Selvitys tarkasteli eläkkeensaajien toimeentulon kehitystä vuosina 1995–2015. Eläketurvakeskus arvioi sen perusteella, että eläkkeensaajilla menee paremmin kuin koskaan.

EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten huomauttaa, että selvityksen luvut sinänsä ovat varmasti oikeita, mutta ne kertovat vain keskimääräisestä tilanteesta.

– Keskiarvojen takaa löytyy paljon karumpi todellisuus. Luvut kätkevät taakseen suuren joukon eläkkeensaajia, jotka joutuvat jatkuvasti kamppailemaan toimeentulostaan. Ostaako tällä viikolla ruokaa vaiko lääkkeitä ei ole vitsi, vaan monelle arkitodellisuutta, hän korostaa.

Eläkkeensaajien keskusliitto on huolissaan erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellisesta tilanteesta. Kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen järkyttävän suuret korotukset parin viime vuoden aikana sekä erilaiset Kelan tukien leikkaamiset ovat kiristäneet heidän arkeaan jo kohtuuttomasti.

Hän ei pidä tilannetta ensisijaisesti työeläkejärjestelmän vikana.

– Nyt tehtyjen ja tiedossa olevien päätösten perusteella toimeentulo edelleen vaikeutuu.

EKL vaatii, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkkeensaajien ahdingolle pitää tehdä jotakin.

– Köyhyysongelmaa ei ratkaista työeläkeindeksillä. Sitäkin voitaisiin silti muuttaa niin, että se pikemminkin tasaisi kuin lisäisi työeläkkeellä olevien tuloeroja. Köyhyysongelmaa pitää lähteä ratkomaan kansaneläkkeiden tasoa korottamalla – ei leikkaamalla, puheenjohtaja Hellsten painottaa.