Työehtosopimuksen ovat jo omissa hallinnoissaan hyväksyneet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Ammattiliitto Jyty sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Sote ry, joka muodostuu hoitajajärjestöistä Tehy ja Super, eivät ole neuvotteluratkaisussa mukana.

– Toivon, että meidän edustajistomme huomenna hyväksyy kunta-alan sopimuksen. Tämä todella nostaa naisvaltaisten alojen palkkoja, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vetosi, kun hänet valittiin tänään yksimielisesti jatkamaan liiton johdossa.

Hän on toiminut JHL:n puheenjohtajana vuodesta 2016 ja pitää tämän vuoden kevättä ehdottomasti vaikeimpana paikkana näiden vuosien aikana. Hyvinvointialueiden käynnistyminen ensi vuoden alusta on osaltaan kasvattanut vaikeuskerrointa.

– Se on edelleen ihan toimiva, mutta yksi neuvottelujärjestö on nyt kyseenalaistanut järjestelmän.

– Mutta se on kiusallista, että kesken sopimusneuvottelujen halutaan alkaa uudistaa yksipuolisesti sopimisen maailmaa kunta-alalla. Uudistustyötä varmasti pitää tehdä, mutta sen aika ei ole juuri nyt.

Tilanne ruokkii hänen mielestään sitä “toivottomuutta”, mitä ay-liikkeestä on yritetty luoda kaiken tulppana. Senkin takia Niemi-Laine toivoo, että JHL:n edustajisto sanoo kyllä sopimukselle – se kertoo, että tämä järjestelmä kantaa ja tukeen palkansaajien taistelua paremmista työehdoista.

– Kunta-alan palkansaajat ovat nyt erittäin vaikeassa tilanteessa. Inflaatio laukkaa ja ostovoima hupenee, mutta palkankorotuksia on saatu odottaa jo nyt liian kauan.

Vaikka kaikki ratkaisun osapuolet ovatkin sopineet, että tes-sopimuksen sisällöstä kerrotaan vasta, kun kaikkien hallinnot ovat sen hyväksyneet, jotain on jo tihkunut julkisuuteen.

– Palkankorotukset koskisivat kaikkia kunta- ja hyvinvointialan sopimuksia, myös Tehyn ja Superin muodostamaa Sote ry:tä, Niemi-Laine vahvistaa. Siitä huolimatta, että hoitajajärjestöt eivät ole olleet sopimuksessa osapuolina.

Hän painottaa, että ammattiliittoon kuuluminen tai kuulumattomuus ei kuulu työnantajalle.

– Tasapuolisuuden nimissä palkankorotukset ovat siis tulossa kaikille.

Hoitajajärjestö Tehystä on todettu, ettei tällä kunta-alan sopimuksella saa sitoa Sote ry:n käsiä. Niemi-Laine painottaa, että kunta-alan muut osapuolet eivät ole sitä tekemässä.

– Kyllä hoitajaliitot voivat työtaistella edelleenkin. Mutta nyt on kuitenkin olemassa ratkaisu sote- ja terveyspalvelualalle, joka on minusta huippu-uutinen.

Tiedossa on myös se, että neuvottelutulos noudattelee pitkälti sovintolautakunnan toukokuun alkupuolella esittämää ratkaisua. Niemi-Laine muotoilee, että ratkaisu palkkaohjelmineen tulee näkymään JHL:n matalapalkkaisten jäsenten kukkarossa. Ja monivuotista palkkaohjelmaa hän kuvailee hyväksi aluksi.

JHL:n tavoitteet neuvotteluihin lähdettäessä olivat selkeät:

– Olemme taistelleet siitä, että sopimukseen tulisi enemmän yleiskorotuksia. Ja yksi alun perin paikallinen erä on nyt muutettu keskustason eräksi, jolloin voimme itse päättää sen kohdentamisesta tarkemmin. Ensimmäisen vuoden palkankorotus on hyvin yleiskorotuspainotteinen. Toisen ja kolmannen vuoden korotukset tulevatkin sitten vähän yllätyksenä, Niemi-Laine kuvailee.

Tietojen mukaan kunta-ala olisi saamassa tuolloin 1,9 prosenttia yleistä linjaa, vienti- ja teollisuusaloja, suuremmat palkankorotukset. Käytännössä 3-vuotinen tes ja 5-vuotinen palkkaohjelma tarkoittaisivat sitä, että kunta-alalle tulisi viiden vuoden ajan automaattisesti noin prosentin korotus sen päälle, mitä vientialat ovat sopineet.

Vientialat aloittavat syksyllä neuvottelut seuraavan vuoden palkankorotuksista. Siellä on seurattu haukan katsein kunta-alan tilannetta. Niemi-Laine muistuttaa, että naisvaltaiset alat ovat lipuneet palkkakourussa sieltä pois pääsemättä. Nyt “liikkuvaa rahaa” olisi tulossa teollisuuden pöytien kautta eli siitä, millaisista korotuksista niissä sovitaan.

– Korona-aikana valtio maksoi isoja tuki yksityiselle puolelle, joka on mielestäni aivan oikein, ja nyt niitä ollaan kotouttamassa takaisin naisvaltaisille aloille. Tämä on ainutkertainen ratkaisu, lasikaton murtamismalli, jotta naisvaltaisten alojen palkat saataisiin nousuun, Niemi-Laine painottaa.

