Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kolumnit

1.12.2017 20:00 ・ Päivitetty: 1.12.2017 10:58

Talouslukujen kaunistumisella ei ole väliä, jos vanhukset syövät jätteitä

Euroopassa on pieni joukko ihmisiä, joiden huulille nousee tyytyväinen hymy aina, kun he kuulevat jonkun mainitsevan sanat Göteborgin huippukokous. Tavalliselle ihmiselle huippukokous ei varmaan vaikuttanut kiinnostavammalta kuin huipparit yleensäkään, mutta tämä oli toista maata. Kyseessä oli nimittäin ensimmäinen sosiaaliasioiden huippukokous eli valtiopäämiesten kokoontuminen 20 vuoteen.

EU on kyllä kokoustanut pankkiasioissa, raha-asioissa, kriisiasioissa ja sadassa muussa asiassa, mutta sosiaaliasioista ei ole oltu kovin kiinnostuneita. Tyytyväisyys johtuu siitä, että sosiaaliasiat ovat vihdoin nousemassa EU:n tutkalle.

Työllisyys nousi EU-agendalle 90-luvulla, kun demarit olivat vahvoilla monissa maissa, aikoina kun Suomikin liittyi jäseneksi 1995. Nyt ei demareita hallituksissa juurikaan ole, mutta Euroopan parlamentin vaatima enemmistö syntyy vain toiseksi suurimman ryhmän tuella eli voimme vaikuttaa kansalaisten äänellä. Uskon, että muutos on alkanut!

Talouslukujen kohentuminen on yhdentekevää, jollei ihmisten hyvinvointi nouse samalla.

Näyttää siltä, että Brysselissä on vihdoin hyvin liberaalin ja tiukan kurin ohella alettu ymmärtää, että talous ja hyvinvointi liittyvät yhteen ja kasvun edellytyksinä on myös kansalaisten vointi. Talouslukujen kohentuminen on yhdentekevää, jollei ihmisten hyvinvointi nouse samalla. Kreikan kaunistuvat talousluvut toivat muassaan itsemurha-aallon, lääkepulan ja torikauppiaiden hylkäämiä puolimätiä vihanneksia nälkäänsä keräävät vanhukset. Silloin ei todellakaan voi puhua vain onnistumisista.

Göteborgissa oli esillä monta tärkeää asiaa työoikeuksista vanhempainvapaaseen. Yksi tärkeimmistä päätöksistä oli, että EU ei enää seuraa maiden tilaa vain talouden perusteella, vaan rinnalle otetaan sosiaalisia indikaattoreita. Jatkossa maan hyvinvointia mitataan myös katsomalla vaikkapa koulupudokkaiden, köyhyysrajan alla elävien tai työttömien määrää sekä sitä, kuinka hyvin maassa toteutuu tasa-arvo.

Tämä ei tee vielä tulonsiirtounionia, jolla jotkut tahtovat heti pelotella, kun puhutaan sosiaalisesta Euroopasta. Unionin taloussuosituksilla on merkitystä sisältöön ihan oman maan sisälläkin!

Nyt äkkiä Suomi pois nurkasta.

Göteborgin huippukokoukseen osallistui ministereitä lähes kaikista EU-maista.Suomesta pääministerin estyneenä ollessa ei naapurimaan erityishuippariin, ei edes oheistapahtumiin, lähtenyt kukaan ministeri – ei koulutusasioista, ei digitaalisen työn tulevaisuudesta puhumaan. Suomea ei ole kiinnostanut myöskään kommentoida sosiaaliasioita silloin, kun EU erikseen pyysi mielipidettä.

Puheenjohtajuuskaudelle on suunniteltu kokouksia, mutta ei esimerkiksi yleistä työllisyys- ja sosiaaliasioiden komiteaa. Eikö Pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla Suomella todella ole sanottavaa minimitoimeentuloon, vanhempainvapaisiin tai työsuojeluun? Koulutuksen laatuun tai elinikäiseen oppimiseen?

Ne ovat äärimmäisen tärkeitä asioita kaikille suomalaisille ja eurooppalaisille. Nyt äkkiä Suomi pois nurkasta. EU skarppaa, myös Suomen hallituksen täytyy.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU