Alkavalla kaudella Suomen kuntiin valitaan yhteensä 8 586 valtuutettua, mikä on 273 vähemmän kuin päättyvällä kaudella.

Osassa kuntia valtuustoja pienennetään osana talouden tasapainottamisohjelmaa, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiedotteessa.

-  Pienempien valtuustojen etuna nähdään myös päätöksenteon tehokkuus ja kustannusten pienentyminen, mutta samalla on pohdittava, miten turvataan monipuolinen edustus ja pienryhmien ääni, hän sanoo.

Suurimman leikkauksen tekee Jämsä, jossa vähennetään 12 valtuustopaikkaa. Keski-Suomi on maakunta, jossa useimmat kunnat pienentävät valtuustoaan. Asukasluvultaan suurin valtuustoaan pienentävä kunta on Jyväskylä.

Vähennykset näkyvät valtuustojen keskimääräisessä koossa. Tulevalla kaudella kunnissa on keskimäärin 29 valtuutettua, kun kuluvalla kaudella luku on ollut 30.

Entistä useampi kunta siirtyy pienimpään lain sallimaan valtuustoon. Tällä kaudella 13 jäsenen valtuusto on ollut vain kahdessa kunnassa, mutta vaalien jälkeen niitä on yhdeksän. Helsingissä säilyy maan suurin, 85 jäsenen valtuusto.

Yhtä valtuutettua kohti on keskimäärin 653 asukasta. Määrä vaihtelee Luhangan kunnan 47 asukkaasta Helsingin kaupungin 8  042 asukkaaseen valtuutettua kohti.

Kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat eri linjoilla valtuustojen pienentämisestä. Viranhaltijoista kaksi kolmasosaa suhtautuu myönteisesti ajatukseen, kun luottamushenkilöistä tällä linjalla on vain reilu kolmannes.