Tällaisia ovat Timo Harakan väläyttämät tutkimukset SDP:n kannatuksesta alle 50-vuotiaiden keskuudessa ja imagosta uudistajana

Kuva: Ontime.fi

SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden yhteinen kampanjakiertue ympäri Suomen alkoi eilen keskustelutilaisuudella Kuopion kaupungintalolla. Paikalla olivat kolme ehdokasta Antti Rinne, Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen.

Mielipideroa ehdokkaiden välille saatiin, kun keskusteluun nousivat pohdinnat SDP:stä tulevaisuuden puolueena. Istuva puheenjohtaja Rinne näki tilanteen valoisampana kuin haastaja Harakka, joka nosti esiin kaksi lukua, jotka ovat hätkähdyttäneet häntä: 7 1/2 ja 14.

Rinne sanoi, että tilanne ei ole niin synkkä kuin usein luullaan. Rinne kertoi saaneensa palautetta kentällä, että SDP:hen on vetoa. Hänen mukaansa on merkkejä, että myös nuoriso on kiinnostunut SDP:stä. Esimerkin hän kertoi kotikunnastaan Mäntsälästä. Kyse on vaikutuskanavan antamisesta.

— Ei tämä rakettitiedettä ole. Jos SDP koetaan alustaksi vaikuttaa, kyllä tässä pärjätään ja nuoriakin ihmisiä tulee mukaan.

Harakka oli asiasta toista mieltä.

— Pakko sanoa, että puheenjohtajan näkemys oli turhan optimistinen.

— Seitsemän ja puoli on SDP:tä äänestäneiden alle 50-vuotiaiden osuus viime eduskuntavaaleissa. Me olemme siis aktiiviväestölle, huomisen suomalaisille pikkupuolue.

— Kun suomalaisilta kysytään, mikä puolue on yhteiskuntaa uudistava voima, 14 % valitsee heistä SDP:n, Harakka jatkoi.

Luku 7 1/2 tulee tutkimuksesta, joka tehtiin eduskuntavaalien 2015 jälkeen. On-Time Research Solutions Oy teki vaalien jälkeisenä maanantaina 20.4.2015 automatisoituina puhelinhaastatteluina kyselytutkimuksen, johon vastasi 1004 äänestysikäistä henkilöä koko Suomesta Ahvenanmaata lukuunottamatta.

”Suomen eduskuntapuolueiden voimasuhteet muuttuvat merkittävästi seuraavan parin vuosikymmenen kuluessa, kun katsotaan näissä eduskuntavaaleissa alle 50-vuotiaiden antamien äänten jakaumia suhteessa vaalitulokseen. Tämän ikäryhmän keskuudessa kokoomus olisi ollut näissä vaaleissa suurin puolue 21,4 % kannatuksella keskustan jäädessä toiseksi 16,9 % saaliilla. Kolmossijasta olisivat kamppailleet rinta rinnan perussuomalaiset ja vihreät 14,9 % kannatuksella”, tutkimuksessa sanotaan.

”Entinen valtapuolue SDP on sen sijaan kovien aikojen edessä, sillä sen kannattajakunta on iäkästä. Alle viisikymppisistä SDP:ta äänesti vain 7,5 % ja alle 50-vuotiaista miehistä ainoastaan 4,5 %.”

Toisaalta sama tutkimus kertoo, että yli 50-vuotiaiden joukossa SDP oli suosituin puolue ennen keskustaa ja perussuomalaisia.

”Miesten äänestyskäyttäytymisessä ikäluokan mukaan nousee selvimmin esille edellä mainittu SDP:n ikäkriisi: alle viisikymppisistä miehistä vain 4,5 % äänesti SDP:ta, kun sitä vanhempien joukossa kannatus on 24,2 %.”

Kyselyn virhemarginaaliksi ilmoitettiin suurimpien puolueiden kohdalla n. 3 prosenttiyksikköä. Lisäksi ikäjakaumien ja sukupuolijakaumien virhemarginaali on n. 4 prosenttiyksikköä ja yhdistettyjen ikä- ja sukupuolijakaumien virhemarginaali on n. 6 prosenttiyksikköä.

Harakan mainitsema toinen luku 14 tulee Yle Uutisten haltuunsa saamasta viimeisimmästä imagotutkimuksesta. Sen mukaan kokoomus (31 %)  on noussut maan uudistavimmaksi puolueeksi kansalaisten mielikuvissa. SDP:n edellä ovat reilulla marginaalilla myös vihreät (25 %) ja keskusta (24 %). SDP on perussuomalaisten kanssa tasoissa.

SDP:n kokonaisimago oli tutkimuksen kolmanneksi paras keskustan ja vihreiden jälkeen. Yle uutisoi asiasta toukokuussa 2016.

Lennonjohtajat marssivat ulos neuvotteluista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n edustajat ovat marssineet ulos työehtosopimusneuvotteluista. Neuvottelut lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat keskeytyneet, yhdistys kertoo tiedotteessaan.

