”Täällä Pohjantähden alla on nyt yksi tähti vähemmän” – eduskunta hiljentyi presidentti Koiviston muistoa kunnioittamaan

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Eduskunta kunnioitti presidentti Mauno Koiviston elämäntyötä ja piti hiljaisen hetken täysistunnon aluksi tiistaina.

Presidentti, pääministeri, valtiovarainministeri, Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto menehtyi viime perjantaina.

– Otimme tiedon vastaan syvästi murheellisina, sillä hänen elämänsä on ollut niin tärkeä osa meidän kaikkien suomalaisten yhteistä kertomusta isänmaastamme, puhemies Maria Lohela totesi muistosanoissaan täysistunnossa.

Lohela tiivisti Koiviston poliittisen ajattelun kahteen sanaan: vakaus ja vastuu.

– Vakaa ulkopolitikka, vastuullinen talouspolitiikka. Historian ymmärtäminen, syvä sivistys ja huumorintaju rakensivat persoonan, jota niin monet suomalaiset ihailivat.

Puhemies huomautti, että Koivisto ei juuri koskaan suoraan sanonut, miten asiat ovat vaan miten ne eivät näyttäisi olevan.

– Tämä tapa ajatella asioita vastakohtien avulla tuli esille jo Koiviston työskennellessä sodan jälkeen satamassa. ”Vaikka siellä jatkuvasti riidellään politiikasta, se ei tässä levottomuuden ja epävarmuuden täyttämässä maailmassa liene mikään erityisen onneton paikka,” hän sanoi.

Varovaisuus voi olla viisautta, jos sitä käyttää taitavasti.

Lohela muistutti, että Koivisto oli lapsesta lähtien kokenut maailman levottomuutta ja epävarmuutta. Sota, sataman poliittiset taistelut ja kylmän sodan jännitys loivat varovaisen varjon Koiviston maailmankuvaan.

– Hän käytti usein sanoja ”lienee” ja ”ilmeisesti”. Nämä sanat kertoivat varovaisuudesta, mutta eivät toivottomuudesta. Varovaisuus voi olla viisautta, jos sitä käyttää taitavasti. Juuri näin Mauno Koivisto toimi.

Puhemies kiitti sitä, kuinka kylmän sodan aikana Koivisto rakensi taitavasti yhteyttä idän ja lännen välille, myöhemmin hän vahvisti Suomen yhteyksiä muuhun Eurooppaan.

– Koiviston aikana Suomi liittyi Euroopan neuvostoon ja aloitti neuvottelut Euroopan Yhteisön jäsenyydestä. Samana päivänä, kun Koivisto luovutti presidentin tehtävän seuraajalleen, Suomen jäsenyysehdot vahvistettiin Brysselissä.

Mauno Koiviston työn arvokkain perintö on suomalaisen kansanvallan vahvistaminen.

Hän painotti sitä, kuinka Koiviston mielestä kansainvälisten suhteiden myönteisen kehityksen paras tae on lisääntyvä keskinäinen taloudellinen riippuvuus ja vähenevä eriarvoisuus. Näiden asioiden puolesta hän toimi.

– Mauno Koiviston poliittisen työn arvokkain perintö on kuitenkin suomalaisen kansanvallan vahvistaminen. Vaikka hän ei koskaan pyrkinyt eduskuntaan, häntä voidaan pitää suurena suomalaisena parlamentarismin edistäjänä, Lohela totesi.

Eduskunnan aseman vahvistuminen alkoi vuonna 1981, jolloin pääministeri Koivisto kieltäytyi suostumasta presidentin erovaatimukseen, koska katsoi hallituksellaan olevan eduskunnan enemmistön tuki.

– Presidenttinä Koivisto vahvisti eduskunnan ja sille vastuussa olevan hallituksen asemaa suhteessa presidentti-instituutioon. Koiviston tavoitteet vahvasta suomalaisesta parlamentarismista lopulta monelta osin toteutuivat vuoden 2000 perustuslaissa, Lohela sanoi.

