Hallituksen esityksessä asunto- ja taloyhtiölainojen takaisinmaksuaikojen enimmäispituus oli 35 vuotta. Nykyisin raja on 30 vuotta.

- Käytännössä kansalaisilla ja taloyhtiöillä olisi jatkossa paremmat edellytykset saada elämäntilanteeseensa sopivaa asuntorahoitusta. Muutos koskettaa myös korjausrakentamista, perustelee talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) tiedotteessa.

Asuntorahoituksen saatavuuden parantamisella pyritään myös edistämään työvoiman liikkuvuutta. Hallituksen esityksellä pyritään tukemaan pitkään alamaissa ollutta asuntokauppaa ja rakentamista talouden laskusuhdanteessa. Toimet ovat osa hallituksen puoliväliriihessä sovittuja kasvutoimia.

SDP:N talousvaliokunnan edustajat ovat tyytyväisiä siitä, että esitystä asuntolainoista korjattiin ja enimmäismaksuaikaa venytettiin.

– Tämä keventää velallisten taakkaa hankalana aikana ja tuo hieman tilaa talouteen muiden menojen kattamiseen, Lotta Hamari sanoo sd-ryhmän tiedotteessa.

Miapetra Kumpula-Natri muistuttaa, ettei pelkkä sääntely auta, jos pankit ovat toimissaan liian varovaisia.

– Viisas riskienhallinta on perusteltua, mutta toivottavasti uusi lainsäädäntö rohkaisee myös pankkeja. Suomen pankit ovat hyvässä kunnossa ja kotitalouksien säästämisaste korkea, joten eväitä kauppojen liikkeelle sysäämiseen ja kestävään asuntolainoittamiseen pitäisi olla, hän sanoo tiedotteessa.

SDP on esittänyt rakentamisen laman lopettamiseksi myös asuntolainojen määräaikaista korkojen verovähennysoikeutta ja varainsiirtoveron vapautusta ensiasunnon ostajille.

– Vähäinen verotuottojen menetys on pienempi paha kuin alan konkurssiaallot ja jatkuva suurtyöttömyys. Löytyykö hallitukselta nöyryyttä kuunnella opposition ehdotusta, Timo Harakka kysyy tiedotteessa.

OPPOSITIOTA SDP:n tapaan edustavat kansanedustajat Oras Tynkkynen (vihr.) ja Johannes Yrttiaho (vas.) jättivät mietintöön vastalauseen, jossa he pitävät 40 vuoden maksuaikaa ylipitkänä. Korkomenot nousisivat huomattavasti, ja kotitalouksien ylivelkaantumisen vaara kasvaisi. Lisäksi ja lainojen koon kasvu saattaisi siirtyä nostamaan asuntojen hintaa, mikä lisäisi riskiä asuntomarkkinoiden ylikuumentumiselle.

- Tällöin riski kohdistuisi kotitalouksien velkaantumisen lisäksi myös koko rahoitusjärjestelmän vakauteen, Tynkkynen ja Yrttiaho varoittavat vastalauseessaan.

Uutista korjattu klo 16.52: Mietintö ei koskenut lakia valtion erityisrahoitustoiminnasta, kuten jutussa aiemmin luki, vaan luottolaitostoiminnasta annettua lakia