SLJY:n edustajat marssivat ulos neuvotteluista perjantaina aamupäivällä vastalauseena Palvelualojen työnantajien Paltan toiminnalle.

Yhdistyksen mukaan Palta on toimittanut työtuomioistuimelle käynnissä oleviin tes-neuvotteluihin liittyvää materiaalia, jonka luottamuksellisuudesta osapuolet olivat yhteisesti sopineet.

SLJY:n mukaan neuvottelut olivat tähän mennessä sujuneet hyvin. Lennonjohtajien työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa.

”Pelkoa on liioiteltu” – Hyvinvointialan liitto puolustaa asiakasseteleitä

Kuva: Thinkstock

Yksityisiä sote-palvelutuottajia edustava Hyvinvointialan liitto ei näe suurta vaaraa siinä, jos asiakassetelit ulotetaan yksityisen sektorin erikoissairaanhoitoon. Julkisuudessa on pelätty sitä, että asiakassetelit kiireettömässä leikkaustoiminnassa vaarantavat julkisten sairaaloiden päivystystä.

Uhkana on nähty muun muassa osaavan työvoiman siirtyminen yksityiselle sektorille.

– Pelkoa on liioiteltu. Yksityinen sektori pystyy tehostamaan toimintaansa myös olemassa olevan työvoiman kautta, Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas korostaa.

Hän muistuttaa, että julkisella sektorilla on useita vetovoimatekijöitä – kuten sairaalatyön tarjoamat ammatilliset kehittymismahdollisuudet ja laajempi kollegiaalinen tuki.

Yksityisellä sektorilla tehdään vuosittain noin 70 000 leikkaussaliolosuhteita vaativaa toimenpidettä. Rajakangas pitää määrää merkittävänä, mutta julkisen sektorin volyymeihin nähden pienenä. Kunnat ja kuntayhtymät ostivat erikoissairaanhoitoa yksityisiltä vuonna 2015 noin 300 miljoonaa eurolla, mikä vastaa muutamaa prosenttia kokonaiskustannuksista.

Rajakangas korostaa, että yksityinen toiminta on luvanvaraista ja yltää potilasturvallisuudessa huipputuloksiin.

Nuo kaksi vuotta vaativat aikamoista riskinottokykyä.

Hyvinvointialan liitto kannatti aiempaa esitystä valinnanvapaudesta. Siinä jaettiin heti alkuvaiheessa asuinpaikan mukaan ne asiakkaat, jotka eivät ole valinneet yksityistä eivätkä julkista sote-keskusta.

– Tällöin useampien tuottajien mukaantulo olisi ollut turvatumpaa, Rajakangas huomauttaa.

Uudessa esityksessä jako lähimpään sote-keskukseen tehdään vasta kahden vuoden päästä sote-keskusten aloittamisesta, vuonna 2023.

– Nuo kaksi vuotta vaativat yksityiseltä tuottajalta aikamoista riskinottokykyä, jota kaikilla ei ole.

Osa hallituspuolueista korosti lausuntokierroksen merkitystä ennen lopullisen esityksen antamista eduskunnalle.

– Hyvä näin. Hyvinvointialan liitto on kiinnittänyt useampaan otteeseen huomiota siihen, että yksityisen sektorin osaamista ja asiantuntemusta on tähän asti käytetty uudistuksen valmistelussa hyväksi aivan liian vähän, Rajakangas painottaa.

Erkki Tuomioja nostaa torstain synkkyydestä esiin yhden valonpilkahduksen – ”Jos näin olisi tehty jo aiemmin, ei tässä sotkussa oltaisi”

Kuva: Jari Soini

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ilmoittivat eilen antavansa hyväksynnän sote-ratkaisun valinnanvapausesitykselle.

Tuoreinta esitystä on arvosteltu erityisesti siitä, että se vaarantaa laadukkaan erikoissairaanhoidon.

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja nostaa Facebook-sivuillaan esiin ”synkästä sote-päivästä” yhden valonpilkahduksen.

Nimittäin keskustan ilmoituksen siitä, että asiantuntijalausunnot valinnanvapaudesta täytyy nyt ottaa vakavasti.

Tuomioja kommentoi aietta lakonisesti.

”Niinpä. Jos näin olisi tehty jo aiemmin, ei tässä sotkussa oltaisi.”

Poliitikkojen lisäksi hallituksen esitystä on arvosteltu myös lääkäripiireissä.

Viimeksi tänään päivystyskirurgian ylilääkäri, professori Ari Leppäniemi ja plastiikkakirurgian professori, ylilääkäri Erkki Tukiainen kirjoittavat Helsingin Sanomissa, että nyt esitetty sote-uudistus ja siihen sisältyvä valinnanvapaus asiakasseteleineen uhkaa romuttaa nykyisen erikoissairaanhoidon.

