Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

Tampereen talousremontti täyteen vauhtiin

Kuvaa on pakko saada. Haastateltavana pormestari Lauri Lyly.

Tampereen kaupungin vuoden 2019 talousarvion myötä kaupungin talouden tasapainottamistyöt kiihdytetään täyteen vauhtiin. Keväällä sovittiin 43,5 miljoonan euron korjaustoimenpiteistä. Niitä lisättiin loppukesästä 20 miljoonalla eurolla. Tampereen pormestari Lauri Lyly esitteli ensi vuoden talousarvioehdotuksensa maanantaina.

Huhtikuisen talousohjelman tavoitteesta tälle vuodelle on kaavailtu 8,7 miljoonaa euroa, vuodelle 2019 ja 2020 kummallekin reilua 17 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 kaupungin tulojen pitäisi vastata menoja.

Tampereen kaupungin taloudesta on puhuttu ja kirjoitettu niin paljon, että talousarvion tiedotustilaisuus ei järisyttäviä uutisia tarjonnut. Tosin ihminen turtuu. Satatuhatta tai miljoona euroa ei tietyissä ympyröissä tunnu miltään, kun taas viidenkymmenen euron setelin selittämätön ilmestyminen omaan lompakkoon tai sen sieltä häviäminen saattavat hyvinkin tai pahoinkin hetkauttaa.

Tampereen kaupungin yksi päätavoite myös ensi vuonna on siis laittaa kaupungin taloutta kuntoon. Varttuneemmat kaupunkilaiset muistavat, että ennenkin vastaavassa tilanteessa on oltu. Taloustalkoissa on myös onnistuttu. Epäilemättä onnistutaan nytkin. Ja onnistutaan niin, että kaikki kaupunkilaiset voivat remontin edetessä elää suunnilleen samanlaista elämää kuin nytkin.

Edelleen kaupugin väkimäärä kasvaa – viime vuosina keskimäärin 3 000 ihmisellä vuodessa. Kasvu lisää palveluiden tarvetta ja kaupungin menoja. Kaupungin nettomenojen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna 16,1 miljoonaa euroa (1,3 %).

Kaupunkilaiset elävät myös aikaisempaa pidempään, mikä sekin lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Vanhoja jääriä Tammelantorilla askarruttaa syksyn tullessakin kysymys, ovatko ikänsä kaupunkia rakentaneet ja sille veronsa maksaneet vaarit ja mummot enemmän tai vähemmän oikeutettuja kaupungin palveluihin kuin kaupunkiin muualta tulevat nuoret “onnenonkijat”, joista osa on vieläpä työttömiä.

Tampereelle tullaan pitkälti muualta maasta. Syynä työttömyys ja toive aikaisempaa paremmasta elämästä. Siksi Tampereen työttömyysaste on edelleen “liian” suuri, ja kaupunki jatkaa työllisyyden ja yritystoiminnan vahvistamista. Kun valtio lopettaa työllisyyskokeilunsa, Tampere käynnistää omansa. Kaikki Pirkanmaan kunnat ovat tervetulleita hankkeeseen.

– Työllisyyden parantaminen on keskeinen keino kohentaa kaupungin taloutta. Se on myös inhimillisesti äärimmäisen tärkeää, useammankin vuoden työttömyyttä ja sen seurauksia kohdannut ja pohtinut pormestari sanoo.

Silti “suunniteltu henkilöstön määrä” laskee kaupungilla ensi vuonna lähes tuhannella noin 12 382 henkilötyövuoteen. Lomautuksiin ja irtisanomisiin ei ole tarvetta. Henkilöstön määrään vaikuttavat lähivuosina muutokset kaupungin organisaatiossa ja eläköityminen, mutta myös – ihan normaali työpaikan vaihtaminen.

Vaikka kaupungin talous on tiukoilla Lyly lupaa, että niin kaupungin työntekijöistä kuin ikäihmisten ja pienten lastenkin palveluista huolehditaan. Kaupunki satsaa tulevaisuuteensa myös hakemalla vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Mänttä-Vilppulan ja 10 muun Pirkanmaan kunnan kanssa.

Kasvu vaatii investointeja

Tampereen investointitaso pysyy korkeana. Vuonna 2019 se on 190,6 miljoonaa euroa. Uutta lainaa varaudutaan ottamaan 90 miljoonaa euroa, jolloin lainamäärä per asukas nousee 3 336 euroon.

“Peruskaupungin” ja kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen investoinnit ovat ensi vuonna, siis yhtenä vuonna,  yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Summa vastaa koko ratikkahankkeeseen satsattavaa rahasummaa. Ehkä vertaus auttaa suhteuttamaan ratikan vaatimia euroja.

– Harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksiakin lisätään. Sorsapuistoon saadaan tekojää. Tammelan stadionprojektin käynnistyttyä rakennetaan Kauppiin nykyaikainen pesäpallostadion ja jalkapallokenttä, Lyly kertoo.

Ivestointien rahoittamisessa kaupunki pyrkii parantamaan  vuosikatteen tasoa suhteessa investointeihin.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan lainamäärän kasvua hillitään myös myymällä kaupungin vähemmän tärkeää omaisuutta. Myyntituotot käytetään investointien rahoittamisessa kaupungin oman pääoman kasvattaiseen.

– Investoinnit eivät ole pois palvelujen rahoittamisesta. Menestyvät yritykset ja niiden menestyvät työntekijät takaavat kaupungille muun muassa verotuloja palveluiden järjestämiseen.

Remontteja ja uusia alueita

Tampereen kaupunki varaa talonrakennusinvestointeihin ensi vuonna yhteensä 49,1 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen talonrakennusinvestoinnit ovat yhteensä noin 26 miljoonaa euroa.

Muun muassa Pispalan, Tammelan, Hyhkyn ja Olkahisten kouluja remontoidaan. Remonttia tehdään myös Hippoksen, Mustamäen ja Olkahisten päiväkodeissa. Atalan terveysasema muutetaan päiväkodiksi.

Suurimmat investointimenot ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan 49,8 miljoonan euron talonrakennusinvestoinnit, yhdyskuntalautakunnan 47,1 miljoonan euron perusinvestoinnit ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen 29,6 miljoonan euron investoinnit, joilla parannetaan vesihuollon toimintavarmuutta ja veden laatua sekä saneerataan vesihuoltoverkostoja

Yhdyskuntalautakunnan budjetin yksi merkittävimmistä investoinneista on Ojala–Lamminrahkan alueen rakentamisen käynnistäminen yhteistyössä Kangasalan kaupungin kanssa. Myös Hervantajärven alueen ja Lahdesjärven eteläosan yritysalueen rakentaminen alkavat.

Hiedanrannan ja Viiden tähden keskustan -kehitysohjelmien investointeihin on budjetoitu 25,8 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupungin vuoden 2019 talousarvio lukuina: Asukasluku 31.12.2019 239 100, tuloveroprosentti 19,75, vuosikate 86,4 miljoonaa euroa, tulos – 30,5 miljoonaa euroa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE