Tällaisia ovat Timo Harakan väläyttämät tutkimukset SDP:n kannatuksesta alle 50-vuotiaiden keskuudessa ja imagosta uudistajana

Kuva: Ontime.fi

SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden yhteinen kampanjakiertue ympäri Suomen alkoi eilen keskustelutilaisuudella Kuopion kaupungintalolla. Paikalla olivat kolme ehdokasta Antti Rinne, Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen.

Mielipideroa ehdokkaiden välille saatiin, kun keskusteluun nousivat pohdinnat SDP:stä tulevaisuuden puolueena. Istuva puheenjohtaja Rinne näki tilanteen valoisampana kuin haastaja Harakka, joka nosti esiin kaksi lukua, jotka ovat hätkähdyttäneet häntä: 7 1/2 ja 14.

Rinne sanoi, että tilanne ei ole niin synkkä kuin usein luullaan. Rinne kertoi saaneensa palautetta kentällä, että SDP:hen on vetoa. Hänen mukaansa on merkkejä, että myös nuoriso on kiinnostunut SDP:stä. Esimerkin hän kertoi kotikunnastaan Mäntsälästä. Kyse on vaikutuskanavan antamisesta.

— Ei tämä rakettitiedettä ole. Jos SDP koetaan alustaksi vaikuttaa, kyllä tässä pärjätään ja nuoriakin ihmisiä tulee mukaan.

Harakka oli asiasta toista mieltä.

— Pakko sanoa, että puheenjohtajan näkemys oli turhan optimistinen.

— Seitsemän ja puoli on SDP:tä äänestäneiden alle 50-vuotiaiden osuus viime eduskuntavaaleissa. Me olemme siis aktiiviväestölle, huomisen suomalaisille pikkupuolue.

— Kun suomalaisilta kysytään, mikä puolue on yhteiskuntaa uudistava voima, 14 % valitsee heistä SDP:n, Harakka jatkoi.

Luku 7 1/2 tulee tutkimuksesta, joka tehtiin eduskuntavaalien 2015 jälkeen. On-Time Research Solutions Oy teki vaalien jälkeisenä maanantaina 20.4.2015 automatisoituina puhelinhaastatteluina kyselytutkimuksen, johon vastasi 1004 äänestysikäistä henkilöä koko Suomesta Ahvenanmaata lukuunottamatta.

”Suomen eduskuntapuolueiden voimasuhteet muuttuvat merkittävästi seuraavan parin vuosikymmenen kuluessa, kun katsotaan näissä eduskuntavaaleissa alle 50-vuotiaiden antamien äänten jakaumia suhteessa vaalitulokseen. Tämän ikäryhmän keskuudessa kokoomus olisi ollut näissä vaaleissa suurin puolue 21,4 % kannatuksella keskustan jäädessä toiseksi 16,9 % saaliilla. Kolmossijasta olisivat kamppailleet rinta rinnan perussuomalaiset ja vihreät 14,9 % kannatuksella”, tutkimuksessa sanotaan.

”Entinen valtapuolue SDP on sen sijaan kovien aikojen edessä, sillä sen kannattajakunta on iäkästä. Alle viisikymppisistä SDP:ta äänesti vain 7,5 % ja alle 50-vuotiaista miehistä ainoastaan 4,5 %.”

Toisaalta sama tutkimus kertoo, että yli 50-vuotiaiden joukossa SDP oli suosituin puolue ennen keskustaa ja perussuomalaisia.

”Miesten äänestyskäyttäytymisessä ikäluokan mukaan nousee selvimmin esille edellä mainittu SDP:n ikäkriisi: alle viisikymppisistä miehistä vain 4,5 % äänesti SDP:ta, kun sitä vanhempien joukossa kannatus on 24,2 %.”

Kyselyn virhemarginaaliksi ilmoitettiin suurimpien puolueiden kohdalla n. 3 prosenttiyksikköä. Lisäksi ikäjakaumien ja sukupuolijakaumien virhemarginaali on n. 4 prosenttiyksikköä ja yhdistettyjen ikä- ja sukupuolijakaumien virhemarginaali on n. 6 prosenttiyksikköä.

Harakan mainitsema toinen luku 14 tulee Yle Uutisten haltuunsa saamasta viimeisimmästä imagotutkimuksesta. Sen mukaan kokoomus (31 %)  on noussut maan uudistavimmaksi puolueeksi kansalaisten mielikuvissa. SDP:n edellä ovat reilulla marginaalilla myös vihreät (25 %) ja keskusta (24 %). SDP on perussuomalaisten kanssa tasoissa.

SDP:n kokonaisimago oli tutkimuksen kolmanneksi paras keskustan ja vihreiden jälkeen. Yle uutisoi asiasta toukokuussa 2016.

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Keskustelua aiheesta

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Sipilä: Hallitus valmis pelastamaan Malmin lentokentän

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnalle. Sipilän mukaan tämä on kiinni siitä, suostuuko Helsingin kaupunki siihen, että esimerkiksi maavaihdon kautta löytyy korvaava alue asuntojen rakentamiseen.

Pääministeri kertoi hallituksen myös jo ehdottaneen Helsingin kaupungille vapaaehtoista kaupan purkua.

Kumpikaan ehdotus ei ole Helsingin kaupungille Sipilän mukaan sopinut. Hänen mukaansa asia on pitkälti kiinni uusista Helsingin kaupunginvaltuutetuista.

