Talous

Talousguru Korkman tunkee luun kurkkuun euroeroa haikaileville: ”Kukaan vastuullinen poliitikko ei sellaiseen ryhdy”

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomessa on vedetty Euroopan talous- ja rahaliitosta Emusta kaksi virheellistä johtopäätöstä. Tätä mieltä on taloustieteen emeritusprofessori, pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman. Hän myöntää, että hyppy Emuun oli tuntematon, kun se syntyi vuonna 1999. Taival on ollut tuskallinen.

– Toistaiseksi tuo hyppy on epäonnistunut, Emu ei ole ollut menestys, Korkman kirjoittaa HS:n kolumnissaan.

Hän viittaa siihen, että tuotanto henkeä kohti on lähes kaikissa EU15-maissa kehittynyt paljon heikommin euron syntymisen jälkeen verrattuna sitä edeltävään aikaan – mukaan lukien kriisimaat sekä Suomi ja Saksa. Samaan aikaan Emun ulkopuolelle jättäytyneiden maiden kasvu kiihtyi.

Korkman varoittaa tekemästä virheellistä johtopäätöstä tämän kehityksen takia.

– Ensimmäinen (virheellinen johtopäätös) on, että Emu tai ainakin Suomen eurojäsenyys pitäisi purkaa tai peruuttaa. Tästä aiheutuisi kuitenkin sellainen taloudellinen ja poliittinen kaaos, että kukaan vastuullinen poliitikko ei sellaiseen ryhdy.

Toinen väite on hänen mukaansa se, että euro voi toimia hyvin vain keskusjohteisessa liittovaltiossa, jossa maiden välisiä eroja tasataan tulonsiirroilla.

– Sellaisen luominen on kuitenkin poliittinen mahdottomuus, Korkman kirjoittaa kolumnissaan.

Lastentaudit on nyt kärsitty ja niistä on opittu.

Hän rauhoittelee, että todellinen tilanne on vähemmän dramaattinen.

– On syytä uskoa, että Emu on kestävällä tolalla ja voi vastedes toimia paremmin kuin menneisyydessä. Näin siksi, että lastentaudit on nyt kärsitty ja niistä on opittu. Toiseksi Emu on vähemmän haavoittuva, jos tai kun pankkiunioni on saatu rakennettua valmiiksi.

Korkman arvioi, että monet rahaliiton jäsenmaat ajautuivat kriisiin, koska ne eivät euron tultua kantaneet huolta kilpailukyvystään.

Tilanne on hänen mukaansa nyt toinen: Palkanmuodostus on kriisimaissa jo pitkään ollut erinomaisen maltillista ja kilpailukykyä tukevaa.

– Työmarkkinoita on uudistettu ja julkista taloutta tehostettu. Kriisi oli syvä ja pitkä, mutta läksyt on opittu eivätkä ne hevin unohdu.

Korkman kritisoi sitä, että Emun talouspolitiikassa on annettu liikaa painoa finanssipolitiikan säännöille.

– Niiden viisaus oli vähäinen ja jäsenmaat eivät niitä noudattaneet. Lupaavampi lähestymistapa on sijoittajavastuun ja sitä toteuttavan pankkiunionin luominen.

Myös Suomi on nousemassa kanveesista ja näkymät ovat lupaavia.

Talousvaikuttaja uskoo, että pankkiunionin avulla on paljon paremmat mahdollisuudet hallita rahoituskriisin aiheuttamia ongelmia. Hän kannattaa myös euroalueen yhteistä talletussuojaa, jolle ”Suomen hallituskin näyttää nyt vihreää valoa”.

Korkman pohtii, että ”Suomen kohdalla voi syystä ajatella, että oma valuutta olisi jonkin verran helpottanut sopeutumista meihin kohdistuneisiin talouden ympäristömuutoksiin”. Mutta…

– Myös Suomi on kuitenkin nousemassa kanveesista ja näkymät ovat lupaavia.

Hän ottaa kolumnissaan kantaa myös meneillään olevaan työehtosopimusten liittokierrokseen. Korkman elättelee vielä toivoa, että ”palkkamalttia tukeva niin sanottu Suomen malli toteutuu käytännössä siihen kohdistuneista purnauksista huolimatta”.

Euroeroa haikaileville Korkmanilla on selkeä viesti:

– Rahaliitto ei ole toivotun kaltainen menestystarina. Mutta se ei ole myöskään tuomiopäivän profeettojen ennakoima katastrofi. On syytä hyväksyä, että euro on pysyvä osa toimintaympäristöämme. Sen kanssa eläminen on helpompaa jos opimme virheistä ja teemme tarpeellisia uudistuksia – niin kansallisesti kuin yhteisötasolla.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat