EU velvoittaa, että jäsenmaiden jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät pitää etsiä ja siirtää suojeluun. Maiden on tullut laatia omat, tieteeseen perustuvat kansalliset kriteerit vanhoille metsille.

Hallitus on tähän hallitusohjelmassa sitoutunut, mutta kriteerit ovat myöhässä ja ne ovat arvostelijoiden mukaan niin tiukat, ettei Etelä-Suomesta juuri löydy niiden perusteella suojeltavaa.

Esitystä esittelivät tiedotustilaisuudessa tiistaina maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Valmistelua on tehty molemmissa ministeriöissä, mutta ministerit myönsivät, että yhteinen esitys on maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksen mukainen ja siinä on otettu huomioon myös yksityisten metsänomistajien näkökulma.

Hallituksen esityksen mukaan havumetsän keski-iän on esimerkiksi oltava Etelä- ja Keski-Suomessa 140-vuotiasta ja pohjoisessa 160-200-vuotiasta. Lehtimetsän on puolestaan oltava Etelä- ja Keski-Suomessa 100-vuotiasta ja pohjoisessa 140-vuotiasta.

Raja-arvot ovat erilaisia Suomen etelä- ja pohjoisosissa, koska metsät kasvavat pohjoisessa hitaammin ja ovat vähäpuustoisempia.

Vanhojen metsien kriteerit koskevat puuston iän lisäksi muun muassa kuolleen puun määrää metsissä ja suojeltavan metsikön pinta-alaa. Metsät ovat luontokadon pysäyttämisessä keskeisiä, koska ne ovat monen uhanalaisen lajin elinympäristö.

EKOLOGIAN yliopistolehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta on arvioinut Ylelle, että kriteerien sisään mahtuvaa metsää löytyy lähinnä Lapista, eikä Etelä-Suomesta tulisi suojeluun juuri mitään.

Halmeen mukaan Etelä-Suomen metsien suojelua ei voi korvata suojelemalla metsiä Lapissa.

Ministeri Mykkäsen mukaan kriteeristöä valmistelleen asiantuntijatyöryhmän raportti ei antanut valmistelun pohjaksi suoraan mitään yksiselitteisiä kriteerejä, mikä osaltaan viivästytti valmistelua ministeriöissä. Tarkoitus oli löytää viitearvojen ja erilaisten kriteerien haarukasta mahdollisimman yksiselitteinen kriteeristö.

-  Tulkinta on se, että nämä kriteerit ovat sen puitteissa, Mykkänen selitti tiedotustilaisuudessa sitä, miksi yhteinen esitys on tiukempi kuin ympäristöministeriön ehdotus oli.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportti julkaistiin helmikuussa.

Metsähallitus kartoittaa valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät kriteerien perusteella kesäkausien 2024-2025 aikana.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esityksestä kriteereiksi vanhoille metsille 24. heinäkuuta mennessä.

MYKKÄSEN mukaan vanhojen metsien kriteerien valmistelua on viivästyttänyt osaltaan myös se, että niitä sovelletaan myös 600  000 suomalaisen yksityisen metsänomistajan metsiin. Kysymys on hänen mukaansa siitä, miten suojelu suhteutuu omaisuudensuojaan ja korvaustarpeeseen.

-  Yksityismetsämaiden kanssa pitää olla maltillinen ja realisti siinä, miten paljon niitä pystytään lyhyellä aikavälillä lunastamaan, Mykkänen sanoi STT:lle tiedotustilaisuuden jälkeen.

Hänen mukaansa osa kriteerit täyttävistä metsistä on sellaisia, joita voi tarjota METSO-ohjelman piiriin.

-  Se toimii niin, että maanomistaja tarjoaa kohdetta valtiolle määräaikaiseen tai pysyvään suojeluun ja määrärahojen puitteissa niitä otetaan vastaan,

Esityksen mukaan hallitus lisääkin osana kokonaisuutta suojellun metsän määrää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmalla eli METSO:lla.

-  METSO-ohjelma on ollut toimiva, ja sen tavoitteena on perustaa 96  000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Tavoite tullaan saavuttamaan, tiedotteessa luvataan.

HALLITUS aikoo valmistella lisäksi noin 31  000 hehtaarin suuruisen, valtion maita koskevan lisäsuojelupaketin, joka painottuu pääasiassa Lappiin ja sellaisiin metsiin, jotka on jo aiemmin jätetty taloudellisen toiminnan ulkopuolelle eli käytännössä suojeltu.

Lapin lisäksi tällaisia metsiä on Pohjanmaalla ja Kainuussa.

-  Siellä valtion metsä- ja maaomaisuutta on enemmän kuin Etelä-Suomessa. Etelä-Suomesta jo 40 prosenttia on suojelussa tai vastaavassa, perusteli Essayah.

Hänen mukaansa kokonaisuutena valtion mailla tehtävän uuden pysyvän suojelun pinta-ala nousee arviolta 80  000-90  000 hehtaariin, kun inventaario on tehty.

OPPOSITIOSSA ratkaisu lisäpaketteineen herätti kummastusta.

– Ennakoitu tieto satumetsäkriteereistä piti valitettavasti paikkansa. Ikä- ja lahopuuvaatimukset ovat niin tiukat, ettei esimerkiksi Etelä-Suomesta oikeastaan löydy suojeltavaa. Kriteerit ovat läsähtänyt pannukakku, mutta vielä isommalta flopilta vaikuttaa niiden kylkeen tarjoiltu valtion metsien lisäsuojelu, kansanedustaja Pinja Perholehto (sd) sanoo tiedotteessaan.

Myös vihreät arvostelivat esitysluonnosta tuoreeltaan hallituksen silmänkääntötempuksi. Entinen ympäristöministeri, kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr,) luonnehtii esitystä täysin vesitetyksi, koska se perustuu ekologisen tiedon sijasta muihin näkökulmiin.

-  Hallitus yrittää jälleen kerran silmänkääntötempulla viherpestä päätöksen, Mikkonen arvosteli tiedotteessaan.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta katsoo hallituksen toiminnan näyttävän siltä, että suomalaisia yritetään hämätä suojelemalla jo ennestään suojassa olevia alueita.

-  Orpon hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä, mutta nyt tehtyjen kriteerien perusteella tavoite karkaa päivä päivältä kauemmas.

Ministerit puolestaan kuvasivat kokonaisuutta historialliseksi ja yhdeksi merkittävimmistä suojelupäätöksistä, mitä Suomessa on tehty.

Teksti: Sanna Nikula, STT