Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Syyrialaiskapinallisten johtaja ja YK:n Syyrian erikoislähettiläs tapasivat Damaskoksessa

LEHTIKUVA / AFP PHOTO / SYRIAN INTERIM GOVERNMENT
YK-lähettiläs Geir Pedersen ja syyrialaiskapinallisten johtaja Abu Muhammad al-Julani tapasivat 15. joulukuuta.

Syyrialaiskapinallisten johtaja Abu Muhammad al-Julani tapasi sunnuntaina pääkaupunki Damaskoksessa vierailulla olleen YK:n Syyrian erikoislähettilään Geir Pedersenin. Kapinalliset kertoivat asiasta viestipalvelu Telegramissa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kapinallisjohtaja korosti tapaamisen yhteydessä tarvetta keskittyä Syyrian alueelliseen yhtenäisyyteen, maan jälleenrakentamiseen sekä taloudellisen kehityksen saavuttamiseen.

Hän tähdensi myös, että on tärkeää saada tarjottua turvallinen ympäristö pakolaisten paluulle Syyriaan.

Aiemmin sunnuntaina Pedersen oli peräänkuuluttanut poliittista prosessia, johon kaikki syyrialaiset pääsevät osaksi.

-  On itsestään selvää, että tuon prosessin täytyy olla syyrialaisten itsensä johtama, Pedersen sanoi ja lisäsi muun maailman tarjoavan prosessia varten apua ja tukea.

Syyrialaiskapinalliset kaatoivat maata vuosikaudet johtaneen Bashar al-Assadin hirmuhallinnon noin viikko sitten.

LAUSUNNON mukaan kapinallisjohtaja oli keskustellut Pedersenin kanssa poliittisella näyttämöllä tapahtuneista muutoksista, joiden vuoksi olisi hänen mukaansa tarpeen päivittää YK:n turvallisuusneuvoston vajaan kymmenen vuoden takaista päätöslauselmaa.

Kyseinen päätöslauselma esitti suuntamerkit poliittiselle ratkaisulle Syyriassa ja muun muassa nimesi ideologialtaan salafi-jihadistisen Jabhat al-Nusran terroristijärjestöksi. Al-Julanin johtaman Hayat Tahrir al-Shamin (HTS) juuret ovat al-Nusrassa.

Tiistaina Pedersen sanoi, että al-Nusran leimaaminen terroristijärjestöksi turvallisuusneuvoston puolesta on selvästi vaikeuttava tekijä pyrkimyksille löytää tie eteenpäin. Hän tähdensi, että on tärkeää katsoa HTS:ää sisällissodan aikaisten tapahtumien kautta. HTS irtaantui al-Nusrasta vuonna 2016 ja on pyrkinyt vuosien saatossa pehmittämään imagoaan.

USEAT maat ovat jo kertoneet pitävänsä yhteyttä Syyrian väliaikaishallintoon vallankumouksen jälkimainingeissa. Muun muassa Yhdysvallat ja Britannia ovat kertoneet olleensa suorassa yhteydessä HTS:ään. Britannian ulkoministeriö kertoi myös tuoreeltaan, että maa myöntää 50 miljoonan punnan arvosta rahoitusta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien syyrialaisten auttamiseksi.

Qatarin ulkoministeriö puolestaan kertoi sunnuntaina, että maan Syyrian-suurlähetystön on määrä jatkaa toimintaansa tiistaina.

Persianlahden maa sulki suurlähetystönsä Syyrian Damaskoksessa vuoden 2011 heinäkuussa, kun sisällissodaksi äitynyt hallinnon vastainen liikehdintä oli alkuvaiheessaan. Muista arabimaista poiketen Qatar ei enää palauttanut diplomaattisia suhteitaan Syyrian kanssa al-Assadin hallinnon viimeisten vuosien aikana.

Sunnuntaina qatarilaisdiplomaatit vierailivat Syyriassa ja tapasivat maan väliaikaishallintoa. Ulkoministeriön tiedottajan mukaan valtuuskunta oli saapunut Damaskokseen saattamaan päätökseen tarvittavat toimenpiteet suurlähetystön avaamiseksi.

Tiedottajan mukaan qatarilaisdelegaatio vahvisti tapaamisissaan maansa täyttä sitoutumista Syyrian kansan tukemiseen ”heidän vallankumouksensa onnistumisen jälkeen”. Valtuuskunta oli myös keskustellut syyrialaisten kanssa tavoista helpottaa humanitaarisen avun kulkua alueelle.

TURKIN sisäministeriö kertoi sunnuntaina, että yli 7  600 ihmistä on palannut Turkista takaisin Syyriaan ylittämällä Turkin rajan.

Turkissa on lähes kolme miljoonaa ihmistä, jotka pakenivat Syyrian sisällissotaa vuonna 2011. Al-Assadin hallinnon kaatuminen on antanut monille toivoa palata takaisin Syyriaan.

Turkilla on Syyrian kanssa 900 kilometriä yhteistä rajaa.

Turkin puolustusministeri Yasar Guler sanoi, että Turkki on valmis tarjoamaan Syyriassa hallinnon kaataneille kapinallisille aseellista apua, jos sitä pyydetään.

YK peräänkuulutti Syyriaan oikeutta ja vastuunkantoa sen sijaan, että maassa ajauduttaisiin kostotekoihin.

-  Meidän täytyy nähdä oikeudenmukaisuus ja vastuu rikoksista. Ja meidän on varmistettava, että kaikki menee uskottavan oikeusjärjestelmän läpi ja että emme näe mitään kostotoimia, Pedersen sanoi.

Hän vaati myös välittömästi lisää humanitaarista apua pitkän sodan repimään Syyriaan

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE