Näin kertoo teatterissa lavastajana toiminut, tunnettu venäläinen kokeellisen teatterin tekijä Pavel Semtshenko. Hän sanoo ajatelleensa, että avoimesti Venäjän nykyhallintoa kritisoineena hän ei enää pystyisi elämään turvassa Venäjällä.

-  Jos olisin jäänyt Venäjälle enkä olisi totellut viranomaisten vaatimuksia olla kritisoimatta sotaa tai hallintoa, uskon, että olisin tällä hetkellä joko vangittuna sodan kritisoimisesta tai istuisin hiljennettynä kotona, Semtshenko sanoo.

Nyt Semtshenko antaa haastattelua STT:lle Vuosaaressa Helsingissä. Hän pääsi Venäjältä Suomeen taiteilijoita auttavan kansainvälisen kansalaisjärjestön sekä ystäviensä avulla huhtikuussa 2022.

Sensurointia vaatineen viestin saapuminen sekä Kronidovan pidätys vahvistivat Semtshenkon päätöksen lähteä pakoon Venäjältä.

Tällä hetkellä Semtshenkon on vaikea uskoa muutokseen Venäjällä.

-  En usko, että mahdollisuuksia muutokseen lähitulevaisuudessa tulisi. Venäjän presidentin Vladimir Putinin valta on hyvin vakaa ja ulottuu kaikkialle. Mutta tietysti odotan, että ihme tapahtuisi, Semtshenko sanoo.

VIELÄ Venäjällä asuessaan Semtshenko työskenteli lavastajana ja ohjaajana osana palkittua ja kansainvälisesti kiertänyttä Akhe -teatteriryhmää, jota hän oli ollut perustamassa vuonna 1989.

Ennen vuotta 2022 kokeellinen ja yksityisellä rahalla toiminut teatteri ei Semtshenkon mukaan ollut joutunut sensuurin kohteeksi. Sota kuitenkin muutti kaiken.

Pian hyökkäyssodan alettua Venäjällä astuivat voimaan lait, jotka käytännössä tekivät hyökkäyssodan kritisoimisesta ja vastustamisesta laitonta. Juuri tällöin saapui teatterin toiminnan sensurointia vaatinut sähköposti, Semtshenko sanoo.

Sensuurivaatimusten vuoksi Akhe-teatteri joutui lopettamaan toimintansa Pietarissa.

-  Aloitin taiteen tekemisen 1980-luvulla, jolloin Neuvostoliiton sensuuria alettiin vapauttaa. Vuosien saatossa Venäjä alkoi kuitenkin muistuttaa yhä enemmän Neuvostoliittoa sananvapauden kaventuessa ja sensuurin tiukentuessa. Historia toistaa itseään, Semtshenko sanoo.

Semtshenkon mukaan myös muut teatterin jäsenet pakenivat hyökkäyssodan alettua Eurooppaan. Kun aikataulut antavat periksi, he esiintyvät edelleen Akhe-teatteriryhmänä Venäjän ulkopuolella.

SEMTSHENKO on yksi niistä venäläisistä, jotka ovat paenneet Venäjältä helmikuun 2022 jälkeen. The Bell -julkaisun mukaan Venäjältä on helmikuun 2022 jälkeen paennut varmistetusti ainakin 650  000 ihmistä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Margarita Zavadskayan mukaan paenneita voi todellisuudessa olla enemmän, sillä monet venäläiset ovat paenneet viisumivapaisiin maihin eivätkä ole rekisteröityneet maihin, joihin ovat paenneet.

Suomesta turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua on helmikuun 2022 jälkeen hakenut yhteensä noin 2  100 Venäjän kansalaista, Maahanmuuttovirastosta (Migri) kerrotaan.

Migrin mukaan suurin osa Suomeen saapuneista venäläisistä on paennut liikekannallepanoa ja asevelvollisuutta. Joukossa on kuitenkin Semtshenkon kaltaisia ihmisiä, jotka ovat paenneet poliittisen aktivismin, Venäjän hallinnon tai sodan vastaisen mielipiteen takia.

Tällä hetkellä sodan vastaisten mielipiteiden esittäminen Venäjällä voi johtaa vakaviin seurauksiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan viime vuonna Venäjällä ainakin 140 ihmistä tuomittiin vankeuteen Venäjän hyökkäyssodan vastustamisesta.