Koiviston mukaan ”parempi kolmio kannallaan kuin kärjellään”. Lohelan mielestä tämä lausahdus voidaan nähdä kannanottona vallan kolmijaon puolesta, mutta myös Koiviston näkemyksenä eduskunnan, hallituksen ja presidentin valtasuhteen tasapainosta. Puhemies korosti, että kolmion vahvana kantana Koivisto piti aina eduskuntaa.

– Täällä Pohjantähden alla on nyt yksi tähti vähemmän. Kaikkien kansanedustajien puolesta esitän syvän osanottoni rouva Tellervo Koivistolle, Assi Koivisto-Alloselle ja muille presidentti Koiviston läheisille, puhemies Maria Lohela viestitti.

Umpisolmut vaivaavat EU:nkin päätöksentekoa – Tusk ehdottaa huipputapaamisia useammin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Brysselin EU-huippukokouksessa toistuu jälleen torstaina ja perjantaina sama tuttu kaava.

Jokainen EU-johtaja marssii kameroiden räiskeessä kokoussaliin, jonne ei päästetä sihteeristön lisäksi ketään muita. Kaikkein korkeimmatkin virkamiehet istuvat viereisessä salissa odottaen sihteeristön heille tuomia tiedonmurusia.

Suomen Juha Sipilä, Saksan Angela Merkel ja Kreikan Aleksis Tsipras kollegoineen tuntevat jo toisensa, sillä tapaahan ryhmä useita kertoja vuodessa.

Tätä ryhmädynamiikkaa halutaan nyt käyttää hyväksi, jotta EU-maat saisivat avattua kaikkein tiukimpia umpisolmuja.

EU-huippukokouksia johtava Donald Tusk (kuvassa) aikoo ehdottaa EU-johtajille perjantaina, että huipputapaamisia järjestettäisiin nykyistä useammin, jotta poliittisesti kaikkein herkimpiä asioita saadaan avattua.

Johtajien pöydälle nostettaisiin sellaisia uudistuksia ja asioita, jotka ovat juuttuneet ministerineuvostoissa tai jotka muutoin tarvitsevat sysäystä.

Yhtenäisyydestä ei saa tulla tekosyy pysähtyneisyydelle.

Umpisolmuista tiukin on tällä hetkellä maahanmuutto, mutta talous- ja rahaliiton uudistaminen on heti seuraavana listalla.

Kokousten lisääminen on tapa edetä vilkkaana käytävässä EU:n tulevaisuuskeskustelussa. Korkean EU-virkamiehen mukaan on selvää, että hetki on otollinen uusille ideoille, ja asialistalle voidaan nostaa helpommin asioita, jotka tiedetään jo ennakolta vaikeiksi.

– Yhtenäisyydestä ei saa tulla tekosyy pysähtyneisyydelle, mutta toisaalta kunnianhimo ei voi johtaa jakautumiseen, Tusk tasapainotteli kutsukirjeessään EU-johtajille.

Lokakuun huippukokous olisi voinut olla paikka, jossa EU-johtajat päättävät brexit-neuvotteluiden etenemisestä.

EU27:n mielestä neuvottelut eivät kuitenkaan ole edenneet riittävästi. Neuvotteluita tulevasta suhteesta ei siksi aloiteta, vaikka Britannia näin toivoo. Seuraava mittauspiste on joulukuun huippukokouksessa.

Käden ojennuksena Britannialle voidaan silti pitää sitä, että EU-maat ryhtyvät valmistelemaan komission neuvottelumandaattia toista vaihetta varten.

Lisäriesaa tulee siitä, että torstaina ja perjantaina Brysselissä järjestettävä EU-huippukokous on päätetty siirtää viime hetkellä toiseen rakennukseen.

EU-korttelissa sijaitseva Europa-rakennus tyhjennettiin tänään toistamiseen keittiön ilmanvaihdon ongelmien takia. Työntekijöiden kerrotaan reagoineen haitallisiin kaasuihin.

Rakennus evakuoitiin viimeksi perjantaina samasta syystä.

Kokouksen ohjelma ja aikataulu pysyvät neuvoston mukaan ennallaan. EU-johtajat kokoontuvat viereisessä Justus Lipsius -rakennuksessa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

Jaakonsaari kysyy: Mikä on oikeasti uskonnonvapauden laita Venäjällä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kysyi EU-komissiolta, mikä on uskonnonvapauden ja rauhanomaisten uskonnollisen yhteisöjen asema Venäjällä.

