– Vaikka Lähi-idässä on tällä hetkellä hauras tulitauko, eskaloitumisen riski on merkittävä. Pian kuusi viikkoa kestäneet aktiiviset sotatoimet alueella eivät ole jääneet ”pelkäksi sotilaalliseksi konfliktiksi” vaan ovat ehtineet jo aiheuttaa isoa vahinkoa energiamarkkinoille ja sitä kautta maailmantaloudelle myös euroalueelle, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi tiedotustilaisuudessaan tiistaina.

Yhdysvaltain ja Iranin ensimmäiset rauhantunnustelut Pakistanissa eivät tuottaneet tulosta.

– Kumpikin osapuoli toimii eri rationaliteetilla kuin mihin kansainvälisessä diplomatiassa on perinteisesti totuttu. Siksi meidän on syytä varautua siihen, että Lähi-idän konflikti kestää pidempään kuin mitä monet varsinkin aluksi ajattelivat.

REHN listasi geopoliittisiin riskeihin myös Yhdysvaltain ja EU:n välejä hiertävän Grönlannin kysymyksen, Yhdysvaltain kauppasotaa lähentelevän tullipolitiikan sekä Kiinan ja Taiwanin väliset jännitteet. EU:ssa taloustilanteeseen vaikuttaa lisäksi paine suurille puolustusinvestoinneille.

– Myönteistäkin on. Unkarin viime sunnuntainen vaalitulos tukee Euroopan yhtenäisyyttä ja toimintakykyä hyvin kriittisellä hetkellä maailmanpolitiikassa.

Poikkeuksellisen arvaamaton toimintaympäristö heijastuu Rehnin mukaan myös Euroopan keskuspankin (EKP) päätöksiin.

– Keskeinen kysymys on kuinka kauan sota kestää ja kuinka laajalle konflikti leviää.

Koska kyse ei ole tavanomaisesta epävarmuudesta vaan Rehnin sanoin ”laajemmasta ennakoimattomuudesta”, sen talousvaikutusten arviointi on vaikeaa.

– Sen sijaan, että arvioisimme tunnettujen tapahtumien todennäköisyyksiä, emme aina tiedä tänään mitä tapahtumia meidän pitäisi huomenna arvioida.

RAHAPOLITIIKKAA helpottaa hankalassa tilanteessa muun muassa se, että inflaatio oli vakautunut EKP:n 2 prosentin tavoitteen tuntumaan. EKP tekee rahapoliittisia päätöksiä seuraavan kerran vappuaattona (28.-30. huhtikuuta).

– Hieman taidan missata kotiin tullessa Havis Amandan mutta varmasti vappufiilikseen muutoin pääsee, toivottavasti kaikesta maailmanmenosta huolimatta mukaan.

EKP:n maaliskuussa tekemän lievemmän skenaarion mukaan energian hinnat nousevat kriisin vuoksi voimakkaasti mutta palautuvat melko nopeasti.

– Vakavassa skenaariossa oletetaan, että kriisi pitkittyy, hinnat jäävät hyvin pitkäksi aikaa korkealle ja sitä kautta välittyvät muihin hintoihin laajemmin.

Skenaariot päivitetään vapun kokoukseen mennessä. Vakavamman skenaarion toteutuminen, esimerkiksi aselevon pettäminen ja Hormuzinsalmen sulun piteneminen, johtaisi todennäköisesti EKP:n ohjauskoron nostamiseen.

– Korostan, että tällä hetkellä meillä ei ole riittävää varmuutta siitä, miten tilanne kehittyy. Yhtä kaikki, tavoite on selvä. EKP:n neuvosto on sitoutunut pitämään inflaation vakaasti 2 prosentin tuntumassa keskipitkällä aikavälillä.

– Kylmä harkinta voittaa kiireen eikä päätöksiä ole lukittu etukäteen.

TALOUSKRIISIT eivät ole keskenään täysin samanlaisia. Vuonna 2021-2022 nousseet energian hinnat heijastuivat muihin tuotteisiin ja palveluihin noin 12 kuukauden viiveellä.

– Se antaa jonkinlaista ajattelun osviittaa minkälaisesta aikajänteestä saatamme puhua.

Energiakriisin vaikutus inflaatioon ei ole suoraviivaista. Rehnin mukaan vaikutusta on energian hinnan lisäksi kysynnän voimakkuudella, työmarkkinoiden tilalla, tuotannon pullonkauloilla ja ihmisten inflaatio-odotuksilla.

– Olennaista on se leviääkö hinnannousu energiasta muihin hintoihin ja palkkoihin.