SEMTSHENKO on jatkanut Ukrainan sodasta ja Venäjästä puhumista Suomessa.

-  Olen ajatellut paljon sitä, mikä taiteilijoiden ja toisinajattelijoiden tehtävä on, kun maa käy sotaa. Jatkammeko puhumista vai olemmeko me hiljaa, kun tykit laulavat? Kysymys on sama, johon Venäjältä paenneet taiteilijat ovat vuosikymmeniä joutuneet omalla kohdallaan vastaamaan, Semtshenko sanoo.

Suomessa Semtshenko liittyi vaimonsa kanssa Helsinki 98 -teatteriryhmään. Esityksissään ryhmä käsittelee Venäjää sekä niitä tapahtumia, jotka johtivat hyökkäyssodan alkamiseen Ukrainassa. Ryhmä haluaa syventää suomalaisten ymmärrystä Venäjästä taiteen avulla.

Tähän mennessä ryhmä on pitänyt 91 loppuunmyytyä esitystä liki 100-paikkaisessa salissa Vuosaaren pian purettavassa vanhassa lukiossa. Näytelmät ovat perustuneet Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitshin tuotantoon. Ryhmän lokakuun lopussa ensi-iltansa saava näytelmä on osin inspiroitunut Aleksei Navalnyita käsittelevästä uutisesta.

Ryhmän ohjaaja työskentelee tässä tuotannossa turvallisuussyistä anonyyminä. Ohjaajan henkilöllisyys on STT:n tiedossa, ja hän osallistuu nimettömänä haastatteluun Semtshenkon kanssa. Tässä jutussa häntä kutsutaan Ohjaajaksi.

PUHUESSAAN Putinin hallinnosta ja Venäjän nykytilanteesta Ohjaaja ja Semtshenko vertaavat nykytilannetta Neuvostoliittoon.

Ymmärtääkseen hyökkäyssotaan johtaneita tapahtumia sekä Putinin suosiota venäläisten keskuudessa, tulisikin Semtshenkon ja Ohjaajan mukaan kääntää katse Venäjän historiaan.

Ohjaaja ajattelee, että nykyvenäläisillä ei ole kunnollista kokemusta täysin vapaasta demokratiasta, mikä osin selittää sen, miksi venäläisten keskuudessa kannatetaan Putinia.

-  Jos venäläisillä olisi kokemusta muista vaihtoehdoista, tai jos olisi ylipäätään vaihtoehtoja, he pystyisivät helpommin valitsemaan toisin. Kun ei ole, päätyvät he pitämään Putinia tuttuna, vakaana ja turvallisena vaihtoehtona, Ohjaaja sanoo.

Putin on ollut Venäjän presidenttinä tai pääministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 saakka, ja hänen nykyinen valtakautensa kestää vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2020 tehdyn perustuslakimuutoksen myötä Putinin on mahdollista jatkaa presidenttinä vuoteen 2036 saakka.

Levada-tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan kuluvan vuoden huhtikuussa 85 prosenttia venäläisistä hyväksyi Putinin toimet presidenttinä. Levada on riippumaton tutkimuslaitos, jonka Venäjän viranomaiset ovat lisänneet ulkomaisten agenttien listalle.

PAVEL Semtshenkon suunnitelmissa ei ole toistaiseksi palata Venäjälle. Hän sanoo pyrkivänsä tällä hetkellä vaikuttamaan lähipiirissään niihin asioihin, joihin pystyy. Semtshenkolle se tarkoittaa taiteen tekemistä Helsinki 98 -ryhmässä sekä keskittymistä läheisiin ihmisiin ja ihmissuhteisiin.

Semtshenkon lavastukset ja videot Helsinki 98 -ryhmän Neuvostoihmisen loppu -näytelmässä palkittiin Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijoiden vuoden 2024 Säde-palkinnolla. Hänelle myönnettiin myös Taiteen edistämiskeskuksen yksivuotinen taiteilija-apuraha vuodelle 2025.

-  Olen onnekas, sillä olen pystynyt jatkamaan taiteilijan työtäni vieraassa maassa pakolaisena, joka ei puhu paikallista kieltä, Semtshenko sanoo.

Vilma Malmgren / STT