Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren perustelee ehdotusta työelämän tasa-arvon parantamisella. Hän nostaa esille erityisesti maahanmuuttajanaisten huomattavasti kehnomman työllisyyden verrattuna maahanmuuttajamiehiin ja kantaväestön naisiin.

– Varsinkin monilapsisissa perheissä kotihoidontuki tarjoaa sellaisen edun, että työelämä ei vaikuta houkuttelevalta vaihtoehdolta. Tämä pätee itse asiassa myös kantaväestön naisiin, Löfgren totesi esitellessään Akavan hallitusohjelmatavoitteita.

Akava rajaisi tuen ensimmäisenä askeleena enintään lapsen kahden vuoden ikään. Tukea osin kiintiöitäisiin vanhempien kesken huomioiden erityisesti monimuotoiset perheet.

Akava selkeyttäisi myös etuusjärjestelmää yhdistämällä joustavan ja osittaisen hoitorahan. Tämä tarkoittaisi sitä, että vanhemmat voisivat olla 80-prosenttisella työajalla siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta ja samoin siinä vaiheessa, kun lapsi aloittaa koulun.

– Koko työelämän tasa-arvon ja myös tulevan eläkkeen kannalta on tärkeää, ettei yhteiskunnassa ole rakenteita, jotka jättävät naiset sivuun, Löfgren korostaa.

HÄN TOTEAA toteaa Demokraatille ehdotuksen olevan ”aika järeä toimi”.

– Mutta tällaiset työllisyysloukut eivät kuulu nykyiseen työelämään. Tietenkin ehdotus jakaa varmasti mielipiteitä, mutta maailma ei tule tämän nykyisen järjestelmän kautta yhtään tasa-arvoisemmaksi.

Akava ei ole kerralla lopettamassa kotihoidontukea, koska varhaiskasvatus pitää saada ensiksi kuntoon.

– Varhaiskasvatuksen henkilöstöä täytyy saada ensin lisää, ennen kuin järjestelmän lakkautus olisi realismia. Mutta suunta on tämä. Olisimme valmiita rajaamaan heti tukea, joka perustuu lapsen ikään.

AKAVALTA tuli vino pino muitakin tavoitteita hallitusneuvottelijoille. Yksi keskeinen liittyy työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Löfgren kertoi aistineensa, että Säätytalolla mietitään kuumeisesti sen varmistamista, ettei Suomeen tule muita kuin huippuosaajia.

– Totuus on, että meillä ei ole hirveästi eväitä houkutella Suomeen ulkomailta ylipäänsä ihmisiä, jotka tulisivat osaksi yhteiskuntaamme.

Hänen mielestään asennemuutos olisi paikallaan niin yrityksissä, niiden työntekijöissä kuin kaikissa suomalaisissa.

– Tulevalla hallituksella olisi mahdollisuus myös vaikuttaa siihen, miten me suhtaudumme muualta tänne tuleviin – millainen työelämä ja yhteiskunta heitä on täällä vastaanottamassa. Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvä ohjelmatyö olisi siksi tärkeä.

Akava haluaa muun muassa luopua työvoiman saatavuusharkinnasta, kun on kyse EU:n ja Etan ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajista.

Keskusjärjestö jatkaisi myös maahantulon pikakaistan kehittämistä, myöntäisi jokaiselle Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle automaattisesti pysyvän oleskeluluvan ja parantaisi kotoutumiskoulutuksen laatua.

AKAVALAISEN ajatus- ja tutkimuspajan Akava Worksin tuoreesta katsauksesta käy ilmi, että korkean osaamisen maahanmuutto Suomeen on laskussa, ja valtaosa työluvista myönnetään työntekijäammatteihin. Akava Works joka perustaa tietonsa Maahanmuuttoviraston lukuihin.

Akava toivookin, että tulevassa hallitusohjelmassa sovitaan keinoista, joilla korkean osaamisen maahanmuutto lisääntyy merkittävästi.

Katsauksesta selviää, että viimeisen vuoden aikana Suomessa on myönnetty ennätysmäärä oleskelulupia EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville, mutta erityisasiantuntijoille myönnetyt työluvat ja korkean osaamistason maahanmuuton osuus työperäisestä maahanmuutosta ovat laskussa.

