Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Tämä on ensisijaisesti moraalinen argumentti” – Sixten Korkman vetoaa pakolaiskiintiön korottamiseksi

Pakolaislapset Syyriasta tonkivat roskakoria Turkissa, lähellä Ankaraa.

Yli 40 järjestöä vaatii, että Suomen pakolaiskiintiötä korotetaan ensi vuodelle. Vetoomus menee hallitukselle, joka kokoontuu kehysriiheensä huhtikuun lopulla luomaan suuntaviivat Suomen taloudelle seuraavalle vuodelle.

Taloustieteen professori Sixten Korkman osallistuu järjestöjen kampanjaan pakolaiskiintiön korottamiseksi.

– Suomi voi vauraana maana auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vaikka tästä aiheutuu kustannuksia. Myönteisten asenteiden ja onnistuneen kotouttamispolitiikan avulla voidaan kustannuksia pienentää merkittävästi, Sixten Korkman korostaa.

Korkman osallistuu järjestöjen kampanjaan pakolaiskiintiön korottamiseksi.

– Argumentti kiintiön nostamisen puolesta on ensisijaisesti moraalinen, ei taloudellinen.

Pakolaiskiintiön korottamisen puolesta puhuu myös arkkipiispa Kari Mäkinen.

– Pakolaiskiintiön nostaminen olisi merkki siitä, että halutaan kantaa vastuu heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Silloin emme suojele vain heitä, vaan myös oman yhteiskuntamme eettistä perustaa – sitä, millainen maa Suomi on, Mäkinen painottaa.

Suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain.

Järjestöjen mukaan useat ministerit ja puoluejohtajat ovat esittäneet mahdollisuutta nostaa pakolaiskiintiötä merkittävästi. Lupaukset pakolaiskiintiön nostosta on usein sidottu siihen, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

– Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors vaatii.

Vaikka syksyllä 2015 Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita, viime vuonna määrä laski 2000-luvun normaalitasolle.

– Hallitus peräänkuuluttaa hallittua maahanmuuttoa. Pakolaiskiintiö on juuri sitä. Nostamalla kiintiötä Suomi voi vaikuttaa siihen, että sodan ja konfliktien pakoon ajamat lapset eivät joudu eroon vanhemmistaan ja saavat kasvaa turvassa perheensä kanssa, Pelastakaa Lapset -järjestön toiminnanjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta korostaa.

Pakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrää on saatu lisättyä. Amnestyn vaalikampanjassa yli 2100 kuntavaaliehdokasta sitoutui vastaanottamaan pakolaisia kotikuntaansa. Kuntapaikkojen puutetta on kuitenkin pidetty yhtenä perusteena kiintiön pitämiselle nykyisellä tasolla.

– Viesti on selvä: kunnat haluavat kantaa vastuunsa kansainvälisestä pakolaistilanteesta. Eduskunnan on ryhdyttävä samaan. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin turvapaikkalinjauksia on kiristetty ja Suomeen pääsyä vaikeutettu niin sisä- kuin ulkorajoja sulkemalla, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa.

Eilen julkaistun vetoomuksen sisäministeri Paula Risikolle (kok.) on allekirjoittanut jo yli 4 000 ihmistä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE