Talvivaaran kaivokselle taas lisäaikaa, pääomitusta 100 miljoonaa euroa – ”Kehitystä arvioidaan ensi vuoden mittaan”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Elinkeinoministeri Olli Rehn piti tilannekatsauksen Talvivaaran kaivoksen tilanteesta tänään Helsingissä, Rehnin vierellä Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia.

Valtio käänsi kelkkansa Talvivaaran kaivoksen suhteen, kun se ilmoitti perjantaina rahoittavansa kaivostoimintaa 100 miljoonalla eurolla. Lisärahoitus menee Terrafame Groupin pääomitukseen. Valtion kokonaan omistama yhtiö omistaa Terrafamen, joka pyörittää Talvivaaran entistä kaivosta.

Vielä kesällä kaivoksen sulkeminen oli hallituksen ensisijainen vaihtoehto ja Terrafamelle annettiin vuoden loppuun asti aikaa löytää yksityistä rahoitusta. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että neuvotteluita voidaan jatkaa myös vuodenvaihteen jälkeen, jos se on ”tarkoituksenmukaista parhaan mahdollisen neuvottelutuloksen saavuttamiseksi”.

Rehn kiersi kysymyksen siitä, sulkeutuvatko valtion rahahanat uusimman kädenojennuksen jälkeen.

– Tulemme arvioimaan ensi vuoden mittaan kehitystä, hän totesi.

Ympäristötilanne huolena.

Rehnin mielestä kaivoksella on tapahtunut kehitystä monessa asiassa, mutta ympäristötilanteen haltuun saaminen oli välttämätön edellytys lisärahoitukselle.

Terrafame on onnistunut yli puolittamaan kaivoksen vedet. Kaivosalueella oli vuosi sitten varastoituna lähes 10 miljoonaa kuutiota vettä, kun marraskuussa vettä oli jäljellä runsaat neljä miljoonaa kuutiota.

Ylä-Savon sote-kuntayhtymän ympäristöjohtaja Martti Veteli sanoi aiemmin tällä viikolla STT:lle, ettei Terrafamen vedenpuhdistuksessa ja jäteveden vähentämisessä ole tapahtunut mitään olennaista.

Terrafame teki viime talvena ja keväänä ympäristöluvan vastaisia lisäjuoksutuksia lähivesistöihin. Kainuun ely-keskus hyväksyi lisäjuoksutukset.

Nordnetin osakestrategin Jukka Oksaharjun mielestä kaivoksen tilanne on aiempaa parempi, mutta valtio-omistajalla on enemmän uskoa kuin taskulaskinta mukana investointipäätöksessä.

– Terrafamen kaivoksella on sadasta skenaariosta muutama skenaario, joissa se muuttuu kannattavaksi. Tuoton ja riskin välinen suhde, huomioiden paljonko investointeja pitää vielä tehdä, ei ole lainkaan houkutteleva.

Sipilä: Valtio irtautumassa pikku hiljaa.

Terrafamen hallituksen puheenjohtajan Lauri Ratian mukaan yhtiö neuvottelee useiden toimijoiden kanssa lisärahoituksesta. Hän kertoi STT:lle, että kyse on pääosin ulkomaisista tahoista. Terrafame hakee yksityisiltä markkinoilta 150–200:aa miljoonaa euroa valtion rahoituksen päälle. Ratia uskoo, että neuvotteluista voi olla kerrottavaa vuoden loppuun mennessä.

Terrafame tekee noin 10 miljoonaa tappiota kuussa, mutta Ratia uskoo, että liiketoiminta kääntyy plussalle, jos viime aikoina nousussa olleiden nikkelin ja sinkin hinta pysyvät nykytasolla. Nikkeli maksoi perjantaina tonnilta yli 11 500 dollaria. Edelleen ollaan kuitenkin kaukana vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävistä luvuista, jolloin hinta oli 50 000 dollaria.

Ratian arvion mukaan voittoa pystytään nykyhinnoilla tekemään jo vuodenvaihteessa 2017–2018, mikä on muutamaa kuukautta aiemmin kuin yhtiön aiemmassa arviossa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kaivokselle tarvitaan lisää rahaa kaikissa vaihtoehdoissa. Hän sanoi eduskunnassa, että valtio haluaa tulevaisuudessa irtautua kaivoksesta, vaikka onkin nyt vielä säilymässä omistajana.

