Talvivaaran kaivokselle taas lisäaikaa, pääomitusta 100 miljoonaa euroa – ”Kehitystä arvioidaan ensi vuoden mittaan”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Elinkeinoministeri Olli Rehn piti tilannekatsauksen Talvivaaran kaivoksen tilanteesta tänään Helsingissä, Rehnin vierellä Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia.

Valtio käänsi kelkkansa Talvivaaran kaivoksen suhteen, kun se ilmoitti perjantaina rahoittavansa kaivostoimintaa 100 miljoonalla eurolla. Lisärahoitus menee Terrafame Groupin pääomitukseen. Valtion kokonaan omistama yhtiö omistaa Terrafamen, joka pyörittää Talvivaaran entistä kaivosta.

Vielä kesällä kaivoksen sulkeminen oli hallituksen ensisijainen vaihtoehto ja Terrafamelle annettiin vuoden loppuun asti aikaa löytää yksityistä rahoitusta. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että neuvotteluita voidaan jatkaa myös vuodenvaihteen jälkeen, jos se on ”tarkoituksenmukaista parhaan mahdollisen neuvottelutuloksen saavuttamiseksi”.

Rehn kiersi kysymyksen siitä, sulkeutuvatko valtion rahahanat uusimman kädenojennuksen jälkeen.

– Tulemme arvioimaan ensi vuoden mittaan kehitystä, hän totesi.

Ympäristötilanne huolena.

Rehnin mielestä kaivoksella on tapahtunut kehitystä monessa asiassa, mutta ympäristötilanteen haltuun saaminen oli välttämätön edellytys lisärahoitukselle.

Terrafame on onnistunut yli puolittamaan kaivoksen vedet. Kaivosalueella oli vuosi sitten varastoituna lähes 10 miljoonaa kuutiota vettä, kun marraskuussa vettä oli jäljellä runsaat neljä miljoonaa kuutiota.

Ylä-Savon sote-kuntayhtymän ympäristöjohtaja Martti Veteli sanoi aiemmin tällä viikolla STT:lle, ettei Terrafamen vedenpuhdistuksessa ja jäteveden vähentämisessä ole tapahtunut mitään olennaista.

Terrafame teki viime talvena ja keväänä ympäristöluvan vastaisia lisäjuoksutuksia lähivesistöihin. Kainuun ely-keskus hyväksyi lisäjuoksutukset.

Nordnetin osakestrategin Jukka Oksaharjun mielestä kaivoksen tilanne on aiempaa parempi, mutta valtio-omistajalla on enemmän uskoa kuin taskulaskinta mukana investointipäätöksessä.

– Terrafamen kaivoksella on sadasta skenaariosta muutama skenaario, joissa se muuttuu kannattavaksi. Tuoton ja riskin välinen suhde, huomioiden paljonko investointeja pitää vielä tehdä, ei ole lainkaan houkutteleva.

Sipilä: Valtio irtautumassa pikku hiljaa.

Terrafamen hallituksen puheenjohtajan Lauri Ratian mukaan yhtiö neuvottelee useiden toimijoiden kanssa lisärahoituksesta. Hän kertoi STT:lle, että kyse on pääosin ulkomaisista tahoista. Terrafame hakee yksityisiltä markkinoilta 150–200:aa miljoonaa euroa valtion rahoituksen päälle. Ratia uskoo, että neuvotteluista voi olla kerrottavaa vuoden loppuun mennessä.

Terrafame tekee noin 10 miljoonaa tappiota kuussa, mutta Ratia uskoo, että liiketoiminta kääntyy plussalle, jos viime aikoina nousussa olleiden nikkelin ja sinkin hinta pysyvät nykytasolla. Nikkeli maksoi perjantaina tonnilta yli 11 500 dollaria. Edelleen ollaan kuitenkin kaukana vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävistä luvuista, jolloin hinta oli 50 000 dollaria.

Ratian arvion mukaan voittoa pystytään nykyhinnoilla tekemään jo vuodenvaihteessa 2017–2018, mikä on muutamaa kuukautta aiemmin kuin yhtiön aiemmassa arviossa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kaivokselle tarvitaan lisää rahaa kaikissa vaihtoehdoissa. Hän sanoi eduskunnassa, että valtio haluaa tulevaisuudessa irtautua kaivoksesta, vaikka onkin nyt vielä säilymässä omistajana.

