Tämä näkyy keskustelussa verotuksesta ja sosiaaliturvan leikkauksista.

– Minun arvomaailmaani tämä ei istu. En usko, että pelkkä raha ohjaa ihmistä. Moni ekonomisti tuntuu uskovan. Moni poliitikkokin. Tai ehkä heidänkään ihmiskuvansa ei ole näin yksioikoinen, mutta työllisyysvaikutuksia arvioiden simulaattoreiden on, Filatov sanoo.

– Simulaattorit laskevat, että kun työttömän toimeentuloa leikataan, se kannustaa työhön ja parantaa työllisyyttä. Kannustaa, vaikka syynä olisi terveydentila, kannustaa, vaikka syynä olisi osaamispula. Leikkauksille annetaan aina työllisyyttä vahvistava arvo.

– Tentin idea oli, että kasvatettaisiin empatiaa ja ymmärrystä toisten näkemyksiä kohtaan. Empatiaa ei tunnettu työttömiä kohtaan, joilla on vaikeuksia työllistyä, hän näkee.

– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus heiltä, joiden työttömyys on pitkittynyt nähtiin oikeana keinona kannustaa työhön. Minun logiikkaani ei istu malli, jossa työllisyyspolitiikan nimissä leikataan heikoimmassa asemassa olevilta työttömiltä ja samalla valtaosalle lyhyen työttömyyden kokeville annettaisiin lisää työttömyysturvaa alkupäähän. Puhumattakaan siitä, että hyvätuloisille tarjottaisiin veronkevennyksiä.

– Eikö raha passivoi lyhyen työttömyyden aikana? Eikö heidän työttömyysjaksonsa pitenisi lisärahasta? Ansiosidonnainen työttömyysturva on nykyisin jo niin matala, että ei sillä kukaan huvikseen ole. Ei edes työttömyyden alkupäässä, Filatov huomauttaa.

Hän kysyy myös, että mikäli työttömyysturva on liian korkea, miksi sitten valtaosa työttömistä työllistyy hyvin nopeasti työttömyyden alettua.

– Samaa harhaa ylläpitää ajatus, että ansiosidonanisen päättyessä on suuri työllistymispiikki.

Filatov kirjoittaa, että kahden kuukauden sisällä työttömistä lähes 200 000 työllistyy. Puolen vuoden sisällä yli 360 000. Ansiosidonnaisen päättyessä työllistyy hieman yli 2 000 henkeä.

– Tätä parin tuhannen piikkiä pidetään perusteluna sille, että ansiosidonnaisen kestoa pitää leikata, koska ihmiset välttelevät töitä, mutta rynnivät työhön ansiosidonnaisen turvan päättyessä, kansanedustaja ihmettelee.

– Jos tarkastellaan, minne ihmiset menevät poistuessaan työttömyydestä ansiosidonnaisen päättyessä, huomataan, että vain osa työllistyy. Osa pääsee töihin ihan normaalisti, osa takaisinottovelvollisuuden kautta, osa taas siirtyy työvoimapoliittisiin toimiin. Osa katoaa kokonaan työvoimasta. Eli se siitä piikistä.

FILATOV toteaa, että pääkaupunkiseudulla työikäisen yksin asuvan viitebudjetti on vajaa 1 700 euroa. Viitebudjetti tarkoittaa summaa, jolla tulee juuri ja juuri toimeen.

– Keskimääräinen ansiosidonnainen päiväraha on bruttona vajaa 1 600 euroa. Työttömän verotus on kireämpää kuin palkansaajan tai eläkeläisen. Viitebudjetti on laskettu nettona, joten keskimäärinen työttömyyspäiväraha jää reilusti alle elinkustannusten. Seurauksena on toimeentulotukiasiakkuus ja pahimmat kannustinloukut.

– Tältä joukolta kokoomus haluaa leikata joka kulmasta. Työttömyyspäivärahasta, asumistuesta, hintojen nousua kompensoivasta indeksikorotuksesta. Ei kovin reilua. Ehkä on niin, että kokoomuksessa tunnetaan pääasiassa työtä vältteleviä työttömiä ja minun tuntemani etsivät epätoivoisesti työtä. Kuplansa kullakin, Filatov päättää.