– Kyllä me lähdemme siitä, että pikkuhiljaa valtio siitä irtaantuu ja teolliset toimijat jatkavat toimintaa, sanoi Sipilä, joka vierailee kaivoksella Sotkamossa maanantaina.

Hintalappu jo puoli miljardia euroa.

Valtio on laittanut Terrafameen jo puoli miljardia euroa, kun perjantaina ilmoitettu rahoituspäätös lasketaan mukaan.

Valtio pääomitti viime vuonna Terrafame Groupia 209 miljoonalla eurolla. Rahoitus liittyi Talvivaaran entisen kaivoksen omistus- ja rahoitusjärjestelyihin.

Keväällä valtion lisätalousarviossa annettiin 38,5 miljoonaa yhtiön pääoman korottamiseen. Toukokuussa päätettiin 144 miljoonan lisäpääomituksesta, jonka turvin kaivoksen kerrottiin pystyvän jatkamaan toimintaansa vuoden loppuun asti.

Perjantaina ilmoitettu 100 miljoonan lisäpääomitus varataan ensi vuoden täydentävään budjettiesitykseen.

Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia sanoi toukokuussa, että kaivoksen alasajo voisi maksaa jopa puoli miljardia, saman summan jonka valtio on antanut Terrafamelle.

STTK-kysely: Työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut hienoisessa laskussa

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työpaikkojen henkilöstön edustajille suunnatun kyselyn mukaan työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut ovat hienoisessa laskussa.

Kyselyn mukaan työpaikkojen vähenemistä odotti seuraavan puolen vuoden aikana noin 48 prosenttia vastaajista. Vuonna 2015 vastaava luku oli noin 50 prosenttia.

Työpaikkojen arvioitiin nyt lisääntyvän 18 prosentilla työpaikoista. Vuonna 2015 vastaava luku oli 13. Kolmannes vastaajista ei osannut arvioida kehitystä.

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa, jossa 32 prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän lisääntyvän. Kuntasektorilla puolestaan työpaikkojen määrän odotti vähentyvän 55 prosenttia vastaajista.

Työntekijöiden määrän vähentämiseen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluita on käyty viimeisen puolen vuoden aikana työpaikoilla vähemmän kuin kysyttäessä samaa asiaa vuonna 2015. Nyt niitä oli käyty 30 prosentilla työpaikoista ja vuonna 2015 vastaavasti 37 prosentilla työpaikoista.

Vähiten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluita on ollut yksityisen palvelusektorin työpaikoilla (13 %). Eniten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä YT-neuvotteluita on käyty 1 000–4 999 hengen työpaikoilla (42 %). Vähiten niitä on käyty pienillä, alle 50 hengen työpaikoilla (21 %).

– Parantuneista talousodotuksista huolimatta työpaikoilla ei vielä uskota vahvaan käänteeseen työllisyydessä. STTK:n mielestä maan hallituksen on jatkettava puoliväli- ja kehysriihessä toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Erityisen tärkeää on, että palkkojen verotus ei kiristy.

– Kustannuskilpailukykyä parantavan kilpailukykysopimuksen myönteiset vaikutukset voidaan realisoida järkevällä talouspolitiikalla. Siksi tarvitaan kohdennettuja lisäpanostuksia kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon koko maassa, johtaja Jukka Ihanus toteaa.

”Systeemi kärsi tappion” – Jaakonsaari arvioi ”maanjäristysvaaleja”

Kuva: Lehtikuva
Keskustaliberaali Emmanuel Macron oli ykkönen presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

– Maanjäristys ja vallankumous ovat sanoja, joilla kuvataan Ranskan presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta. Systeemi kärsi tappion. Protesti voitti, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kuvailee sunnuntain vaalitulosta.

Jaakonsaari arvioi, että turhautuneet äänestäjät näyttivät nyt voimansa Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Hätää kärsimässä oli maltillinen oikeisto, mutta hänen mukaansa kysymys on myös eurooppalaisen sosialidemokratian kriisistä.

– Mieleen tulee väistämättä saksalaisen sosiologin Jurgen Habermasin teoria systeemistä ja elämismaailmasta, jotka loittonevat toisistaan. Systeemillä Habermas tarkoittaa yhteiskunnallisia instituutioita: puolueita, kirkkoa ja mediaa ja elämismaailmalla ihmisten arjessa kokemaa todellisuutta.