– Kyllä me lähdemme siitä, että pikkuhiljaa valtio siitä irtaantuu ja teolliset toimijat jatkavat toimintaa, sanoi Sipilä, joka vierailee kaivoksella Sotkamossa maanantaina.

Hintalappu jo puoli miljardia euroa.

Valtio on laittanut Terrafameen jo puoli miljardia euroa, kun perjantaina ilmoitettu rahoituspäätös lasketaan mukaan.

Valtio pääomitti viime vuonna Terrafame Groupia 209 miljoonalla eurolla. Rahoitus liittyi Talvivaaran entisen kaivoksen omistus- ja rahoitusjärjestelyihin.

Keväällä valtion lisätalousarviossa annettiin 38,5 miljoonaa yhtiön pääoman korottamiseen. Toukokuussa päätettiin 144 miljoonan lisäpääomituksesta, jonka turvin kaivoksen kerrottiin pystyvän jatkamaan toimintaansa vuoden loppuun asti.

Perjantaina ilmoitettu 100 miljoonan lisäpääomitus varataan ensi vuoden täydentävään budjettiesitykseen.

Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia sanoi toukokuussa, että kaivoksen alasajo voisi maksaa jopa puoli miljardia, saman summan jonka valtio on antanut Terrafamelle.

”Osapuolet vakuuttivat, että he osaavat sopia omat riitansa” – Sipilä: Hallituksella ei tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen sopimustilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa tänään.

Työmarkkinajärjestöt tapasivat hallitusta tänään talousneuvoston kokouksessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi eduskunnassa lyhyesti päivän työmarkkinataapaamisen antia.

– Käytiin tilanne läpi ja erityisesti esitin huoleni Suomen mallista ja siitä, miten se syksyllä käytännössä toimii, Sipilä sanoi kello 14 aikaan iltapäivällä.

Sipilän mukaan osapuolet vakuuttivat, että he osaavat ”sopia omat riitansa, ja hallitusta ei siihen väliin tarvita”.

– Se jää nyt sitten nähtäväksi, että miten tuo malli sitten käytännössä toimii tai miksi se muotoutuu. Syksyn tes-kierrokselle se sitten lopullisesti nähdään, hän täydensi.

Sipilän mukaan hallituksella ei ole tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimustilanteeseen.

– Uskon, että siinä osapuolilta löytyy yhteinen tahtotila ratkoa asiat.

No tämähän on hyvä uutinen: Kela palkkaa lisää väkeä toimeentulotukia käsittelemään

Kuva: Kari Hulkko

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen. Alkuvuosi on osoittanut, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut noin 57 %. Kelaan tulee tällä hetkellä myös poikkeuksellisen paljon puheluita: noin 20 000 päivässä. Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

– Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.

Lisärekrytointien lisäksi tilanteeseen on pystytty vastaamaan myös muilla keinoin: Kelassa tehtävää työtä on porrastettu uudella tavalla, ja ylitöitä on tehty runsaasti.

Asiakasmäärän kasvu pyrittiin ennakoimaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Kelaan palkattiin loppuvuodesta 2016 satoja uusia työntekijöitä perustoimeentulotuen etuuskäsittelyyn, asiakaspalveluun ja esimiestehtäviin. Kiinnostus Kelan toimeentulotehtäviä kohtaan oli silloin suurta. Hakemuksia saapui yhteensä 6 719.

 

 

”En näe mitään syytä pitkittää sopimista” – PAMin Selin: Nimet paperiin heti!

Kuva: Lehtikuva
Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on toimittanut tänään työnantajaliitoille esityksen keskusjärjestösopimusten siirtämisestä työehtosopimusten osaksi.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo nyt työnantajien toimivan, kuten ovat puhuneet.

– Työnantajat ovat korostaneet, että EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten siirtäminen työehtosopimuksiin on vain tekninen toimenpide. Toivomme nyt, että he myös lunastavat lupauksensa ja tekevät sopimukset kanssamme jatkuvan neuvottelun periaatteella, toteaa Selin

PAM esittää työnantajille, että keskusjärjestösopimukset sovitaan tässä vaiheessa sellaisenaan osaksi työehtosopimuksia. Sisältöjen muokkaaminen työehtosopimusteksteiksi tapahtuu myöhemmin osana sopimusten selkokielisyystyötä.

Selin toivoo, että sopimuksiin saataisiin nimet lähipäivinä.

– En näe mitään syytä pitkittää sopimista. Mielestäni sopimusten allekirjoittaminen voidaan tehdä vaikka välittömästi, korostaa Selin.

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.