Hän muistuttaa, että Venäjän lainsäädäntö takaa uskonnonvapauden kaikille kansalaisille.

– Tästä huolimatta Venäjän korkein oikeus hyväksyi huhtikuussa vaatimuksen, jonka mukaan Jehovan todistajat tulisi julistaa ääriliikehdinnäksi sekä yhteisön toiminta kieltää ja lakkauttaa.

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini totesi vastauksessaan, että EU on sitoutunut edistämään uskonnon- ja vakaumuksenvapautta kaikille kaikkialla kuuluvana oikeutena tasa-arvon, syrjimättömyyden ja yleismaailmallisuuden periaatteiden mukaisesti.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistamien häirintä ja vainoaminen?

Mogherinin mukaan EU seuraa tiiviisti Jehovan todistajien tilannetta Venäjällä. Hän on ottanut asian sekä eräitä muita ihmisoikeuskysymyksiä esille tapaamisessaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa Moskovassa huhtikuun lopulla.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistajien häirintä ja vainoaminen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pysyvässä neuvostossa 30. maaliskuuta, 27. huhtikuuta ja 20. heinäkuuta 2017 sekä Euroopan neuvoston ministerineuvostossa 5. huhtikuuta 2017.

EU aikoo edelleenkin kehottaa Venäjän viranomaisia huolehtimaan siitä, että Jehovan todistajat kuten kaikki muutkin uskonnolliset ryhmät voivat rauhassa kokoontua eikä niitä häiritä. Niille on taattu tämä oikeus Venäjän federaation perustuslaissa. Lisäksi Venäjä on antanut asiasta kansainvälisiä sitoumuksia ja hyväksynyt kansainväliset ihmisoikeusnormit.

”Hän ei ollut perillä asioista” – Orpo kuittasi keskustan edustajan ryöpytyksen omituisina väitteinä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Keskustan ja kokoomuksen sote-välit voivat kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan olla neuvottelupöydässä välillä hieman jännittyneet.

– Mutta ratkaisut on kyllä haettu hyvässä hengessä. Tahtoa ratkaisujen löytymiseen on ollut, hän toteaa.

Orpon mielestä kokoomus on tehnyt erittäin ison työn ollessaan mukana rakentamassa yhteistä sote-ratkaisua.

– Olemme kulkeneet pitkän polun. Nyt lopussa hermon täytyy vain kerta kaikkiaan kestää. Olemme lähellä maalia ja meillä on tulossa hyvä lainsäädäntökokonaisuus.

– Täällä eduskunnassa odottaa muut sote-lait sekä maakuntalaki. Haluamme vielä toteuttaa tämän valinnanvapauslain, niin, että se on osa toimivaa kokonaisuutta. Olemme lähellä ja se on meille tärkeintä, jotta saadaan tämä vuosia vatvottu asia maaliin.

Liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä.

Sote-keskustelu on käynyt vilkkaana viimeisten päivien aikana. Kokoomuksen on kerrottu löytäneen viime viikkojen aikana uuden keinon lisätä yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa.

Puolue on ajanut voimalla asiakasseteleitä, joita maakunnat myöntäisivät. Asiantuntijoiden mielestä kokoomuksen esityksessä on nähtävissä paljon vaaroja.

Keskustelu kokoomuksen ja keskustan väleistä ryöpsähti aikaisemmin tänään oikein kunnolla, kun Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) haukkui Facebookissa kokoomuksen yhteistyökykyä.

– Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään. En voi enää olla hiljaa tästä taistelusta kulissien takana, hän kirjoittaa.

– Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä.. Ihan oikeasti, eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan?

Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt.

Orpo toteaa Demokraatille, ettei lähtökohtaisesti halua kommentoida Heikkisen väitteisiin yhtään mitään.

– Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt. Hän esitti omituisia väitteitä, Orpo kuittasi

Orpon mukaan liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä siitä mitä kokoomus on halunnut asiakasseteleistä. Puolue on halunnut asiakasseteleitä hänen mukaansa soveltuviin osiin.

