Hänen mukaansa presidentti Vladimir Putin on tehnyt jo aiemmin useaan otteeseen selväksi, ettei hänelle riitä muu kuin Ukrainan poliittinen antautuminen – vaikka se olisikin verhoiltu rauhansopimuksen muotoon. Siihen taas ei Ukraina suostu.

-  Yhdysvaltalaiset tietävät vallan hyvin, ettei kumpikaan osapuoli aio antaa periksi. Joten tämä kaikki on poliittista teatteria, paljon puhetta tyhjästä. Todellista edistystä ei ole tapahtunut, Nizhnikau sanoo STT:lle.

Muodollisesti Kremlistä todettiin keskiviikkona Venäjän odottavan Yhdysvaltain yhteydenottoa ja lisätietoa aselepoehdotuksesta. Nizhnikau ei odota Venäjän tyrmäävän ehdotusta suoralta kädeltä vaan pelaavan mieluummin aikaa ja katsovan, mitä se voisi voittaa itselleen.

-  Edessä on pitkä pallottelu Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, missä Ukraina on jos ei katsojan, niin kolmannen osapuolen asemassa toivomassa, etteivät amerikkalaiset tarttuisi mihinkään Venäjän vaaralliseen syöttiin, Nizhnikau kuvailee.

MUTTA eikö Ukrainan ja Yhdysvaltain yhteisymmärrys aselevosta nyt asemoi Venäjän pahiksen asemaan ja ainoaksi halukkaaksi jatkamaan sotaa? Kyllä, mutta entä sitten, sillä Putin on vahvoilla. Venäjällä ykkösuutinen on Kurskin alueen vapautus ukrainalaisten miehityksestä, eivät keskustelut mahdollisesta aselevosta.

-  (Donald) Trumpilla ei ole mitään sellaista vaikutusvaltaa Venäjän johtoon, mitä presidentti Joe Bidenilla ei olisi jo ollut, Nizhnikau sanoo.

Hänen mukaansa ajatuksen Yhdysvaltain sotilaallisen tuen rajusta lisäämisestä Ukrainalle voi jättää heti pois laskuista. Yhdysvaltain presidentti Trump pelkää Bidenin tavoin kolmatta maailmansotaa, eikä halua riskeerata esimerkiksi ydinaseiden käyttöä.

Trump alkaa ehkä hiljalleen ymmärtää, etteivät hänen suuret puheensa rauhasta toteudu Venäjän vastustuksen takia. Silloin Trump voi Nizhnikaun mukaan palata syyttämään Ukrainaa ja pyrkiä irtautumaan yhä enemmän koko sodasta jättäen sen eurooppalaisten murheeksi.

-  Parhaassa, mutta vähemmän todennäköisessä tapauksessa palataan tilanteeseen, missä oltiin Bidenin presidenttikauden aikana, tutkija arvioi.

Nizhnikau muistuttaa, ettei nyt uudelleen aloitettu Yhdysvaltain sotilaallinen apu Ukrainalle ole uutta, vaan jo Bidenin aikana hyväksyttyä. Trump ei ole tehnyt Ukrainan tukemisesta yhtään päätöstä.

-  Kaikki tämä on pitkällä tähtäimellä huono uutinen Ukrainan kannalta, koska edessä on paluu kulutussotaan, mutta entistä vähemmällä Yhdysvaltain tuella, Nizhnikau sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau. (Lehtikuva / Markku Ulander)

NIZHNIKAUN mukaan on ollut pitkään selvää, ettei Putinille kelpaa mikään, mikä merkitsisi Ukrainan nykyisen hallinnon selviämistä pystyssä – kulkivatpa maiden rajat tarkalleen missä tahansa.

Kyse on myös Putinin henkilökohtaisesta kunniasta. Kuinka hän voisi suostua Yhdysvaltain sanelemaan aselepoehdotukseen, jos esimerkiksi Lähi-idässä edes äärijärjestö Hamas ei taivu Trumpin edessä?

-  Se näyttäisi erittäin pahalta hänen liittolaistensa silmissä, olipa kyse sitten Pohjois-Koreasta tai Iranista. Taipumista ei myöskään katsottaisi hyvällä joissain yhteiskunnallisen eliitin piireissä Venäjällä, Nizhnikau selittää.

Aselevon toteutuminen näyttää siis kaikin puolin epärealistiselta, mutta tutkijan mukaan ukrainalaiset toimivat silti fiksusti suostuessaan Yhdysvaltain ehdotukseen. Ukrainalaisten diplomaattisissa taidoissa kun on ollut Nizhnikaun mukaan aiemmin toivomisen varaa.

-  Ukrainan kannattaa nyt suostua diileihin, jotka eivät varsinaisesti palvele sen etuja, mutta eivät toisaalta myöskään heikennä sen asemaa entisestään, Nizhnikau sanoo.

Tosipaikassa omista tavoitteista voi pitää sitten kovemmin kiinni. Nykyisellään sekä aselepoehdotus että paljon puhuttu mineraalisopimus Yhdysvaltain kanssa ovat Nizhnikaun sanoin ”suuria huijauksia”, koska kummankaan toimeenpanolle ei ole mitään edellytyksiä.

Hyvä uutinen on Nizhnikaun mukaan se, että Ukrainan asevoimat on edelleen tolpillaan ja puolustaa maataan. Jos aikaa voitetaan, Euroopan pitää hänen mukaansa pyrkiä vahvistamaan ukrainalaisten taistelukykyä mahdollisimman paljon ja nopeasti. Koska kaikki voi nykyään muuttua hetkessä Donald Trumpin päähänpistosta.

Niilo Simojoki / STT