Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Taktinen äänestäminen ei ratkaise näitä vaaleja, sanoi vaalilähetysten legenda – mutta mistä eilinen kohugallup oikein kertoo?

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Politiikka

Rane Aunimo

Demokraatin toimituspäällikkö.

Heidän joukossaan on todennäköisesti myös Suomen seuraava pääministeri.

Taktinen äänestäminen on noussut eduskuntavaalien yhdeksi puheenaiheeksi. Taktinen äänestäjä koettaa maksimoida voittonsa tilanteessa, jossa hän ei tiedä muiden peliliikkeitä. Taktiikka voi myös kostautua.

Rane Aunimo

Demokraatti

Äärimmäisen tasainen kamppailu suurimman puolueen asemasta on nostanut eduskuntavaalien alla esiin kysymyksen äänestäjästä, joka harkitsee äänensä antamista jollekin muulle kuin sille, joka olisi tämän ensisijainen vaihtoehto.

Puhutaan “taktisesta” äänestämisestä, kun rationaalinen äänestäjä harkitsee tarkoin ainokaisen äänensä hyötysuhdetta ja laskelmoi äänensä tuottavan enemmän, kun se ei mene omalle ykkösehdokkaalle tai puolueelle.

TAKTISESTA äänestämisestä on syntynyt jopa jonkinlaista julkista riitaa, kun puolueensa matalasta kannatuksesta huolestunut entinen puheenjohtaja Ville Niinistö (vihr.) on syyttänyt sosialidemokraatteja äänestäjien kannustamisesta taktiseen äänestämiseen nimenomaan SDP:n eduksi ja vihreiden tappioksi.

Demarit ovat kuitanneet Niinistön arvostelun panetteluksi. Muun muassa varapuheenjohtaja Matias Mäkynen on “tunnustanut” kannustaneensa ihmisiä antamaan äänensä SDP:lle, koska vain suurimpana puolueena SDP voi olla pääministeripuolue.

Niinistön sapekkaan purkautumisen taustalla lienee tilastodata, jonka mukaan kannatussiirtymät tapahtuvat aiempaa selvemmin “blokkien” sisällä eikä niiden välillä. Hallituspuolueet SDP, vasemmistoliitto ja vihreät muodostavat yhden sekä kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta toisen. Kun gallup on nostanut esimerkiksi SDP:n kannatusta, se on ollut pitkälti vihreiltä tai vasemmistoliitolta pois. Kuten MTV:n eilen julkistamissa tylyissä aluegallupeissa Helsingissä ja Uudellamaalla.

Vielä jokunen vuosi sitten tilanne oli toisenlainen. Perussuomalaiset imi äänestäjiä demareilta, mutta datan mukaan tätä siirtymää on nyt selvästi aiempaa vähemmän. Tällä vaalikaudella perussuomalaiset on kasvanut ennen kaikkea keskustan kannattajilla, kuten myös oikeistoblokin kokoomus. Datan valossa varmin keino estää perussuomalaisten vaalivoitto on äänestää keskustaa.

Lisää aiheesta

Taktisen äänestäjän ongelma on, ettei tämä voi koskaan tietää kaikkien muiden valintoja.

NÄIDEN eduskuntavaalien erityispiirre ovat myös ennen vaaleja annetut julistukset, kenen tai keiden kanssa hallitusyhteistyön katsotaan olevan jos ei täysin mahdotonta niin ainakin melkein.

Viimeisimmän kuulutuksen antoi keskusta, joka Annika Saarikon suulla ilmoitti, ettei keskusta jatka ainakaan nykypohjaisessa hallituksessa. Käytännössä enemmistöhallituksen vaihtoehtoja olisi siis enää kaksi: perinteinen sinipuna ja porvarihallitus.

SDP:n johto on lukenut tilanteen niin, että oikeistohallitus syntyy, ellei SDP nouse vaalien suurimmaksi. Analysoin itse vaaliasetelmaa viime viikolla niin, että kampanjoinnin loppusuoralla kokoomuksella ja perussuomalaisilla on etulyöntiasema muun muassa siksi, että SDP:n kasvanut kannatus muuttuu tässä kohtaa huonommin lisäkansanedustajiksi kuin oikeistopuolueilla, jotka hyötyvät keskustan lamaannuksesta.

MTV:n kysely osin haastaa tätä näkemystä, kun SDP olisi saamassa peräti kolme paikkaa lisää Helsingistä ja Uudeltamaalta ja nimenomaan vihreiden kustannuksella. Emme tiedä varmasti, miksi SDP:n kannatus nousee ja vihreiden laskee, joten kysymykseen taktisen äänestämisen roolista on vaikea antaa selvää vastausta. Kannatussiirtymät eteläisimmässä Suomessa vaikuttavat joka tapauksessa suurilta ja kenties vähän yllättäviltäkin.

Politiikan tutkija Hanna Wass on muistuttanut Iltalehdessä, että taktisessa äänestämisessä ei ole kyse omien arvojen hylkäämisestä vaan pyrkimyksestä varmistaa niiden näkyminen vaalien lopputuloksessa. Ajatuksen taustalla on muistutus siitä, että taktinen äänestäjä valitsee harvoin täysin päinvastaisen vaihtoehdon vaan jonkin aika sopivan läheltä.

Taktisen äänestäjän ongelma on, ettei tämä voi koskaan tietää kaikkien muiden valintoja.

KUINKA yleistä ja merkityksellistä kohuttu taktinen äänestämisen lopulta edes on? Television vaalilähetysten legenda, Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg sanoo Aamulehdessä, että tyypillisimmillään taktista äänestämistä havaitsee presidentinvaaleissa.

Eduskuntavaaleissa taktinen äänestäminen näkyy puolestaan Borgin mukaan niin, että pienissä vaalipiireissä ei äänestetäkään ensisijaista ehdokasta vaan sitä, jolla on paremmat mahdollisuudet mennä läpi. Borg ei kuitenkaan usko, että tavalliset äänestäjät oikeasti miettisivät laajoin joukoin taktista äänestämistä, koska muuttujia on niin paljon ja tilanne epäselvä.

Hänen mukaansa taktinen äänestäminen ei näitä vaaleja ratkaise.

– Jos elää somekuplassa, saattaa syntyä sellainen kuva, että taktista ajattelua on paljonkin. Poliittisesti aktiiviset voivat tällaista pelata.

Luultavasti vähiten huono lopputulos syntyy, kun äänestäjä valitsee sen, joka oikeimmalta tuntuu. Vaikka se olisikin vasemmalla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE