– Leikkaus ei näy hallitusohjelmassa, koska toimitaan valtiovarainministeriön virkapohjan mukaan, Sairanen on tähdentänyt.

Sairasen huomiosta on uutisoinut Iltalehti.

Demokraatti kysyi asiasta tänään tulevalta ilmasto- ja ympäristöministeriltä Kai Mykkäseltä eduskunnassa.

– Nyt tässä viedään lähes joka ministeriön pääluokat sellaiselle tasolle, jonka Suomen veronmaksajat pystyvät kantamaan. Se näkyy toki myös ympäristöministeriön hallinnonalalla aivan eittämättä.

Mykkänen sanookin, että ympäristöhallinnossa on kovia ammattilaisia, jotka ovat ison haasteen edessä.

– Mutta yhdessä toimien uskon, että saamme tulokset pysymään kyllä jatkossa hyvinä, vaikka euromääräisesti velkarahaa on nyt vähemmän kuin edellisen hallituksen aikana.

VAIKKA hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on edelleen sitoutunut kansainvälisiin sitoumuksiin myös luonnon osalta, luontokadon torjuntaan ei ole esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton mukaan esitetty riittävästi keinoja, joilla nämä sitoumukset saavutettaisiin. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä.

Miten tähän pystytään vastaamaan?

– Ekologisen kompensaation avulla esimerkiksi. Meillä yritykset, yksityishenkilöt ja kunnatkin yhä enemmän hakevat keinoja, joilla he voivat kompensoida omaa luontojalanjälkeään. Haluamme vahvistaa pelisääntöjä, joilla tämä on mahdollista. Uskon, että silloin me saamme kyllä yksityistä rahaa kaveriksi tähän velka- ja veronmaksajarahan rinnalle ja sillä tavalla pystytään suojelemaan luontoa riittävä määrä silloinkin, kun se vaatii alueiden hankintaa omistukseen.

Hakkuutasoista kysyttäessä Mykkänen sanoo hallituksen lähtevän siitä, että Suomi myös elää metsistä ja metsien käytöstä.

– Parhaimmillaan aktiivisesti hoidettu metsä on parempi hiilinielu kuin ilman metsätaloutta, jos katsomme 100 vuotta taaksepäin hiilen imemistä, Mykkänen sanoo.

– Jokainen, joka lukee hallitusohjelmasta maankäyttösektoria koskevan alaosan, näkee, että meillä on myös mietitty vakavasti toimia, joilla lisätään hiilinielua ennen kaikkea metsien kasvua parantamalla, tuhkalannoituskampanjalla, taimikoiden hoitokampanjalla mutta myös metsänhoidon ohjeistusta täsmentämällä siten, että harvennukset ovat sekä oikea-aikaisia että tarkkaan toteutettuja. Uudistaminen tapahtuu nopeasti päätehakkuiden jälkeen, ei niin, että jää vuosien aukkoja. Myös kiertoaikoja eli sitä, minkä ikäisenä metsä hakataan, ohjataan optimaalisemmaksi – ei niin, että hakataan liian nuorena liian harvaksi, hän jatkaa.

On epäilty, että tuleva hallitus ei pääse hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Uskotko, että Suomi pystyy 2035 saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteen?

– Uskon. Olen tästä keskustellut myös ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen kanssa eri yhteyksissä…Mittakaavat ovat sellaisia, että jos saamme vietyä läpi hallitusohjelman kansainvälisesti ottaen erittäin rajun linjauksen teollisuuden hiilipäästöjen päättymisestä 2030-luvun puoleenväliin mennessä, se tarkoittaa päästöissä yli kymmenkertaista vaikutusta verrattuna esimerkiksi liikenteen jakeluvelvoitteen lieventämiseen. Ollaan vahvasti polulla siihen, että pääsemme hiilineutraaliksi.

Kaikki eivät tunnu tajunneen, miten paljon Orpon hallitus leikkaa luonnonsuojelun rahoitusta. Pudotus yli kolmannes!

Vertailua tässä tulee suorittaa koko hallituskauden mitalla. Rinteen ja Marinin hallitukset käyttivät luonnonsuojeluun rahaa ympäristöministeriössä 584,3 M€. 1/3

— Heikki Sairanen (@HeikkiSairanen) June 16, 2023

Tämän lisäksi luonnonsuojeluun panostettiin lisää viime hallituskaudella myös maa- ja metsätalousministeriössä noin 50 miljoonaa euroa. Orpon ohjelmassakin on 20 miljoonan euron luonnonsuojelupanostus MMM:lle esim. Palokin koskien avaamiseksi, mutta ei se tätä kuvaa muuta. 3/3

— Heikki Sairanen (@HeikkiSairanen) June 16, 2023