Irtisanottuja sopimuksia on 22. Osa niistä on mukana nykyisissä työehtosopimuksissa, mutta monessa sopimuksessa viitataan ainoastaan keskusjärjestöjen sopimukseen. Irtisanottavia sopimuksia ovat mm. lomapalkkasopimus sekä luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen toimintaa ja asemaa säätelevät sopimukset.

− EK:n vakuutus, että se pitää sopimukset voimassa työehtosopimusten keston loppuun jättää sanomatta, että kiky-sopimukset päättyvät suurimmilta osin tulevana syksynä, sanoo AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.

Hän muistuttaa, että EK vaarantaa yksioikoisella politiikalla myös orastavan talouskasvun.

− Vaikutuksiltaan EK:n päätös on kuitenkin täysin vastakkainen kuin edeltäjän STK:n ja SAK:n solmima tammikuun kihlauksen. Tämä ”helmikuun hajotus” lyö rikki vuosikymmenten aikana yhdessä rakennettua ja millä tahansa, paitsi EK:n, mittareilla toimivaksi osoittautunutta yhdessä sopimiseen perustuvaa työmarkkinamallia, sanoo Piirainen.

Piiraisen mukaan EK:n päätöksellä on kauas ulottuvia vaikutuksia. Se vaikeuttaa tulevia työehtosopimusneuvotteluja ja heijastuu myös paikallisen sopimisen kehitykseen.

− Jos paikallista sopimista halutaan laajentaa, pitää työpaikoille luoda luottamuksen ilmapiiriä ja vahvistaa henkilöstön asemaa yritysten hallinnoissa. EK vie tätä kehitystä nyt täysin vastakkaiseen suuntaan, toteaa Marko Piirainen.

EK:n ajatus varmasti on, että keskusjärjestösopimuksen yksipuolisella purkamisella poistettiin este työehtojen heikennysten tieltä. Mitalilla on kuitenkin kaksi puolta: se poisti työnantajiakin palvelleen perälaudan, joka määritti monessa asiassa työmarkkinoilla yhdessä sovitun ja kohtuulliseksi katsotun tason.

– Siitä, mistä voidaan mennä ali, voidaan mennä myös yli.