Tällaisia ovat Timo Harakan väläyttämät tutkimukset SDP:n kannatuksesta alle 50-vuotiaiden keskuudessa ja imagosta uudistajana

Kuva: Ontime.fi

SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden yhteinen kampanjakiertue ympäri Suomen alkoi eilen keskustelutilaisuudella Kuopion kaupungintalolla. Paikalla olivat kolme ehdokasta Antti Rinne, Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen.

Mielipideroa ehdokkaiden välille saatiin, kun keskusteluun nousivat pohdinnat SDP:stä tulevaisuuden puolueena. Istuva puheenjohtaja Rinne näki tilanteen valoisampana kuin haastaja Harakka, joka nosti esiin kaksi lukua, jotka ovat hätkähdyttäneet häntä: 7 1/2 ja 14.

Rinne sanoi, että tilanne ei ole niin synkkä kuin usein luullaan. Rinne kertoi saaneensa palautetta kentällä, että SDP:hen on vetoa. Hänen mukaansa on merkkejä, että myös nuoriso on kiinnostunut SDP:stä. Esimerkin hän kertoi kotikunnastaan Mäntsälästä. Kyse on vaikutuskanavan antamisesta.

— Ei tämä rakettitiedettä ole. Jos SDP koetaan alustaksi vaikuttaa, kyllä tässä pärjätään ja nuoriakin ihmisiä tulee mukaan.

Harakka oli asiasta toista mieltä.

— Pakko sanoa, että puheenjohtajan näkemys oli turhan optimistinen.

— Seitsemän ja puoli on SDP:tä äänestäneiden alle 50-vuotiaiden osuus viime eduskuntavaaleissa. Me olemme siis aktiiviväestölle, huomisen suomalaisille pikkupuolue.

— Kun suomalaisilta kysytään, mikä puolue on yhteiskuntaa uudistava voima, 14 % valitsee heistä SDP:n, Harakka jatkoi.

Luku 7 1/2 tulee tutkimuksesta, joka tehtiin eduskuntavaalien 2015 jälkeen. On-Time Research Solutions Oy teki vaalien jälkeisenä maanantaina 20.4.2015 automatisoituina puhelinhaastatteluina kyselytutkimuksen, johon vastasi 1004 äänestysikäistä henkilöä koko Suomesta Ahvenanmaata lukuunottamatta.

”Suomen eduskuntapuolueiden voimasuhteet muuttuvat merkittävästi seuraavan parin vuosikymmenen kuluessa, kun katsotaan näissä eduskuntavaaleissa alle 50-vuotiaiden antamien äänten jakaumia suhteessa vaalitulokseen. Tämän ikäryhmän keskuudessa kokoomus olisi ollut näissä vaaleissa suurin puolue 21,4 % kannatuksella keskustan jäädessä toiseksi 16,9 % saaliilla. Kolmossijasta olisivat kamppailleet rinta rinnan perussuomalaiset ja vihreät 14,9 % kannatuksella”, tutkimuksessa sanotaan.

”Entinen valtapuolue SDP on sen sijaan kovien aikojen edessä, sillä sen kannattajakunta on iäkästä. Alle viisikymppisistä SDP:ta äänesti vain 7,5 % ja alle 50-vuotiaista miehistä ainoastaan 4,5 %.”

Toisaalta sama tutkimus kertoo, että yli 50-vuotiaiden joukossa SDP oli suosituin puolue ennen keskustaa ja perussuomalaisia.

”Miesten äänestyskäyttäytymisessä ikäluokan mukaan nousee selvimmin esille edellä mainittu SDP:n ikäkriisi: alle viisikymppisistä miehistä vain 4,5 % äänesti SDP:ta, kun sitä vanhempien joukossa kannatus on 24,2 %.”

Kyselyn virhemarginaaliksi ilmoitettiin suurimpien puolueiden kohdalla n. 3 prosenttiyksikköä. Lisäksi ikäjakaumien ja sukupuolijakaumien virhemarginaali on n. 4 prosenttiyksikköä ja yhdistettyjen ikä- ja sukupuolijakaumien virhemarginaali on n. 6 prosenttiyksikköä.

Harakan mainitsema toinen luku 14 tulee Yle Uutisten haltuunsa saamasta viimeisimmästä imagotutkimuksesta. Sen mukaan kokoomus (31 %)  on noussut maan uudistavimmaksi puolueeksi kansalaisten mielikuvissa. SDP:n edellä ovat reilulla marginaalilla myös vihreät (25 %) ja keskusta (24 %). SDP on perussuomalaisten kanssa tasoissa.

SDP:n kokonaisimago oli tutkimuksen kolmanneksi paras keskustan ja vihreiden jälkeen. Yle uutisoi asiasta toukokuussa 2016.

Iso osa EU-maista valmiina maksamaan lisää – pääministeri uskoo ehdollisuuden lisääntyvän

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Ludovic Marin
Pääministeri Juha Sipilä, Luxembourgin pääministeri Minister Xavier Bettel ja Itävallan kansleri Sebastian Kurzspeak keskustelevat EU:n päämiesten kokouksessa Brysselissä perjantaina 23. helmikuuta.

Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan, kun EU-johtajat keskustelivat ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeisestä budjetista.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14–15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Komissio on antamassa esityksen budjetista toukokuun alussa.