Sipilän mielestä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen vuonna 2014 tekemä päätös oli virhe, jota tämä hallitus on yrittänyt paikata. Kataisen hallitus päätti, että valtio luopuu Malmin lentokentästä ja siirtää toimintonsa sieltä pois.

– Selvitimme, onko sopimus mahdollista purkaa. Tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton, Sipilä kertasi oman hallituksensa toimia.

Eduskunta käsitteli torstaina ensimmäistä kertaa Lex Malmi -kansalaisaloitetta, jonka tavoite on säilyttää lentokenttä ilmailukäytössä. Lähetekeskusteluun osallistuneet kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että lentokenttä pitää säilyttää.

Kataisen hallituksessa mukana olleen SDP:n Eero Heinäluoma luonnehti keskustelua kuntavaalipuheeksi. Hän penäsi hallitukselta vastauksia siihen, palauttaako valtio nyt toimintoja Malmin lentokentälle.

Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

– Patria ja Rajavartiolaitos tekevät itsenäisiä päätöksiä ja ottavat sitten sen puolelta kantaa, kun ovat saaneet myöskin riittävästi tietoa, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Helsingin kaupunki suunnittelee kaavoittavansa ja rakentavansa Malmin kentän alueelle vuosina 2020–2040 reilut 13 000 asuntoa.

Malmin kenttää verrattiin keskustelussa Tukholman Brommaan, joka on myös ollut lakkauttamisuhan alla. Monen kansanedustajan mielestä city-kentät ovat tulevaisuutta.

Puheenvuoroissa vedottiin myös muun muassa alueen kulttuuri- ja luontoarvoihin. Vihreiden kansanedustajia ei salissa näkynyt.

Helsingin vihreä apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kommentoi Twitterissä tuoreeltaan Sipilän lupausta, jonka mukaan hallitus on valmis pelastamaan kentän.

– Tosin itse asiassa ehkä ei ole, millään konkreettisella tavalla. Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

”Lisää vastustuskykyä” – Pekka Puska puolustaa Malmin lentokenttää

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskustan kansanedustaja Pekka Puska.

Kansanedustaja Pekka Puska (kesk) puolusti Malmin lentokentän säilyttämistä terveysvaikutuksilla, kun eduskunta keskusteli torstaina lentokentän säilyttämistä ajavasta kansalaisaloitteesta.

– Malmin lentokenttäalue on kaupunkilaisille tärkeä viheralue. Luontopolku on suosittu ja Malmilla on virkistys- ja kulttuuriarvoja. Tämä kaikki tukee kaupunkilaisten hyvinvointia, Puska sanoi.

Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi.

Hän ihmettelee Helsingin vimmaa täyttää rakennuksilla puistot ja viheralueet ja muistuttaa, että jokaisella viheralueella on merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka voidaan nähdä muun muassa uusien allergiatutkimusten tuloksista. Viheralueilla on myös merkittävä vastustuskykyä lisäävä piirre.

– Helsingin maapinta-alasta 85 prosenttia on yhä rakentamatta ilman yhteenkään puistoon kajoamista. Lisäksi Malmin alueen maapohjalle rakentaminen tulisi kaupunkilaisille hirveän kalliiksi, Puska sanoo.

Puska on tunnettu kansanterveysprofessori, joka nousi eduskuntaan Helsingistä Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi siirtyneen Olli Rehnin tilalle sen jälkeen, kun Rehnin jälkeen ensimmäisellä varasijalla ollut valtiosihteeri Paula Lehtomäki sai eduskunnalta vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson perää selvyyttä työvoimapalveluiden ulkoistamiseen – jätti kirjallisen kysymyksen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaatii hallitusta selventämään työvoimaviranomaisten ja yksityisten työllisyyspalveluyritysten välistä vastuunjakoa.

Anderssonin mukaan työttömille vuoden alusta saakka pakollisiin työllisyyshaastatteluihin olisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan haettu tarjouskilpailulla myös yksityisiä yrityksiä.

– Lain mukaan työttömien haastattelu, työllisyyssuunnitelmien laadinta ja karenssien määrääminen ovat sellaista julkisen vallan käyttöä, jonka tulee säilyä viranomaisten tehtävänä, Andersson muistuttaa.

Taloussanomien mukaan ainakin yksi työllisyyspalveluita tarjoava yritys on jo alkanut rekrytoida kymmeniä uusia työntekijöitä haastatteluita varten.

Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako.

– Hallituksen on selvitettävä, mikä tarkalleen on työvoimaviranomaisten ja yksityisten yritysten välinen vastuunjako, ja kuinka varmistetaan, etteivät yksityiset yritykset tee esimerkiksi karenssipäätöksiä tai muita julkisen vallan piiriin kuuluvia tehtäviä, Andersson sanoo.

– Lisäksi haluan kuulla hallituksen kannan siihen, että ely-keskus nimeää tarjouspyynnössään työllisyyspoliittiset määräaikaishaastattelut ulkoistettavaksi palveluksi.

Andersson jätti aiheesta tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

Vuoden alusta voimaan astuneen lain mukaan työttömien on osallistuttava työllisyyshaastatteluun kahden viikon kuluessa työnhakujakson alusta ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein työttömyyden jatkuessa.

Haastatteluiden tarkoituksena on tukea työllistymistä ja valvoa, että työnhakijat noudattavat heille laadittua työnhakusuunnitelmaa. Mikäli työtön poikkeaa suunnitelmasta, on seurauksena työttömyysturvan määräaikainen peruminen tai muu sanktiotoimi.

Keskustelua aiheesta