– Kyllä se on erittäin suuri pettymys, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa liiton tiedotteessa.

Kuntavaalit järjestettiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa samaan aikaan aluevaalien kanssa. Tuplavaalien vaikutus näkyi ennen kaikkea aluevaaleissa, joiden äänestysprosentti nousi 4,2 prosenttiyksikköä edellisistä vuonna 2022 järjestetyistä vaaleista.

– Kuntavaalit antoivat selvästi vetoapua aluevaaleille, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

KORKEIN äänestysprosentti kirjattiin Luodossa (77,7 %) ja matalin Kajaanissa (45,3 %). Yli 70 prosentin äänestysaktiivisuuteen yllettiin seitsemässä kunnassa – vuonna 2021 tällaisia kuntia oli kymmenen.

Äänestysprosentti jäi alle 50:n peräti 31 kunnassa, kun edellisissä vaaleissa näin kävi Kuntaliiton mukaan 24 kunnassa.

Kymmenen aktiivisimman kunnan joukkoon nousivat myös muun muassa Utsjoki, Kustavi, Kauniainen ja Kinnula, kun taas matalimpia lukuja mitattiin Haminassa, Suonenjoella, Nurmeksessa ja Vantaalla.

Kunnan koko vaikuttaa liiton mukaan äänestysaktiivisuuteen, mutta ei yksiselitteisesti. Äänestysaktiivisuus oli korkeimmillaan alle 2 000 asukkaan kunnissa (61,0 %) ja matalimmillaan 50 001-100 000 asukkaan kunnissa (50,8 %). Kuntien välillä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua myös saman kokoluokan sisällä.

Äänestysaktiivisuus nousi 120 kunnassa (41 % kunnista). Äänestysaktiivisuus laski 166 kunnassa (57 % kunnista). Äänestysaktiivisuus ennallaan 6 kunnassa. Äänestysaktiivisuus nousi eniten Ranuan kunnassa ja laski eniten Pyhärannan kunnassa.

KUNTALIITTO huomauttaa, että demokratia pysyy elinvoimaisena vain, jos ihmiset osallistuvat siihen.

– Kun yhä harvempi käyttää äänioikeuttaan, vaarana on, että päätöksenteko etääntyy arjesta. Kuntapolitiikka tarvitsee puolustajia – tavallisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista, Karhunen sanoo.

Ehdokasmäärä ja äänestysprosentti ovat suoraan sidoksissa kunnan elinvoimaan.

– Jos ihmiset eivät lähde ehdolle ja äänestämään, on aiheellista kysyä, kokevatko he oman kuntansa enää tärkeäksi.

Kuntaliiton tutkimusten mukaan aktiivisimpia vaikuttajia ovat korkeasti koulutetut ja iäkkäämmät kansalaiset.

– On hienoa, että he osallistuvat. Mutta tarvitsisimme mukaan kaikki ikäryhmät ja koulutustaustat – ja myös maahanmuuttajataustaiset. Osallistuminen kuuluu kaikille, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

VAIKKA suomalaiset luottavat instituutioihin, he eivät Kuntaliiton mukaan usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tämä ristiriita näkyy vaaliuurnilla – ja myös siinä, kuinka vaikeaa puolueiden on löytää ehdokkaita.

– Politiikka tuntuu monelle vieraalta. Ja se heijastuu muihinkin järjestäytyneisiin rakenteisiin: kirkkoon, yhdistyksiin ja puolueisiin. Tämä kehitys haastaa koko edustuksellisen demokratian toimivuutta, Pekola-Sjöblom sanoo Kuntaliiton tiedotteessa.