Ehdokas nimetään jäsenäänestyksen jälkeen SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa syyskuun alussa.

Kolmikko oli avauspaneelissa vireessä ja hyvin valmistautuneena liikkeellä.

Demokraatti-lehden isännöimän Paasitornin tilaisuuden juonsi ja piti ansiokkaasti sovitussa aikataulussa Unto Hämäläinen, pitkän uran Helsingin Sanomissa tehnyt politiikan toimittaja.

Vähintään kerran kuudessa vuodessa on käytävä kunnon ulkopoliittinen ja arvokeskustelu.

Turvallisuus ei liity vain puolustukseen, hän painotti.

– Se liittyy arjen kokemukseen, niin Suomessa kuten kaikkissa muissa maissa.

Paateron mukaan tässä on kyse siitä, mitä sosialidemokraatit ovat aina edustaneet.

– Ja kun kuuntelee kansainvälisiltä kentiltä meidän 30 vuoden historiaa meidän edellisistä sosialidemokraattisista presidenteistä, niin kyllä se on ihmisten arki, se että arjesta yhteiskunnassa pidetään huolta. Sen lisäksi huolehditaan tietysti terrorismin vastaisesta toiminnasta tai sotilaallisesta maanpuolustuksesta.

–Tämä on asia, josta pitää uskaltaa ja pystyä puhumaan tällä hetkellä enemmän, hän linjasi.

Sirpa Paatero. (Kuvat: Jari Soini)

Myöhemmin Unto Hämäläinen kysyi presidentin roolista arvovallan käyttäjänä.

Kun presidentti kiinnittää asioihin huomiota, sillä on merkitystä, vaikka hänellä ei olekaan kyseiseen asiaan suoraa vaikutusvaltaa perustuslain mukaan.

Ehdokkailta kysyttiin mielipidettä presidenttiydestä arvojohtajana ja presidentti Niinistön roolista tässä mielessä.

Maarit Feldt-Ranta pitää presidentin tehtävää arvojohtajana erittäin tärkeänä.

– Pienessä maassa tarvitsemme kansakuntaa yhdessä pitäviä voimia. Presidentti voi tällainen olla, ja parhaimmillaan on. Ajattelen niin, että presidentin tulee yhteiskunnassa aina asettua heikomman puolelle.

– Varmasti tässä mielessä olisi parantamisen varaa, hän lisäsi.

Hämäläisen pyydettyä Feldt-Rantaa tarkentamaan “parantamisen varaa”, hän nosti esille eriarvoisuuden lisääntymisen viime vuosien Suomessa.

– Sisäpolitiikassa on ollut kysymyksiä, kuten köyhyys, vähäosaisuus ja ulkopuolisuus. Niissä on maan hallituksen johdolla tehty kovia leikkauksia, erittäin kovaa politiikkaa. On ollut vaikea nähdä, että kuka olisi se taho, joka olisi asettunut näiden ihmisten puolelle.

– Ja näen, että tässä presidentti voisi tehdä paljon, Feldt-Ranta vastasi.

Maarit Feldt-Ranta.

Tuula Haatainen oli samalla linjalla.

– Presidentti on hyvin keskeinen mielipidevaikuttaja, häneen katsotaan, Haatainen kiteytti.

– Kun hän astuu virkaan, hän tavallaan asettautuu puolueiden yläpuolelle. Ja hän saa kansalta valtakirjan, jota pitää myös osata käyttää viisaasti.

Viisas johtaja myös toimii niin, että kansakunta ei hajoa.

–Nyt on olemassa elementtejä, jotka hajottavat meidän kansakuntaa. Ne liittyvät juuri eriarvoistumiseen, köyhyyteen, osattomuuteen. Myös työelämän valtaisaan muutokseen, jonka kourissa on ihan tavallinen keskiluokka.

Näiden asioiden puolesta presidentti voi Haataisen mielestä omalla tavallaan nostaa esiin asioita – puuttumatta hallituksen ja eduskunnan sisäpolitiikkaan, joka on niiden heiniä.

– Presidentti voi kuitenkin kysyä ja peräänkuuluttaa, että me huolehdimme siitä, että myös heikommat pysyvät mukana.

Toinen alue, jossa Suomen presidentti olisi Haataisen mielestä voinut olla näiden kuuden vuoden aikana vahvemmin näkyvillä, on YK, ihmisoikeudet ja tasa-arvokysymykset.

– Tämä ei ole nyt Niinistön kaudella näkynyt. Tuleva kuusi vuotta ei voi olla kuusi vuotta, joissa vain jäähdytellään. Nyt pitäisi käyttää kaikki energia siihen, että Suomi on aktiivinen globaalien ongelmien ratkaisujen etsijänä ja kokoavana tahona.

Haataisen mukaan Suomi voi näyttäytyä kokoaan suurempana.

– Meihin katsotaan monelta taholta. Olemme onnistuneet monissa asioissa ja meillä on näyttöä sadan vuoden historiasta siitä, miten määrätietoisella yhteiskuntakehityksellä voidaan saada tulosta, hän sanoi.

Sirpa Paatero muistutti Niinistön alusta talouskysymyksiin keskittyneenä kansakunnan unilukkarina.

– Jotenkin sitä toivoisi, ettei talous olisi ainostaan se näkökulma, jolla presidentti tulee ulos.

Paateron mukaan esimerkiksi keskustelu syrjäytymisestä on hiipunut.

– Siitä ei ole kuulunut mitään. Vaikka on menty toiseen suuntaan, osa kansalaisista on syrjäytynyt entistä enemmän, hän sanoi.

Helsingissä SDP:n presidenttiehdokaskiertue sai hyvän startin.

Sosialidemokraattinen ehdokastrio nähdään seuraavan kerran yleisöpaneelissa Rovaniemellä ensi maanantaina. Tampereen vuoro on tiistaina 15. elokuuta.

Puolue järjestää presidenttiehdokkaasta jäsenäänestyksen elokuussa. Ehdokas nimetään SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa 2. syyskuuta.