Kritiikkiä on tullut siitä, että kunta-alan ratkaisu kytkettäisiin muihin sopimuksiin. Niemi-Laine näkee asian toisin.

– Minusta tätä ei pitäisi nyt tuomita. Tämä on huikean upea solidaarinen palkkamalli. Naisvaltainen julkinen sektori on korona-aikana ja nyt Ukrainen kriisin aikaan kantanut yhteiskuntaa harteillaan. Kyllä miesvaltaisten alojen pitäisi pikkuhiljaa myöntää, että joku yhteinen solidaarisuuden elementti pitää saada aikaan.

Toinen lähtökohta JHL:lle neuvotteluihin lähdettäessä oli se, että kaikille ammattiryhmille – ei vain yhdelle – kuuluvat kunnon palkankorotukset. Niemi-Laine odottaa solidaarisuutta naisvaltaisella kunta-alalla.

– Ettemme lähtisi arvottamaan toistemme työtä, sillä työnantaja tekee sen kyllä.

Siinä vaiheessa, kun Sote ry irtaantui muusta kuntapöydästä, syntyi poru niin sanotuista turvalausekkeista. Mitä jos hoitajajärjestöt saavat neuvotelluksi itselleen paremmat palkankorotukset kuin muu kunta-ala? Juko ja JAU (JHL ja Jyty) vaativat niitä työehtosopimuksiinsa, mutta KT pysyi nihkeänä. Niemi-Laineen mukaan turvalausekkeita on kuitenkin neuvottelutuloksessa mukana.

– Mutta työnantaja ei ole suostunut siihen, että kaikki ammattiryhmät saisivat samat summat, joita Sote ry saa mahdollisesti neuvoteltua. Jää nähtäväksi.

JHL on lähtenyt siitä, että sama taso kuuluu kaikille kuntatyöntekijöille.

– Meille on sanottu suoraan, että mitään ylimääräistä rahaa ei ole enää olemassa.

Niemi-Laine muistuttaa, että hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluala hyötyy palkkaharmonisoinnista miljardin verran, josta kuntapuoli jää paitsi.

– Kova huoli on nyt, miten pidämme kunnissa palkkakehityksestä huolta.

Väitteitä on ollut ilmassa, että Sote ry odottelee nyt vain rauhassa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä vuoden alusta siinä toiveessa, että valtiolta olisi helpommin saatavissa rahaa. Niemi-Laine huomauttaa, että valtion rahoitus hyvinvointialueille on ensimmäisenä kaikkein suurin ja sitten se alkaa tiukentua. Hän pahoin pelkää, että edessä ovat uudelleenjärjestelyt, kun potti alkaa pienentyä.

– Olen huolestunut, kuinka paljon aletaan ulkoistaa palveluita. Nyt jo sairaanhoitajille on perustettu oma yritys, johon jokainen voi tulla omistajaksi. He eivät tule saamaan yhtään parempia palkkoja omissa yrityksissään, Niemi-Laine arvioi.

Hän pitää kehitystä huolestuttavana, kun oikea suunta ay-liikkeessä olisi miettiä yhdessä, kuinka saada neuvotelluksi entistä parempia sopimuksia.

Riidan kuntapöydässä ollessa kuumimmillaan Niemi-Laine ärähti, että poliitikkojen on syytä pitää näppinsä erossa työmarkkinapolitiikasta. Se ei paikallistasolla aivan onnistunut. Mutta maan hallitukselle hän antaa pisteitä.

– Ministerit eivät ole lähteneet vauhkoontumaan tyyliin “me ratkaisemme tämän ongelman, otamme työnantajan vastuun”.

JHL:n puheenjohtaja ei tosin pistäisi yhtään pahaksi sitä, että valtio osoittaisi kunnille lisää rahaa valtionosuuksina.

– Näin voitaisiin taata kunnille mahdollisuus nostaa tarvittaessa palkkoja erilaisten palkkioiden tai tukien muodossa.

Niemi-Laineella on viesti työmarkkinoille.

– Toivon, että voisimme niin palkansaaja- kuin työnantajaosapuolet kokoontua yhteen syksyn aikana pohtimaan, miten saamme tämän rikki menneen työmarkkinajärjestelmän kuntoon.

Sellaista neuvonpitoa hän ei kuitenkaan halua kuin vuonna 2017 vientivetoista “Suomen mallia” rakennettaessa. Julkista sektoria ei pyydetty mukaan vaan sille näytettiin vain, mitä tämä malli merkitsee. Niemi-Laine muistaa kysyneensä, milloin se vuoropuhelu alkaa.

– Meidän on pidettävä huolta hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että koko yhteiskunta, palkansaajat ja työnantajat hyötyvät työmarkkinajärjestelmästämme.

Tässä vaiheessa hän ei malta heittää, että pitäisikö tupolle, tulopoliittiselle kokonaisratkaisulle, keksiä uusi nimi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK karsastaa sitä erittäin paljon. Nyt olisi Niemi-Laineen mielestä uuden tupon paikka.

– Naisvaltaiset alat ovat hyötyneet tupo-maailmassa, koska siellä on ollut erilaisia matalapalkkaeriä. Tupo on siis hyvä asia, mutta jos sana ei käy, keksitään sille uusi nimi.