-  Tilanne näyttää paremmalta kuin kuukausi sitten. Tigrayhin on saatu aselepo aikaiseksi ja humanitaarinen apu on alkanut tauon jälkeen ainakin osittain päästä alueelle, Suomen Etiopian suurlähettiläs Outi Holopainen kertoo STT:lle.

Hänen mukaansa osapuolten allekirjoittama aseleposopimus on konkreettinen asia, mutta konfliktiin liittyy yhä paljon kysymysmerkkejä.

Etelä-Afrikassa solmitun aselevon jälkeen Etiopian hallinnon ja Tigrayn kapinallisten komentajat tapasivat vielä Kenian pääkaupungissa Nairobissa, jossa he allekirjoittivat konkreettisemman sopimuksen.

Hän kertoo, että joidenkin arvioiden mukaan konfliktissa on kuollut jopa 600  000 siviiliä. Lisäksi Tigray on ollut eristyksissä muusta Etiopiasta.

-  Siellä ei ole ollut puhelinyhteyksiä tai nettiyhteyksiä. Aluetta uhkaa paha nälänhätä, jota myös kuivuus on pahentanut. Arvioidaan, että yli viisi miljoonaa ihmistä tarvitsisi humanitaarista apua.

Kukkamaa-Bah lisää, että Etiopian hallinnon hallitsemille osavaltion alueille on alkanut tulla apua ja joitakin palveluita on palannut.

VAIKKA ASELEPO on saatu, pysyvästä rauhasta on vielä aikaista puhua. Kukkamaa-Bah muistuttaa, että menneisyyden käsittelyn merkitystä korostaa yleisellä tasolla sisällissotien korkea uusiutumisaste – yli 40 prosenttia ensimmäisen vuosikymmenen aikana konfliktin päättymisestä.

-  Jos asioita ei saada selvitettyä ja jotta näiden ihmisoikeusloukkausten käsittely ei jää vain puheiden tasolle, koko yhteiskunnan tulee sitoutua poliittisen järjestelmän ja keskeisten instituutioiden uudistamiseen oikeudenmukaisella tavalla, Kukkamaa-Bah toteaa.

Holopainen huomauttaa, että pysyvä rauha vaatii molempien osapuolten sitoutumista sopimukseen ja valmiutta tehdä kompromisseja.

-  Tässä on taustalla kuitenkin kyse vallanjaosta osavaltion ja liittovaltion välillä ja sitten ihan varmaan muutenkin valtapyrkimyksiä. Etiopia on liittovaltio, jossa keskushallinnolla on tietty määrä valtaa ja osavaltioilla on tietty määrä valtaa. Tässä on sitten erilaisia näkemyksiä, että onko vallanjako nykyisen perustuslain mukaan kohdallaan vai pitäisikö siihen tehdä jotain justeerauksia.

TIGRAYN osavaltion humanitaarisesta tilanteesta puhuessaan Holopainen asettelee sanojaan tarkasti.

-  Kaikki pitää sanoa sillä varauksella, että näiden kahden vuoden aikana varmistetun tiedon saaminen kentältä on ollut todella vähäistä, jos ei jopa olematonta. Median toiminta on ollut alueella täysin olematonta. Kun telekommunikaatioyhteydet ovat poikki, niin sirpaleisen tiedon saaminen sieltä on ollut vaikeata.

Hänen mukaansa joidenkin humanitaaristen järjestöjen kautta on ollut mahdollista saada jonkinlaista tilannekuvaa.

-  Kaikesta päätellen taistelut ovat olleet kovia ajoittain, ja sitten siellä on mitä ilmeisimmin kohdistettu erilaisia väkivallantekoja myös siviileihin. Siihen lisätään se, että huoltoyhteydet ovat olleet poikki.

Ville Väänänen /STT