Akava Worksin asiantuntijan Tomi Husa mukaan ennen koronaa noin puolet erityisasiantuntijoista tuli Suomeen Intiasta. Pandemian jälkeen intialaisten määrä ei ole täysin palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Erityisasiantuntijoiden määrässä oli viime vuonna selvä piikki Venäjältä, mitä selitti Ukrainaan alkanut hyökkäyssota.

TEOLLISUUSLIITON puheenjohtaja Riku Aalto esitti viime viikolla, että työelämää ja työmarkkinoita koskevat asiat valmistellaan ja päätetään kolmikantaisesti eli työmarkkinajärjestöt olisivat vahvasti ratkaisuissa mukana. Akavan Löfgren kannattaa ajatusta.

– Olen sopimusyhteiskunnan kannattaja. Ehdottomasti on järkevää hakea uudistuksia yhteistyössä. Näin niistä tulee tasapainoisempia, hän totesi Demokraatille.

Löfgren huomautti tiedostavansa, että kolmikantainen työskentely vaatii myös vastuuta. Hänen mukaansa viime vuosina ei ole uskallettu tehdä isoja uudistuksia vaan viilailtu pienempiä osasia.

– Hallituksen pitäisi pyytää rohkeammin kolmikantaista tukea. Silloin on mahdollisuus löytää tasapaino isoissakin uudistuksissa – niin ettei vain joku osapuoli hyödy. Näin myös työmarkkinajärjestöillä olisi mahdollisuus osoittaa, mihin ne pystyvät.

Yksi iso yhteinen ponnistus olisi Löfgrenin mielestä pyrkiä 80 prosentin työttömyysasteeseen.

PUHEET ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta ja porrastamisesta nousivat jo ennen eduskuntavaaleja keskusteluun. Löfgren kertoo, että Akavassa ”on tiettyä valmiutta” pohtia ansiosidonnaista.

– Jos siihen halutaan puuttua, työhistorian pituudella pitäisi olla positiivista merkitystä ansiosidonnaisen kestoon.

Hän toteaa kuitenkin heti perään, että niiden, jotka haluavat leikata työttömyysturvasta, olisi suoraselkäistä puhua säästötoimesta eikä leikkausten työllisyysvaikutuksesta.

– Vaikutus työllisyyteen jäisi vähäiseksi. Enemmän on kyse siitä, että meillä ei ole tarjolla oikeanlaista osaamista avoimiin työpaikkoihin. Työttömyyskorvausten leikkaaminen ei siinä auta.

Löfgren painottaa, että jo nyt on olemassa monia keinoja, joilla voidaan vahvistaa työuran aikaista osaamista niin, että työttömyys ei edes osu omalle kohdalle.

AKAVAN ja Akava Worksin tiedotustilaisuudessa kävi ilmi myös, että työttömiä ja lomautettuja on enemmän nyt kuin vuosi sitten – ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Työttömiä työnhakijoita ja kokoaikaisesti lomautettuja oli maaliskuussa noin 3 150 enemmän kuin viime maaliskuussa.

Katsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä olisi vähenemässä, mutta alle vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut vuodentakaisesta.

Työttömyyden kasvu selittyy kokonaan korkeakoulutettujen työttömyyden kohoamisella, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kertoi. Lisäys viime vuodesta on 1 530 henkilöä, kun muilla koulutusaloilla laskua on 370 henkilön verran.

– Voisi kuvitella, että kun ajat ovat huonot ja yritykset pyörittävät omaa toimintaansa ilman aikeita laajentua, silloin tarvitaan lähinnä suorittavia työntekijöitä. Uuden suunnittelemista tarvitaan vähemmän, joka voi selittää sen, että korkeakoulutettuja tarvitaan vastaavasti vähemmän, Sorjonen totesi.

Hyvänä uutisena oli kuitenkin se, että vastavalmistuneiden työttömyys on pysynyt matalana ja korkeakoulutetuilla työllisyys on kääntynyt nousuun.