– Kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen järkyttävän suuret korotukset edellisinä vuosina sekä erilaisten Kelan lähinnä sairastamiseen liittyvien tukien leikkaamiset ovat kiristäneet täysin kohtuuttomasti juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkkeensaajien taloudellista asemaa, toteaa EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta.

EKL toteaa, että kuluneella ja edeltävällä hallituskaudella sosiaaliturvaan on kohdistettu lukuisia säästötoimia. Säästöjen kohteina ovat usein olleet heikoimmassa asemassa olevat – pienituloiset ja köyhät. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n tuoreiden laskelmien mukaan maan nykyisen hallituksen aikana tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Esimerkiksi yksin asuvan täysi kansaneläke on vuonna 2019 noin 630 euroa kuukaudessa, kun se ilman leikkauksia olisi noin 655 euroa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 23. helmikuuta tutkimuksen, jossa selvitettiin 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, käyttöä ja kokemuksia. Aineisto oli kerätty vuosina 2013-2015.

– Tuon tutkimuksen tulosten mukaan useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia ja tämä on maallemme suureksi häpeäksi, Paassilta sanoo tiedotteessa.

Valtiovarainministeriö ja muut ministeriöt neuvottelevat vuosien 2019-2022 julkisen talouden suunnitelmasta ja valtiontalouden kehyspäätöksestä keskiviikkona 14. ja torstaina 15. maaliskuuta valtioneuvoston linnassa.

– Nyt jos koskaan tarvitaan EKL:n vaatima toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys käännetään laskuun. Hädässä olevien eläkkeensaajiemme tilannetta pitää lähteä ratkomaan kansaneläkkeen tasoa reilusti korottamalla. Se helpottaisi myös niiden pientä työeläkettä saavien taloudellista tilannetta, joille on eläkkeensä päälle myös kansaneläkettä maksussa.