Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo, että hallituksen tulee löytää huhtikuun loppupuolella pidettävään kehysriiheen mennessä ”pienempi kokonaisuus täydentäviä sopeutuskeinoja”.

Osa hallituksen säästöpäätöksistä ei ole yltänyt euromääräisiin tavoitteisiinsa tai niiden voimaantulo on viivästynyt.

- Tämä liittyy esimerkiksi siihen, että joulukuussa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta teki tiettyjä muutoksia hallituksen esityksiin ja toisaalta jotkin esitykset jäivät käsittelemättä tai viivästyivät, Purra sanoo STT:lle.

Lisäksi hallitus ilmoitti lokakuussa poistavansa datakeskusten sähköverotuen, mutta ilmoitti samalla, että uutta tukimallia valmistellaan.

Purra ei avaa tarkemmin keväällä sovittavien sopeutusten euromäärää, sillä luvut elävät vielä.

VERONKIRISTYKSET ja ostovoimaa heikentävät menoleikkaukset eivät ole Purran mukaan keinovalikoimassa mukana.

- Veropolitiikassa olemme pyrkineet tekemään juuri oppikirjan mukaisia toimia. Eli keventämään työn verotusta ja toisaalta kiristämään esimerkiksi haittaveroja. Haittaveroissakin alkaa tie olla lopussa, kun alkoholi- ja tupakkaveroakin on jo kiristetty tappiin asti.

Hän ei näe mahdollisena perua tai muuttaa tänä vuonna voimaan tullutta tuloverotuksen kevennystä tai ensi vuoden alkuun sovittua yhteisöveron kevennystä.

- Hallitus on tehnyt päätöksensä, ja päätösten mukaan edetään.

Esimerkiksi Suomen Pankki arvioi joulun alla, että henkilö- ja yhteisöverojen kevennykset hidastavat julkisen talouden tasapainottumista.

HALLITUS pyrkii Purran mukaan löytämään ”toissijaisia säästökohteita”, joista hän on puhunut aiemminkin. Esimerkiksi viime vuoden elokuussa Purra ehdotti budjettiriihen alla valtiovarainministerinä omaa leikkauslistaansa sellaisista kohteista.

Listalla oli noin miljardin euron edestä leikkauksia. Esimerkiksi leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöihin, kuntien valtionosuuksiin jäivät toteutumatta. Myöskään ehdotus kiintiöpakolaisten ottamisen lopettamisesta ja nykymuotoisen Opetushallituksen lakkauttamisesta ei toteutunut.

- Purran elokuun lista on edelleen oikein käyttökelpoinen. Hallitus ei päässyt lähellekään listan miljardin euron sopeutustavoitetta, hän sanoo.

VIELÄ ON epäselvää, mitä ensi tiistaina Euroopan neuvostossa tehtävä päätös Suomen alijäämämenettelyn käynnistämisestä tarkoittaa.

- Emme vielä tiedä, tarvitaanko komission mielestä mahdollisia uusia sopeutustoimia 0 vai 1,4 miljardia vai jotain siltä väliltä. Tietoja tulee seuraavista talousennusteista, joten olemme viisaampia keväällä, Purra sanoo.

Suomi joutui viime vuonna niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn. Joulun alla valtiovarainministeriö arvioi, että Suomi voi joutua tekemään alijäämämenettelyn seurauksena tällä vaalikaudella jopa 1,4 miljardin euron edestä uusia sopeutustoimia.

AIEMMIN oli arvioitu, että menettelyyn joutuminen tuskin merkitsee lisäsäästöjä enää tällä hallituskaudella. Hävittäjähankinnat kuitenkin sekoittivat Purran mukaan laskelmat.

- Tekninen yllätys, että hävittäjähankinnat kirjataankin eri vuodelle kuin alun perin luultiin, aiheutti sen, että poikkeamme nettomenouralta enemmän.

Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen paisui odottamattoman suureksi, kun se jo valmiiksi ylitti sallitun rajan. Julkisen talouden alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Ministeriön virkakunta käy Purran mukaan keskustelua komission kanssa hävittäjähankinnan ajoitusmuutoksen vaikutuksista. Purran mukaan mahdollisista sopeutustoimista päätetään hallituksen budjettiriihessä syksyllä ja ne tulevat vaikuttamaan vuosiin 2027 ja 2028.

Alijäämämenettelyyn joutuminen ei itsessään tarkoittaisi Purra mukaan lisää sopeutustoimia, koska Suomessa tehdään niitä jo.

MINISTERI korostaa, että tällä hallituskaudella vielä tehtävät leikkaukset ovat kuitenkin vain esimakua siitä, mihin seuraava hallitus törmää. Seuraavan hallituskauden sopeuttamistarve on tämän hetken arvion mukaan noin kymmenen miljardia euroa.

- Alkaa näyttää, että sekin on vähän alakanttiin arvioitu.

Pelkästään puolustukseen tarvitaan pian kuusi miljardia euroa vuodessa lisää rahaa.

- Puhumme aivan mahdottoman suurista summista. Samaan aikaan hyvinvointialueiden menot kasvavat ja valtionlainan korkomenot paisuvat. Melkoista innovointia pitää harjoittaa, että puolustuksen resursseja pystytään sovitusti vahvistamaan.

Teksti: STT / Saila Kiuttu