Valtion tuen loppuminen asumisoikeusasuntojen (aso) rakentamiseen tulee ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan käytännössä lopettamaan uusien aso-asuntojen rakentamisen, vaikka kohteita olisi mahdollista rakentaa myös markkinaehtoisesti.

Ilman valtion tukemaa uudistuotantoa asukkaiden asunnoista maksamat käyttövastikkeet lähtevät nousuun. Asukkaat kertovat selvityksessä olevansa huolissaan oman asumisensa jatkumisesta.

Voisiko valtion rahoituksen lopettaminen ja siihen liittyvä käyttövastikkeiden nousu lopulta ajaa asukkaat muuttamaan pois nykyisistä asunnoistaan?

-  Aiemmat tuet, jotka asuntoihin on myönnetty, tietysti tasaavat kustannusvaikutusta, ja esimerkiksi asuntojen perusparantamiseen on edelleen olemassa järjestelmät. Myös vanhimmasta päästä olevat lainapääomat alkavat tulla jo ainakin osin maksetuiksi, joka sitten lyö puskuria toiseen suuntaan. Tasaamista tapahtuu siis molemmin päin.

Asumisoikeusasuminen on asumismuoto, jossa asukas ostaa ensin asumisoikeuden asuntoon ja maksaa sen jälkeen asunnosta kuukausittain käyttövastiketta. Asumisoikeusmaksun suuruus on 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta.

Valtion tuella on rakennettu vuosina 1990-2023 noin 56  000 asumisoikeusasuntoa. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on 1,5 prosenttia. Nykyisen hallitusohjelman mukaan uusille asumisoikeuskohteille ei myönnetä enää tukia.

SELVITYS EHDOTTAA, että aso-asuntoja voitaisiin tarjota tulevaisuudessa asukkaille lunastettaviksi. Asumisoikeusasuntoon on elinikäinen asumisoikeus, mutta asuntoa ei voi tällä hetkellä lunastaa omaksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan ministeriössä pyritään nyt luomaan toimiva malli siihen, että asukas voisi halutessaan lunastaa asumisoikeusasunnon itselleen.

Ympäristöministeriö käynnisti selvityksen asumisoikeusasunnoista viime keväänä. Selvityksessä analysoitiin valtion uudistuotannon rahoituksen lopettamisen vaikutuksia asumisoikeusyhteisöihin ja etsittiin kustannustehokkaita ratkaisuja asumisoikeusjärjestelmän ongelmiin.

-  Asumisoikeusasuntojen määrä on noussut nopeasti, ja valtion laina- ja takausvastuut ovat siten kasvaneet. Käyttö- ja luovutusrajoitusten myötä asunnot ovat kuitenkin pysyvästi asumisoikeuskäytössä, vaikka markkinatilanteet muuttuisivat ja kysyntää ei enää olisi, perustelee ministeri Multala selvityksen tarvetta ympäristöministeriön tiedotteessa.

LISÄKSI MINISTERIÖ alkaa valmistella niin kutsuttua realisointimallia. Tällöin asumisoikeusyhtiön konkurssitilanteessa asumisoikeustalo voitaisiin vapauttaa lain mukaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Toisin sanoen asumisoikeusasunnot voitaisiin muuttaa vuokra- tai omistusasunnoiksi.

Näin voitaisiin selvityksen mukaan toimia silloin, kun maksuvaikeudet muodostavat vakavan uhkan asukkaan asumisturvalle.

-  Talo voitaisiin vapauttaa rajoituksista realisointitilanteessa, jos asumisturva on muutenkin vaarassa. Tällöin taloille saataisiin vakuusarvo ja potentiaalisesti rahoitusta vapailta markkinoilta, Multala sanoo tiedotteessa.

Ministeriö kertoo myös valmistelevansa muutosta, jossa uusiin asumisoikeussopimuksiin voitaisiin liittää vajaakäyttöön liittyvä irtisanomisehto.

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos asumisoikeusjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön voisi lähteä lausuntokierrokselle keväällä 2026.

Teksti: STT / Aliisa Uusitalo