Talentian jäsenistölle suunnattuun kyselyyn vastasi alkuvuodesta 1043 varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä. Heistä 52 prosenttia kokee työolonsa kuormittavaksi.

– Työpäivän aikana ei ehdi tehdä kaikkea, koska suurin osa lapsista tarvitsee apua kaikkiin toimiin, koska ovat niin pieniä. Jatkuva kiire aiheuttaa stressiä. Joka aamu töihin tullessa pitää rakentaa henkilöstöpalapeli taas uudelleen, mikä aiheuttaa myös stressiä ja jopa kinaa työyhteisössä, kuvaa yksi vastaajista työtään.

Kyselyn perusteella kuormittumiseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä olivat työmäärä, henkilöstöpula ja johtaminen. Erityisesti työtehtävien määrän ja lapsimitoituksen katsottiin olevan liian suuri suhteessa työaikaan.

Talentia vaatii päättäjiltä pikaisia toimia työolosuhteiden ja -hyvinvoinnin parantamiseksi. Vaikka varhaiskasvatuksen mitoitukseen on tullut tarkennuksia, monissa päiväkodeissa on Talentian mukaan edelleen liian vähän pätevää henkilökuntaa suhteessa lasten määrään.

– Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat esittäneet huolensa työssäjaksamisesta sekä lasten turvallisuudesta ylisuurissa ryhmissä jo useaan otteeseen. Jos varhaiskasvatuksen ammattilaisten tilanteeseen ei herätä pian, pako alalta vain pahenee, Talentian neuvottelupäällikkö Tiina Kinnunen sanoo tiedotteessa.

KINNUSEN mukaan yksi keino nostaa alan houkuttelevuutta ja pitovoimaa on maksaa työntekijöille perustyön ohella tehtävistä lisätehtävistä. Valtaosalle kyselyyn vastanneista kuuluu perustehtävän lisäksi yksi tai useampi toistuva lisätehtävä.

– Lisätehtävä voi olla kaikkea tiimivastaavan tehtävästä ruokahuoltoon ja siistijän tehtävään. Huomionarvoista on, että vain 21 prosentille lisätehtäviä sovitusti tekevälle maksetaan näistä erillinen korvaus, Kinnunen sanoo.

Lisätehtävät voivat myös hämärtää työnjakoa ja sitä, mitkä ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisten päätehtäviä.

– Olisi tärkeää, että jokainen varhaiskasvatuksen sosionomi, opettaja ja päiväkodin johtaja saisi keskittyä heidän osaamisensa keskiössä olevaan tehtävään lasten kasvatuksessa, opetuksessa ja päiväkodin johtamisessa. Avustaviin tehtäviin ja esimerkiksi ruokahuoltoon tulisi palkata oma henkilöstönsä, toteaa Kinnunen.

Palkkauksen lisäksi eniten toivottuihin alan kehittämiskohteisiin kuuluivat varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kehittäminen ja joustavien koulutuspolkujen luominen eri tehtäviin.

TALENTIA esittää varhaiskavatuksen henkilöstöpulan ratkaisuksi 1+1+1 -mallia, jossa jokaisessa päiväkotiryhmässä tulee olla yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi varhaiskasvatuksen sosionomi ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.

Talentian mukaan vuonna 2018 uudistettu varhaiskasvatuslaki on syventänyt alan henkilöstöpulaa. Lakiin kirjattiin uutena tehtävänimikkeenä varhaiskasvatuksen sosionomi, mutta laissa ei määritelty sosionomille selvää paikkaa verrattuna muihin ammattilaisiin. Ammattijärjestön mukaan epäselvän tilanteen takia sosionomit ovat alkaneet kaikota varhaiskasvatuksesta, mikä ajaa alaa entistä pahempaan ahdinkoon.