”Erityisen ankarasti tämä koskee kirurgisia päivystyspotilaita ja heidän omaisiaan, joiden kohtalolla poliitikot nyt käyvät kauppaa.”

AVAINSANAT

Kuulisikohan hallitus edes lääkäriedustajiaan? – ”Meitä arveluttaa”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Keskustan lääkäri-kansanedustajat Niilo Keränen, Pekka Puska ja Martti Talja kiittävät, että hallituksen lakiesitykseen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta on saatu monta parannusta sitten viime kesän.

Heidän mielestään esityksen ratkaisematon ongelma on kuitenkin erikoissairaanhoitoon tuleva varsin laaja valinnanvapaus.

– Meitä arveluttaa erikoissairaanhoidon asiakassetelien käyttö esityksen tarkoittamassa laajuudessa.

Maakunnan on annettava asiakasseteli lähes kaikkeen erikoissairaanhoitoon, jos asiakkaalla tai potilaalla todetaan erikoissairaanhoidon tarve. Vain vaativat leikkaukset, tehohoito ja päivystys jäävät yksiselitteisesti asiakassetelitarjonnan ulkopuolelle.

Maakunta voi rajoittaa setelitarjontaa käytännössä vain potilasturvallisuussyistä.

– Erikoissairaanhoito on nykyisin parhaiten toimiva suomalaisten sote-palvelujen osa. On suuri vaara, että julkistettu valinnanvapauslakiesitys ja laaja asiakassetelien laaja käyttö pirstoo erikoissairaanhoidon kokonaisuuden, lääkäri-kansanedustajat pelkäävät.

Kolmikko hyväksyy keskustan eduskuntaryhmän mukana sen, että lakiesitys lähetetään lausuntokierrokselle.

– Toivomme, että esityksestä saatavat lausunnot otetaan vakavasti huomioon ja että vuodenvaihteen jälkeen viilattavassa lopullisessa lakiesityksessä esityksen heikkoudet korjataan, Keränen, Puska ja Talja painottavat.

 

”Vaikutukset liikenneturvallisuuteen hirvittävät” – Autokoululiitolta hätähuuto hallituksen uudistuksen takia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Hallitus on tällä viikolla pitämässään yleisistunnossa hyväksynyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esityksen ajokorttilainsäädännön uudistamisesta. Esitys keventää ajokortin suorittamiseen liittyvää sääntelyä ja laissa säädettyjä opetusmääriä.

Tätä kautta uusi laki mahdollistaa kuljettajantutkintoon hakeutuvan yksilöllisen osaamisen ja esimerkiksi aiempien ajokorttien huomioimisen paremmin.

Nykyisestä syventävästä vaiheesta kuljettajankoulutuksessa esitetään luovuttavan ja näin ollen ajokortin saisi heti kuljettajantutkinnon suoritettuaan. Syventävän vaiheen sisällöt tulisivat kuitenkin edelleen sisältymään kuljettajankoulutukseen, mutta ne suoritettaisiin ennen tutkintoa.

Suomen Autokoululiitto tiedottaa olevansa tyytyväinen hallituksen esityksen tavoitteisiin ja esitys sisältää monia tarpeellisia uudistuksia.

”Autokoululiitto on kuitenkin erittäin huolissaan uudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Hallituksen esitys asettaa suuren paineen kuljettajantutkinnolle, mutta sen kehittämiseen tarjotut ratkaisut ovat vähäiset. Tutkinto nykyisellään ei ole valmis mittaamaan kuljettajan valmiuksia aukottomasti”, liitto kirjoittaa.

”Kun tähän yhdistetään opetusvaatimuksen kevennykset, esityksellä lisää turvattomuutta liikenteessä. Erityisen huolissaan olemme uusien kuljettajien riskienhallintajakson sijoittumisesta ennen tutkintoa. Nykyisellään riskienhallintajakso sijoittuu nimenomaan syventävään vaiheeseen, uusien kuljettajien riskialtteimpaan aikaan, joka on kolme kuukautta ajokortin saamisen jälkeen”.

”Tämänhetkinen malli on vahinkotilastojen mukaan olemassaolonsa aikana puolittanut nuorten kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja siis todistetusti parantanut liikenneturvallisuutta. Nykyisen riskienhallintamallin puolesta puhuvat niin vahinkotilastot kuin asiantuntijoiden lausunnot.”

– Hallituksen esityksessä on monia hyviä uudistuksia, mutta vaikutukset liikenneturvallisuuteen kuitenkin hirvittävät. Valmistelussa on jätetty täysin huomiotta useat liikennealan asiantuntijatahojen lausunnot, jotka ovat tuoneet esille esityksen ongelmia liikenneturvallisuuden näkökulmasta, Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi sanoo.

Hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Suomen Autokoululiitto toivoo, että eduskuntakäsittelyn aikana kuullaan laajasti asiantuntijoita ja esityksen puutteet korjataan liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Keskustelua aiheesta