Onneton vaalitulos johtui osin puolueen haahuilusta ”vasemmalle”.

Jaakonsaari muistuttaa, että jo Ranskaa ennen protestiaalto pyyhkäisi voimalla läpi Euroopan. Kreikán Syriza ja Espanjan Podemos saivat suuren mediahuomion, mutta uusien puolueiden vaikutus on toistaiseksi ollut vaatimaton. Syrizan kannatus hallitusvastuun aikana on laskenut ja Podemoksen kannatus polkee paikallaan.

Jaakonsaari näkee, että myös brexit oli massiivinen protesti.

– Kävi toisin kuin odotettiin: EU-vastainen liikehdintä ei kasvanut vaan EU:n kannatus on hieman kasvanut monissa Euroopan maissa kuten Hollannissa ja Itävallassa, hän muistuttaa.

Perinteiset puolueet on nyt haastettu oikein kunnolla ja uudistajille pitäisi olla Jaakonsaaren mielestä kysyntää – myös perinteisissä Euroopan demaripuolueissa. Hän huomauttaa, että Saksassa SDP:n puheenjohtaja Martin Schulz on onnistunut tarjoamaan äänestäjille uuden vaihtoehdon.

– Hän korostaa sosiaalista Eurooppaa, oikeudenmukaista tulonjakoa ja suvaitsevaisuutta. Ei mitään uusia teemoja, mutta todellisia vaihtoehtoja tympeälle, vihaa ruokkivalle äärioikeistolle. Mielenkiintoista on, että Martin Schulz on tukenut Angela Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa kuten sosialidemokraatin kuuluukin.

Jaakonsaari uskoo, että Ranskan onneton vaalitulos johtui osin ranskalaisista sosialisteista itsestään ja puolueen haahuilusta ”vasemmalle”.

– Presidentti Francois Hollande oli uudistusmielinen ja mainettaan parempi, mutta hänen reformihalunsa hiipui oman puolueensa sisäisiin ristiriitoihin.

”Vahvistimme asemiamme” – Henriksson hakee jatkokautta RKP:n johdossa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson asettuu ehdolle jatkokaudeksi. Henriksson on toiminut RKP:n puheenjohtajana vuoden.

Hän kertoi jatkohaluistaan tiedotteessa maanantaina. Henriksson kertoi tiedotteessa, että RKP:n saama vahva tuki kuntavaaleissa osoittaa puolueen olevan oikealla tiellä.

– Vuoden aikana RKP teki muun muassa erinomaiset kuntavaalit ja vahvisti asemiaan kansallisissa päättävissä elimissä, hän kertoo.

Puolue sai kuntavaaleissa valtakunnallisesti vajaan viiden prosentin kannatuksen. Kannatus kasvoi edellisistä kuntavaaleista 0,2 prosenttiyksikköä.

RKP valitsee puheenjohtajan kesäkuussa puoluekokouksessaan Helsingissä.

Keskustelua aiheesta

Kuntavaaleissa hävinneet hallituspuolueet vakuuttelivat hyvää tunnelmaa kehysriihen alla – Sipilä: ”Työllisyys on pääjumppa”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Hallitus on kokoontunut puolivälitarkasteluunsa ja kehysriiheensä pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Trio eli hallituspuolueitten puheenjohtajat pitivät aamulla lyhyen tiedotustilaisuuden. Tietoa ei juuri ollut tarjolla.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vakuutteli, että hallitus etenee hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Meillä on oikein hyvä henki, ei tässä mitään. Eilen ollaan täällä istuttu ja valmisteltu prosessia, ei kai se nyt tästä parempi voi olla.

Sipilän mukaan hallituksen ”pääjumppa” on työllisyys, ja työllisyyskeinoja on käsittelyssä pitkä lista.

– Lisätoimia tarvitaan.

– Nyt kun nähdään talouden raami, sen mukaan priorisoidaan työllisyystoimet. Se on selvää, että lisää toimia tarvitaan. Nykyiset toimet johtavat noin puoliväliin tavoitteesta eli noin 70 prosentin työllisyysasteeseen.

Hallitus tavoittelee kaudellaan 72 prosentin työllisyysastetta.