– Meidän täytyy tehdä leikkauksia koheesio- ja maatalousmenoihin. En ole siitä innostunut, mutta se on realismia, Juncker ennakoi kahdesta budjetin ehdottomasti isoimmasta menoluokasta.

EU-maat sopivat, että ne panostavat enemmän laittoman maahanmuuton estämiseen, puolustukseen sekä turvallisuuteen ja Erasmus-vaihto-ohjelmaan.

Suomi on valmis nostamaan EU:n budjetin tason ”hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta” nykyisestä noin yhdestä prosentista. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Esimerkiksi 1,05 prosentin kokoinen budjetti kasvattaisi selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksua 240 miljoonalla.

Rahoja saatetaan ehdollistaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen, että aluerahojen saantiin lisätään ehdollisuutta, mitä varsinkin Puola ja Unkari ovat aiemmin vastustaneet.

– Uskon, että tavalla tai toisella se saadaan sinne mukaan, Sipilä ennakoi.

Myös Suomi on tukenut ehdollistamista.

– Se, että EU-budjetista saadaan esimerkiksi koheesiorahoja, tarkoittaa sitä, että pitää sitoutua yhdessä sovittuihin velvoitteisiin, Sipilä vaati.

Puola ja Unkari, jotka ovat ottaneet komission kanssa yhteen arvopohjasta, ovat aluerahojen isoimpia vastaanottajia.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Bernerin työryhmä sorvasi väylien rahoitukseen kompromissin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolueiden eduskuntaryhmillä on hyväksyttävänä tai kaadettavana liikenneverkon tulevaisuuden rahoitukseen sorvattu kompromissi, johon on päätynyt liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä.

Työryhmästä tihkuneiden tietojen mukaan vuosittain tai ainakin hallituskausittain poukkoilevan budjettirahoituksen tilalle on tulossa malli, jolla rahoitus on pidemmälle aikavälille ennustettavampaa.

Eduskuntapuolueet ovat noin vuoden ajan neuvotelleet malleista, joilla voisi vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpitoa. Suurin neuvottelu on käyty siitä, voisiko budjettirahoituksen ohella jokin yhtiö tai useampi vastata esimerkiksi muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Bernerin vuosi sitten esittelemä ja sen jälkeen hallituskumppaneiden kritiikkiin haudattu laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei ole työryhmässä ollut vakavasti esillä, koska sille ei laajaa tukea löydy. Keskustelun toisessa laidassa ovat olleet valtiovarainministeriön ajamat ajatukset, joiden mukaan budjettirahoitus on paras vaihtoehto, koska valtio saa lainaa edullisemmin kuin liikenneyhtiöt.

Lisäksi ilman uusia tietulleja tai muita käyttäjämaksuja yhtiöiden rahoitus tulisi käytännössä veroista, joten budjetissa liikennehankkeet kilpailevat reilummin verovaroista esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kanssa.

Aiempien tietojen mukaan muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle. Myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Tiedotustilaisuus tulossa

Esimerkiksi autoilun sähköistyminen lisää painetta erilaisiin tietulleihin tai ruuhkamaksuihin. Bernerin, vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi käyttäjämaksuille ei aiemmin ole löytynyt laajaa tukea.

Jos eduskuntaryhmät siunaavat ryhmän neuvottelutuloksen, se julkistetaan todennäköisesti tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Jos jokin puolue haluaa uuden neuvottelukierroksen, helmikuun loppuun asetettu määräaika tuskin toteutuu.
STT–MIKKO ISOTALO

Keskustelua aiheesta

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.

Suomalaisministeri innostui olympiakullasta – lupasi vetää vintin pimeäksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jännitti Iivo Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Terho tviittasi hetkeä ennen kisan ratkeamista aikovansa ”vetäistä arhinmäet”, mikäli Niskanen voittaa kultaa.

Ilmaisu viittaa Sotshin olympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen prossimitalia juhlineeseen, tuolloiseen kulttuuriministeriin Paavo Arhinmäkeen (vas.), jonka humalainen käytös hämmensi juhlijoita.

Arhinmäki kommentoi Yle uutisille sammuneensa tai väsähtäneensä Sotshin mitalijuhlissa Venäjällä.

Kansanedustaja älähtää oikeuden ratkaisusta: ”Yleinen asevelvollisuus on vaarassa”

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vaatii, että puolustusministeriö ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin poistaakseen Jehovan todistajien vapautuksen asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Helsingin hovioikeus on hylännyt tänään syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että

Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

Kärnän mukaan tällainen ratkaisukäytäntö tarkoittaa, että koko yleinen asevelvollisuus on vaarassa.

Kärnä toteaa, että Jehovan todistajien erityisaseman poistaminen on perusteltua, sillä kenenkään vakaumus ei voi olla toisen vakaumusta arvokkaampi.

”Samassa yhteydessä kun Jehovan todistajien vapautus poistetaan, voisi olla paikallaan tarkastella myös naisten asevelvollisuutta. Kaikkia kansalaisia ei tarvitse kouluttaa sotilaiksi, mutta kokonaisturvallisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki osaavat toimia yhteiskuntaa hyödyttäen kriisitilanteissa.”

Keskustelua aiheesta