– Talouden veto hidastuu vuoden 2020 aikana merkittävästi. Kulutus on kasvun moottori, kun taas viennin lisäys vaimentuu ja investointien nousu pysähtyy, korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen summasi ennustetta esitellessään.

Ennusteen otsikko, Suvantoon, antaa kuitenkin aihetta tiettyyn optimismiin.

– Suvannossa vesi virtaa hitaasti, mutta se on tilapäistä, sillä jossain vaiheessa virta taas kiihtyy, hän muistutti.

– Saksan talous on ongelmissa ja Ruotsin taloudesta on vauhti katoamassa. Se ei ole ollenkaan hyvä uutinen Suomelle, koska maat ovat meidän tärkeimpiä kauppakumppaneitamme, Sorjonen huomautti.

Hän kuitenkin totesi, että sentään taantuman uhka on Euroopassa kutistunut, kun sekä Saksa ja Iso-Britannia pakenivat taantumasta ja palasivat vaatimattomaan kasvuun toisen neljänneksen notkahduksiensa jälkeen.

– Odotamme kasvun nopeutuvan hieman uudelleen vuonna 2021.

Suomi näyttäytyykin Sorjosen mukaan kummallisena tapauksena, sillä tänä vuonna Suomen talouskasvu ei ole hidastunut ja teollisuustuotannossakin Suomi kulkee omia latujaan tällä hetkellä.

Kolmannella neljänneksellä Suomen talous kasvoi 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä eli ”lähtölava” ensi vuoteen on vielä korkealla.

– Sitä tuskin kukaan osasi odottaa. Kasvu tuli lähinnä kulutuksen ja investointien kautta.

Sorjonen totesi, että tämän vuoden puolella mahdollisesti prosentin kasvua ennakoivia ennusteita pitää korjata hieman ylöspäin ensi vuoden osalta.

Hänen mukaansa on kuitenkin vaikea kuvitella, etteivätkö muun maailman teollisuuden ongelmat näkyisi väistämättä ensi vuonna jollain tapaa Suomessakin.

Prosentin tuntumaan asettuvalla talouskasvunsa on vaikutuksensa myös työmarkkinoiden imukykyyn.

– Odotamme silti, että työvoima kasvaa edelleen hieman, työllisyys kohenee ja työttömien määrä vähenee, Sorjonen arvioi.

Akava Worksin ennusteessa työttömyysaste laskee ensi vuonna vain vähän, 6,6 prosenttiin, ja vuonna 2021 sen arvioidaan olevan 6,4 prosenttia.

Korkeakoulutettujen työttömien määrässä on jo tapahtunut tänä vuonna käänne. Se väheni tämän vuoden alkuun asti, mutta sitten tuli stoppi. Työttömyys kääntyi kasvuun syksyllä. Suomessa oli lokakuun lopussa runsaat 33 000 työtöntä korkeakoulutettua. Työttömyys on kasvanut yhden prosentin vuoden takaisesta.

– Useilla koulutusaloilla työttömien määrä ei ole enää vähentynyt. Esimerkiksi tohtoreiden ja diplomi-insinöörien työttömyys on kääntynyt nousuun, Akavan ekonomisti Heikki Taulu totesi.

Hänen mukaansa korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu on usein ennakoinut työttömyyden nousua laajemminkin.

– Ensi vuonna nähtäneen työttömyyden kasvavan monilla koulutusaloilla.

Akavan mielestä TKI-panostusten kasvun näkökulmasta korkeakoulutettujen työttömyyden nousu ei lupaa hyvää.

– Talousnäkymien ja korkeakoulutettujen työttömyystilanteen heikentyminen herättävät huolen, panostetaanko Suomessa riittävästi osaamiseen perustuvaan kasvupotentiaaliin. Korkeakoulutettujen työttömyys ja vähäiset TKI-panostukset ovat huolestuttava yhdistelmä, Sorjonen kiteytti.