Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Ulkomaat

”Tämä on isoin signaali” – tutkijalta mielenkiintoinen skenaario: näin Ruotsin vaalitulos voi heijastua Suomeenkin

AFP / LEHTIKUVA / MAJA SUSLIN
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson otti ilon irti vaalivalvojaisissa.

Ruotsin valtiopäivävaaleilla voi olla signaalinsa myös Suomen kevään eduskuntavaaleihin, poliittisen historian dosentti, tutkija Mikko Majander arvioi.

Marja Luumi

Demokraatti

Ruotsin tulevan hallituksen mahdollista pohjaa saadaan jännittää ainakin ylihuomiseen saakka. Eilisten vaalien alustavan ääntenlaskennan mukaan neljän puolueen porvariblokki olisi saamassa yhden paikan enemmistön valtiopäiville luvuin 175-174.

Punavihreään blokkiin luetaan Ruotsissa sosialidemokraattien lisäksi ympäristöpuolue, vasemmistopuolue ja keskustapuolue. Porvariblokki koostuu maltillisesta kokoomuksesta, ruotsidemokraateista, kristillisdemokraateista ja liberaaleista.

Majanderille täpärä tilanne ei tullut yllätyksenä, kun kaikki gallupitkin siihen viittasivat. Paljon riippuu myös ulkoruotsalaisten äänistä.

– Kolmen suurimman puolueen kannatuksen ennakoin oikein. Ajattelin, että punavihreä blokki saisi pienen, mutta riittävän eron eduksensa. Mutta pienpuolueista tulivat ratkaisevat prosentit, hän arvioi Demokraatille.

MAJANDER ODOTTI, että porvariblokista olisi vuotanut ääniä erityisesti keskustapuolueelle protestina ruotsidemokraattien näkyvään asemaan, mutta vuoto kuitenkin tyrehtyi. Lisäksi maltillinen kokoomus sai loppujen lopuksi enemmän kannatusta, noin 19 prosenttia, kuin pahimmissa ennusteissa.

Tutkija näkee äänestyskäyttäytymisessä muutosta – puoluetta on vaihdettu normaalia enemmän ja tämä näkyy juuri keskustapuolueessa, jossa moni on pitänyt petoksena siirtymistä vasemmiston kelkkaan.

”Nuoret eivät näyttäisikään olevan niin ympäristöahdistuneita.”

Ruotsin vaalin voittajana voi pitää kannatustaan kolme prosenttia kasvattanutta ruotsidemokraatteja. Majanderin mukaan puolue on vetänyt ääniä kaikista puolueista sosialidemokraatteja myöten, ja lähinnä kai miesäänestäjiä.

Hän pitää mielenkiintoisena, että ovensuunkyselyiden mukaan ensi kertaa äänestäneiden äänet olivat menossa ruotsidemokraateille. Seuraavana tulee maltillinen kokoomus.

– Nuoret eivät näyttäisikään olevan niin ympäristöahdistuneita, että olisivat äänestäneet ympäristöpuoluetta.

PÄÄMINISTERIPUOLUE sosialidemokraatit on saamassa yli 30 prosentin kannatuksen, jota Majander pitää vahvana ja harvinaisena tuloksena kaikin puolin.

– Pelastava mestariveto oli puheenjohtajan vaihdos Magdalena Anderssoniin sopivassa tilanteessa, riittävän ajoissa. Tämä ei tarkoita sitä, että edellinen Stefan Löfven olisi ollut huono pääministeri tai puoluejohtaja.

Hän huomauttaa, että kolmannen perättäisen voiton saavuttaminen on Pohjolassa erittäin vaikeaa. Majanderin mukaan sukupuoli, Ruotsin ensimmäinen naispääministeri, ei yksinään selitä tulosta vaan ”pitää osata hommat”.

Vasemmistopuolueen vaatimatonta tulosta, alle seitsemän prosenttia, hän pitää yllättävänä, kun puolue yritti Löfvenin hallituksen aikana pitää yllä korkeaa profiilia ja kannatus oli jopa 13 prosentin luokkaa.

