Suomessa käynyt Wahlroos puhui maanantaina kokoomuksen eurovaalitilaisuudessa talousteorioista, ja kertoi nähneensä “lempiekonomistinsa, Tukholman yliopiston kommarin” Jäntin aamulla MTV3:n haastattelussa.

Iltalehden mukaan Wahlroos nosti Jäntin esimerkiksi Thomas Pikettyn kaltaisista himoverottavista taloustieteilijöistä, jotka haluavat nostaa marginaaliveroasteen 90 prosenttiin.

– Mitään tällaista en maanantaina MTV3:n ohjelmassa sanonut, Jäntti väittää. Myös puoluekanta meni suursijoittajalta Jäntin mukaan pieleen.

Jäntti oli 1990-luvulla perustamassa Vasemmistoliittoa ja hän on kertonut olleensa tuolloin sen edeltäjän SKDL:n jäsen.

Björn Wahlroos sen sijaan oli nuoruudessaan ehta ääripäädyn kommunisti, niin sanottu taistolainen.

PIKETTY-rinnastus johtuu siitä, että Jäntti on tarkastanut tiistaina ilmestyneen Pääoma ja ideologia (Into, 2024) –kirjan suomennoksen.

Hän sanoo ymmärtävänsä, miksi oikeudenmukaisemmasta tulonjaosta saarnaava ranskalaisekonomisti herättää oikeiston talousvaikuttajissa ja etenkin Wahlroosin kaltaisissa multimiljonääreissä niin suuria tunteita.

Verotuskysymykset ovat lopulta sivuseikka, ja suurimmat ärsyyntymisen syyt ovat Jäntin arvion mukaan henkilökohtaisia.

– Piketty osoittaa hyvin, miten monen länsimaisen miljonäärin vauraus on itse asiassa syntynyt jollain muulla kuin näiden itsensä hellimällä tarinalla kovasta työstä ja liikemiesvaistoista. Yleensä mukana on hyvää poliittista ajoitusta, joskus ne ovat sukulaisuuksienkin ansiota.

Wahlrooskin loi Jäntin mukaan omaisuutensa poliittisilla päätöksillä: ensin pääministeri Esko Aho (kesk) pelasti 1990-luvun pankkikriisissä hänen työnantajansa Yhdyspankin nololta nurinmenolta.

– Kriisissä moni yritysjohtaja ryhtyy äkkiä sosialistiksi ja haluaa valtion auttavan häntä. Jälkeenpäin nämä hetket vaan usein unohtuvat, Jäntti sanoo.

Vuosituhannen vaihteessa valtio osti Wahlroosin omistaman Mandatumin ylihintaan ja päästi hänet järjestelemään valtion Leonian (entisen Postipankin) rakenteita.

Wahlroos on itse kertonut muistelmissaan, miten hänelle tarjottiin finanssikonserni Sampo-Leonian johtajuutta lounastapaamisen yhteydessä. Asialla oli entisen ministerin ja työnantajapomon poika, hänkin vanhasta vallankäyttäjäsuvusta kuten kansliapäällikön ja työnantajapomon poika Wahlrooskin.

– Piketty sanoo suoraan ettei keisarilla ole aina vaatteita, Jäntti kertoo.

Ylivertaisen talousnerouden sijaan bisnesimperiumeja syntyykin paljon useammin suhteilla ja jo lapsuudesta kertyneiden hyväveliverkostojen avulla.

JÄNTIN mielestä Wahlroosinkin toiminta pankkikriisin ja 1990-luvun laman syövereissä muistuttaa Venäjän oligarkkeja, jotka pelasivat härskisti ja käyttivät hyväkseen Neuvostoliiton hajoamisen synnyttämää kaaosta.

– Monet läntiset oligarkit kehittivät vain jälkeenpäin toiminnastaan paremman ja myyvemmän sankaritarinan, ja he ratsastavat sillä maineella edelleen. Tätä he eivät tietenkään halua nyt kuulla.