– Eli siellä missä erikoissairaanhoidon tasolla on järkevää voidaan asiakasseteleitä käyttää. Kokoomuksella ei ole ikinä ole ollut sellaista tarkoitusta, että siitä tulisi vapaa temmellyskenttä.

Tarkemmin Orpo ei määritellyt, mitkä kaikki erikoissariaanhoidon toimijat voidaan tulevassa lakiesityksessä laskea kuuluvan soveltuviin osiin.

Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen.

Ilta-Sanomissa puolestaan ehdittiin jo kirjoittaa näkökulma, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo ollut yhteydessä SDP:hen ja kysynyt, olisiko se valmis korvaaman kokoomuksen hallituksessa, jos hallitus kaatuu tai kaadetaan sote-riitoihin.

Orpo toteaa, ettei hän halua kauheasti arvioida muiden tekemisiä.

– Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen ja hallitusohjelman noudattamiseen ja sote-ratkaisun löytämiseen.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kiisti suoranaiset kumppanuustunnustelut Demokraatille.

– Jos kysyttäisiinkin, niin vastaus olisi, että vain uusien vaalien kautta, Rinne totesi.

Rinne kuitenkin myönsi, että hän on keskustellut hallituksen tilanteesta viimeisten viikkojen aikana useiden eri henkilöiden kanssa.

 

Kansanedustaja ärähtää: ”Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO

”Toivon, että esitutkintamateriaali julkaistaan, ainakin kuulusteluiden osalta. Syytetyt saisivat mahdollisuuden kertoa näkemyksensä julkisuuteen. Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”, kansanedustaja, varatuomari Matti Torvinen (sin) Rovaniemeltä sanoo Kittilän kohutapauksesta.

Kittilässä on haastettu 27 ihmistä rikosoikeudenkäyntiin, jossa heitä syytetään eriasteisista työ- ja virkarikoksista. Syytteiden taustalla on neljä vuotta sitten alkanut tapahtumien vyyhti.

Kaikki alkoi, kun Kittilän silloisen kunnanjohtajan irtisanomisprosessi käynnistyi.

Kittilässä on käynnissä monimutkainen rikostukinta, jossa kuntapoliitikkojen lisäksi tutkinnan kohteena on myös entistä kunnan johtoa.

”Nämä asiat olisi syytä käsitellä samaan aikaan ensi keväänä”, Torvinen toivoo.

Keskustelua aiheesta

Pyysikö Sipilä demarit hallitukseen? Nyt puhuu pääministeri: Tällöin otin yhteyttä SDP:hen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) rauhoittelee, että sote-uudistuksen valinnanvapausosuus ehditään hyvin käsitellä huolella. Sipilä sanoo, että eduskuntaryhmät pääsevät käsittelemään esitystä huomenna, mutta voivat siis tarvittaessa jatkaa käsittelyä vielä perjantainakin.

– Ei tämä ole nyt päivän päälle, kunhan marraskuun alussa saadaan esitys lausunnoille, hän sanoo.

Sipilän mukaan valinnanvapauden ongelmakohtiin on löytynyt ratkaisu tänä aamuna. Hänen mukaansa tuoreessa esityksessä on ollut asiantuntijoiden mukaan kolme ongelmakohtaa ja reformiministeriryhmä on käsitellyt ne aamulla. Sipilä sanoo ratkaisun syntyneen siltä pohjalta.

– Aikataulut ovat tiukkoja, ja niissä nyt on jälleen kerran pysytty. Kyllä tämä nyt näyttää hyvältä, että tämä valmiiksi tulee.

Pääministeri huomauttaa kuitenkin, että myös lausuntokierroksen palaute kuunnellaan vielä tarkkaan ja sen seurauksena esitystä justeerataan, jos tarvetta on. Sipilän mielestä enää ei kuitenkaan ole varaa törmätä perustuslakiongelmiin.

Sipilä vakuuttaa, että hallituskriisiä ei ole ja puheet siitä voidaan unohtaa. Hän kiistää olleensa SDP:hen yhteydessä muulloin kuin viime kesänä perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä.

– Demareilta tuli silloin selkeä vastaus, että vain vaalien kautta. Kunnioitan sitä heidän ilmoitustaan.

STT–SANNA NIKULA

AVAINSANAT