Politiikka

”Täällä Pohjantähden alla on nyt yksi tähti vähemmän” – eduskunta hiljentyi presidentti Koiviston muistoa kunnioittamaan

Lehtikuva / Jussi Nukari
Lehtikuva / Jussi Nukari
Lehtikuva / Jussi Nukari

Eduskunta kunnioitti presidentti Mauno Koiviston elämäntyötä ja piti hiljaisen hetken täysistunnon aluksi tiistaina.

Presidentti, pääministeri, valtiovarainministeri, Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto menehtyi viime perjantaina.

– Otimme tiedon vastaan syvästi murheellisina, sillä hänen elämänsä on ollut niin tärkeä osa meidän kaikkien suomalaisten yhteistä kertomusta isänmaastamme, puhemies Maria Lohela totesi muistosanoissaan täysistunnossa.

Lohela tiivisti Koiviston poliittisen ajattelun kahteen sanaan: vakaus ja vastuu.

– Vakaa ulkopolitikka, vastuullinen talouspolitiikka. Historian ymmärtäminen, syvä sivistys ja huumorintaju rakensivat persoonan, jota niin monet suomalaiset ihailivat.

Puhemies huomautti, että Koivisto ei juuri koskaan suoraan sanonut, miten asiat ovat vaan miten ne eivät näyttäisi olevan.

– Tämä tapa ajatella asioita vastakohtien avulla tuli esille jo Koiviston työskennellessä sodan jälkeen satamassa. ”Vaikka siellä jatkuvasti riidellään politiikasta, se ei tässä levottomuuden ja epävarmuuden täyttämässä maailmassa liene mikään erityisen onneton paikka,” hän sanoi.

Varovaisuus voi olla viisautta, jos sitä käyttää taitavasti.

Lohela muistutti, että Koivisto oli lapsesta lähtien kokenut maailman levottomuutta ja epävarmuutta. Sota, sataman poliittiset taistelut ja kylmän sodan jännitys loivat varovaisen varjon Koiviston maailmankuvaan.

– Hän käytti usein sanoja ”lienee” ja ”ilmeisesti”. Nämä sanat kertoivat varovaisuudesta, mutta eivät toivottomuudesta. Varovaisuus voi olla viisautta, jos sitä käyttää taitavasti. Juuri näin Mauno Koivisto toimi.

Puhemies kiitti sitä, kuinka kylmän sodan aikana Koivisto rakensi taitavasti yhteyttä idän ja lännen välille, myöhemmin hän vahvisti Suomen yhteyksiä muuhun Eurooppaan.

– Koiviston aikana Suomi liittyi Euroopan neuvostoon ja aloitti neuvottelut Euroopan Yhteisön jäsenyydestä. Samana päivänä, kun Koivisto luovutti presidentin tehtävän seuraajalleen, Suomen jäsenyysehdot vahvistettiin Brysselissä.

Mauno Koiviston työn arvokkain perintö on suomalaisen kansanvallan vahvistaminen.

Hän painotti sitä, kuinka Koiviston mielestä kansainvälisten suhteiden myönteisen kehityksen paras tae on lisääntyvä keskinäinen taloudellinen riippuvuus ja vähenevä eriarvoisuus. Näiden asioiden puolesta hän toimi.

– Mauno Koiviston poliittisen työn arvokkain perintö on kuitenkin suomalaisen kansanvallan vahvistaminen. Vaikka hän ei koskaan pyrkinyt eduskuntaan, häntä voidaan pitää suurena suomalaisena parlamentarismin edistäjänä, Lohela totesi.

Eduskunnan aseman vahvistuminen alkoi vuonna 1981, jolloin pääministeri Koivisto kieltäytyi suostumasta presidentin erovaatimukseen, koska katsoi hallituksellaan olevan eduskunnan enemmistön tuki.

– Presidenttinä Koivisto vahvisti eduskunnan ja sille vastuussa olevan hallituksen asemaa suhteessa presidentti-instituutioon. Koiviston tavoitteet vahvasta suomalaisesta parlamentarismista lopulta monelta osin toteutuivat vuoden 2000 perustuslaissa, Lohela sanoi.

Koiviston mukaan ”parempi kolmio kannallaan kuin kärjellään”. Lohelan mielestä tämä lausahdus voidaan nähdä kannanottona vallan kolmijaon puolesta, mutta myös Koiviston näkemyksenä eduskunnan, hallituksen ja presidentin valtasuhteen tasapainosta. Puhemies korosti, että kolmion vahvana kantana Koivisto piti aina eduskuntaa.

– Täällä Pohjantähden alla on nyt yksi tähti vähemmän. Kaikkien kansanedustajien puolesta esitän syvän osanottoni rouva Tellervo Koivistolle, Assi Koivisto-Alloselle ja muille presidentti Koiviston läheisille, puhemies Maria Lohela viestitti.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat