– Näyttää kuitenkin siltä, että laajan valinnanvapauden toteuttamisesta on tullut koko uudistuksen tärkein tavoite, Mäkisalo-Ropponen arvioi.

– Valinnanvapaus ei korjaa sosiaali- ja terveydenhuollon suurimpia ongelmia kuten palvelujen hajanaisuutta ja terveyden eriarvoistumista. Päinvastoin. Ruotsin kokemusten mukaan laaja valinnanvapaus johtaa terveyden eriarvoistumisen kasvuun ja kustannusten nousuun.

Mäkisalo-Ropposen mielestä valinnanvapaus sinällään on hyvä ja kannatettava asia, mutta hallituksen tapa toteuttaa sitä avaamalla suuri osa palveluista kilpailutukselle ei ole oikea suunta.

Eri asiakasryhmien kyky valita itselleen parhaita palveluja vaihtelee. Heikoimmalla ovat muun muassa muistisairaat, kehitysvammaiset ja ne, joilta puuttuvat palvelun saamista seuraavat omaiset ja läheiset.

Mäkisalo-Ropposen mukaan paljon erilaisia palveluja käyttävien kansalaisten palvelukokonaisuuden suunnittelu ja kordinoiminen tulee hallituksen suunnittelemassa mallissa vaikeutumaan ja erityisesti palvelutarpeen muuttuessa voi kokonaisuuden hallinnassa tulla ongelmia.

– Mikä intressi ohjaa yksityisiä palveluntuottajia lopettamaan palvelun, jota asiakas ei enää tarvitse? hän kysyy.

– Esimerkiksi oma läheinen ikäihmiseni tarvitsi tilapäisesti paljon kotiapua, johon hän sai palvelusetelin kunnalta. Hän valitsi täysin sattumalta kotipalveluyrittäjän, sillä hänen oli mahdotonta arvioida eri yrittäjien toimintaa. Yrittäjä hoiti akuuttitilanteen hyvin, mutta asiakkaan voinnin parantuessa, hän ei ehdottanut asiakkaalle eikä kunnalle palvelujen vähentämistä. Asiakas ihmetteli minulle, että miksi hoitaja edelleen käy, vaikka hän ei tarvitse enää apua. Tuleeko tällaisia tilanteita jatkossa enemmänkin?

Mäkkisalo-Ropponen muistuttaa, että hallitus väläytti myös mahdollista asiakasmaksujen korotusta.

– Tämä on todella vaarallista yhdenvertaisten palveluiden näkökulmasta, sillä jo tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat Suomessa korkeita ja esimerkiksi moni ikäihminen kokee jo nyt, ettei ole varaa käyttää palveluja.

Kustannusten kuriin saamiseksi on esitetty palvelulupausta, jolla määriteltäisiin ne sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka yhteiskunta kustantaa. Muut palvelut jäisivät kansalaisen maksettavaksi.

– Pahimmillaan tämä tarkoittaa terveyden kasvavaa eriarvoistumista. Tiettyjen palveluiden jälkeen rikkaat ostavat lisää palveluja ja köyhät jäävät ilman, Mäkisalo-Ropponen varoittaa.