Teollisuusliitosta on jo kommentoitu, että syksyllä haetaan vähintään samansuuruisia korotuksia.

– On hyvin poikkeuksellista, että jollekin annetaan takuut, että te saatte aina enemmän kuin nuo muut, Häkämies kommentoi Demokraatille kunta-alan laajaa palkkaohjelmaa.

Kunta-alan neuvottelujärjestöt Jau ja Juko löysivät keskiviikkona sovun työnantajia edustavan KT:n kanssa. Hoitajaliittoja edustava Sote ry jättäytyi toukokuussa neuvottelujen ulkopuolelle.

Teollisuusliitto vastusti ratkaisun pohjana ollutta sovintolautakunnan esitystä, joka pitkälti toteutui. Näetkö, että tässä olisi pitänyt olla enemmän koordinaatiota?

– Takana on kolme toimialakohtaista liittokierrosta, jossa muodostui työnantajien koordinaatiolla viennin avaus ja katto, joka on hyvin pitänyt. Nyt tämä rikottiin kuntapuolen ratkaisulla.

– Ratkaiseva oli sovittelulautakunnan esitys. Kun kysyt koordinaatiosta, minä kysyn, että mikä oli maan hallituksen mandaatti tälle lautakunnalle, koska sen pohjaltahan tämä ratkaisu syntyi. Valtio rahoittaa kuntia valtionosuuksien kautta ja toisaalta tällä on vaikutus myös syksyn kierrokseen.

Ay-puolella aina muistetaan tässä kohtaa EK:ta ja ratkaisua irtautua sopimisesta. Mitä ajattelet taaksepäin katsoen siitä, että olisiko keskitetystä sopimisesta ollut nyt apua?

– Jos ajatellaan, että keskitetty olisi tämän tilanteen hoitanut, niin eihän tämä nyt siltä näytä. Kunta- ja hoitopuoli vaativat enemmän kuin muut. Miten keskitetty olisi ollut ratkaisu, kun he eivät tyydy yleiseen linjaan? Minusta se haikailu keskitetyn perään tämän tilanteen ratkaisijana on väärä lääke.

Häkämies olisi kaivannut kunta-alan ratkaisun pohjaksi parempaa yhteistä tilannekuvaa.

– Kaksi asiaa. Ensimmäinen on yhteinen tilannekuva. Missä tilanteessa meidän talous on ja miten työmarkkinoiden pitäisi toimia. Kaikki haluavat huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta ja panostaa kasvuun ja työllisyyteen. Nyt tilannekuva oli selvästi erilainen, kun kunta- ja hoiva-ala lähtivät vaatimaan ekstroja ja vaatimukset menivät läpi.

Ruotsissa vientivetoinen avaus on yhdistetty julkisen puolen paikalliseen sopimiseen. Häkämies kehittäisi Suomen järjestelmää samaan suuntaan.

– Sehän on ollut meidän peruslinjamme niin yksityisellä puolella kuin olisi voinut nyt olla julkisella puolella sen sijaan, että mukana on koko kuntasektori reilut 400 000 ihmistä. Jos kaikki saavat, hintalappu nousee. Varmaankin siellä on perusteltuja tarpeita palkkauksellisesti. Niitä olisi pitänyt pystyä hoitamaan yleisen kehyksen sisällä paikallisesti sopien.

– Eli kaksi vastausta. Yhteinen tilannekuva siitä, että meillä on valtava kestävyysvaje, ikäsidonnaiset menot kasvavat, meillä on kriiseistä toipuminen kesken ja kasvuennusteet menevät alaspäin. Tämän olisi pitänyt olla pohjalla ja sitten panostaa paikalliseen sopimiseen myös julkisella puolella.

Inflaatio on nostanut pintaan puheet tuloverojen alentamisesta ja toisaalta kiky-maksujen ottamisesta pois palkansaajilta, mitä ajattelet tällaisista keinoista?

– Kiky-sosiaalivakuutusmaksut olivat pysyvä ratkaisu, jolla kilpailukykyä korjattiin. Nyt pitää muistaa, että inflaatio koettelee kansalaisia mutta myös monet yritysten kustannukset ovat moninkertaistuneet esimerkiksi raaka-aineissa tai logistiikassa. Eli sen poissuljemme. Se oli pysyvä ratkaisu.

– Jos puhutaan työn verotuksesta, niin sen maltillinen alentaminen on tietysti EK:ssa ikiaikainen tavoite. Silloin kun puhutaan esimerkiksi kannustinloukuista eli kannattako työtä ottaa vastaan tai kannattaako lisätyötä tehdä. Meillä on tuoretta tutkimustietoa, että siitä jää tosi vähän nettona ja verotus on tietenkin keino korjata sitä. Nyt se vaikuttaisi tietysti myös ostovoimaan. Pitää muistaa, että yksi prosentti veroissa on kolme palkankorotuksissa. Verokeskustelu on käynnissä. Se on maan hallituksen käsissä.

Verokeskustelu on nyt irrallaan työmarkkinaratkaisuista. Tupojen aikaan niistä olisi voitu sopia kolmikantaisesti samassa pöydässä.

– Nyt ollaan toimialakohtaisessa mutta niinkuin sanottu verotusta voi ja pitää käyttää myöskin tässä maailmassa. Aika sitten näyttää mitenkä se tapahtuu.

Onko nyt niin, että keskitetyt ovat ehdottomasti menneisyyttä eikä mitään kikyjäkään ryhdytä sorvaamaan?

– Kyllä se näin on päätetty, että mennään toimialakohtaisesti eteenpäin. Tätä ei tietysti voinut kukaan etukäteen uskoa, että julkinen ala tämän yleisen linjan rikkoo. Takaisku tuli mutta keskitettyyn ei meidän maailmassa ole paluuta.