Ratkaisuja odotetaan myös esimerkiksi kasvun edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisuuskysymyksiin.

”Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit.”

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi, että kehysriiheen saadaan tänään valtiovarainministeriön ennuste talousnäkymistä. Suomen Pankki ja useat tutkimuslaitokset ovat ennakoineet noin 1,5 %:n kasvua. Orpon puheista oli pääteltävissä, ettei vm:n ennuste tästä poikkea.

– Olen tyytyväinen siihen kattaukseen, mikä meillä on eli pidetään tiukasti kiinni hallituksen finanssipolitiikan linjasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini totesi talouden käänteen tapahtuneen ja sanoi, että sillä tiellä pitää jatkaa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) työtaakka on ollut kohtuuton. Puoliväliriihestä voidaan odottaa tietoja myös mahdollisista ministerien lisäyksistä.

– Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit. Ne eivät ole sellaiset asiat, jotka tässä ovat päällimmäisenä mielessä. Jos järkeviin ratkaisuihin päästään, toki minä niitä aina kannatan, Soini sanoi.

Orpo: PS:n puoluekokous ei näy hermostuneisuutena.

Hallituspuolueet ottivat takkiinsa kuntavaaleissa, erityisen raskaasti perussuomalaiset.

Pääministeri Sipilä vakuutteli kuitenkin medialle, ettei ole syytä perääntyä ja kehysriihessä ei kuntavaaleja käsitellä.

– Olen sen tyylin mies ollut koko ikäni, että minkä minä olen sopinut sen olen pitänyt, kävi vaaleissa mitä tahansa, Soini puolestaan sanoi.

– Kuntavaalien jälkeisessä tunnelmassa entistä tiukemmin pidetään kiinni siitä, mitä olemme yhdessä hyvään hallitusohjelmaan kirjanneet, valtiovarainministeri Orpo säesti.

Hänen mukaansa nyt olisi ”aivan älytöntä” löysätä, kun käänne parempaan on tapahtunut.

– Pidetään tiukemmin kiinni siitä, mitä on sovittu, Orpo sanoi.

Varsin yleisesti on kuitenkin jo ennakoitu, että kehysriihen tulokset olisivat jäämässä ennakkopuheisiin nähden vaatimattomiksi.

Soini vakuutti perussuomalaisten seisovan hallitusohjelman takana. Sipilä ja Orpo luonnollisesti kiittelivät perussuomalaisia hallitusohjelman takana seisomisesta.

Orpon mukaan perussuomalaisten kesän puoluekokous, jossa puoluejohtaja vaihtuu, ei ole luonut hermostuneisuutta puoliväliriiheen.

Keskustelua aiheesta

Ammatillisen koulutuksen kohtalosta heruu pian tietoa – repiikö ruotsi-riita vielä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ammatillisen koulutuksen reformia käsitellään tänään valtioneuvoston yleisistunnossa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvistaa. Monista asioista on hänen mukaansa sovittu ja niistä kerrotaan tänään infossa klo 17.

Ammattikoulu-uudistus laittaisi uusiksi muun muassa rahoitusta, tutkintojen rakennetta ja tutkintojen säätelyä.

Ennakkotietojen mukaan ammatilliseen koulutukseen esimerkiksi hakeuduttaisiin tulevaisuudessa pääasiassa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Kevään yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Myös tutkintojen määrä vähenisi yli puolella. Kun tutkintoja on nykyisin 351, tulevaisuudessa niitä olisi 164.

Viime viikolla kerrottiin, että perussuomalaiset olisivat kytkeneet ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun, minkä kerrottiin hiertäneen hallituspuolueiden välejä.

Perussuomalaisten mielestä kielikokeilu ei ole edennyt tyydyttävästi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen‏ (kok.) kertoi jo perjantaina Twitterissä, että ammatillisen koulutuksen reformi etenee hallituksen esityksenä eduskunnalle tällä viikolla.

Ministeri kertoi perjantaina STT:lle, että uudistukseen yritetään löytää sellaiset ratkaisut, että se etenisi valtioneuvostosta läpi mahdollisimman nopeasti. Ministeri ei tuolloin halunnut kommentoida tietoja kielikokeilun ja ammatillisen koulutuksen uudistamisen koplaamisesta.

Korjattu infon virheellinen aika: se on klo 17, ei klo 12.