MITÄ KERTOO äärimmäisen tasainen tulos ruotsalaisesta yhteiskunnasta? Majander miettii, että blokkiraja on siirtynyt selkeästi oikealle. Se heijastuu myös sosialidemokraatteihin.

– Ruotsin poliittinen ilmasto korostaa oikeistoagendan tilausta, hän toteaa viitaten muun muassa jengiväkivallan lisääntymiseen.

Majanderin mukaan polarisaatio, kahtiajakautuminen, ei ole välttämättä lisääntynyt huolimatta ruotsidemokraattien hyvästä menestymisestä.

– Mutta henkinen ilmapiiri on siirtynyt oikealle. Vasemmalla laidalla on vähemmän vetoa.

MIKÄ ON sitten ruotsidemokraattien asema, jos oikeistoblokki voittaa? Ennakkoon on jo oletettu, että puolue ei saisi ainakaan ministeripaikkoja.

– En usko, että tälläkään tuloksella maltillinen kokoomus tähän venyisi. Sen sijaan ruotsidemokraattien asema asettaa ehtoja tukipuolueena on erittäin vahva. Millään löysällä puheella se ei aio tukeaan myydä, Majander arvioi.

Hänen mukaansa kokoomus on jo hyväksynyt ruotsidemokraattien perusagendan, joka liittyy vahvasti maahanmuuton kysymyksiin.

Tutkija arvioi, että asetelma ei ole yhtään helpompi, vaikka punavihreä blokki voittaisi.

– Koalition kasaamisessa on samanlaiset sisäiset jännitteet kuin oikeallakin. Vasemmisto ja keskustapuolue on aika huonosti sovitettavissa samaan yhdistelmään. Vasemmistopuolue on lisäksi korostanut, ettei se halua olla vain sosialidemokraattien apupuolue vaan se vaatii ministeripaikkoja.

SUOMESSA eduskuntavaalit koittavat ensi keväänä. Herää kysymys, voiko Ruotsin vaalitulos heijastua niihin. Majanderin mukaan suoraa linkkiä ei voi vetää, mutta…

Tutkija pohtii tilannetta, että Ruotsissa muodostetaan kokoomuksen vetämä hallitus, joka nojaa tavalla tai toisella ruotsidemokraatteihin – on se sitten hallituksessa mukana tai tukipuolueena.

– Tämä asetelma madaltaa kynnystä kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyölle. Jos Ruotsissa on mahdollista hallita ruotsidemokraattien avulla, miksei Suomessa perussuomalaisten avulla? Tämä on mielestäni isoin signaali, joka Ruotsin vaaleista on mahdollisesti heijastumassa Suomeen.

”Perussuomalaiset ovat täällä Suomessakin jäädäkseen.”

Majander pitää vaalitulosta hyvänä Jimmie Åkessonin ruotsidemokraateille.

– Kyllä se muistuttaa, että perussuomalaiset ovat täällä Suomessakin jäädäkseen. Ei se ole paha uni, josta herätään, tutkija heittää.

MAJANDER USKOO, että äärimmäisen tasainen vaalitulos voimistaa keskustelua myös blokkipolitiikan järkevyydestä. Hän viittaa siihen, että yhdenkin ryhtyminen ”villiksi” edustajaksi aiheuttaisi sen, että koko 349-henkinen parlamentti olisi tämän yhden armoilla.

– Koko ajan on voimistunut puhe, että blokkiajattelu ei ole terveellä pohjalla, vaikka näin tiukan asetelman varassa voidaankin mennä. Keskustelu siirtynee puolueiden sisälle.

Erityisesti esillä on ollut sosialidemokraattien ja maltillisen kokoomuksen mahtuminen samaan hallitukseen.

– Sosialidemokraatit ovat pyrkineet murtamaan blokkiajattelua ja ovat siinä onnistuneetkin, kun saivat keskustapuolueen mukaan riveihinsä, Majander muistuttaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE