Teatteri ja Tanssi
5.5.2022 08:00 ・ Päivitetty: 4.5.2022 13:32
Tampereen Teatterikesän esitysten keskiössä tänä kesänä perhe ja mieli
Tampereen Teatterikesän tänään julkistetussa pääohjelmistossa nähdään kahden vuoden tauon jälkeen taas kansainvälisiä esityksiä. Pohjoismaiden suurin teatterifestivaali esittelee tuttuun tapaan myös laajan kattauksen kotimaista teatteria.
Toissa kesänä festivaali jäi koronapandemian vuoksi kokonaan pitämättä, viime kesänä mentiin riistulla mallilla kotimaisin voimin.
Festivaalin ajankohta on tänä kesänä 1.-7. elokuuta.
Teatterikesän pääohjelmistossa on tänä vuonna kaikkiaan 19 produktiota. Kansainvälisiä esiintyjäryhmiä saapuu Ranskasta, Espanjasta ja Belgiasta. Kotimaisessa ohjelmistossa nähdään esityksiä niin Kansallisteatterilta, Helsingin Kaupunginteatterilta kuin Oulun ja Rovaniemen teattereilta.
Esitykset valinnut taiteellinen johtoryhmä, Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä, luonnehtii ohjelmistoa:
– Pääohjelmiston keskiössä on tänä vuonna perhe ja mieli – niin mielenmaisema kuin mielenterveyskin. Nyt jos koskaan on aika kysyä, mitä inhimillisyys, läheisyys ja lämpö meille merkitsevät, johtoryhmä kiteyttää valintojaan.
Ekokumouksesta tunteettomaan tulevaisuuteen
Ranskalainen ohjaaja Philippe Quesne vierailee Teatterikesässä nyt neljättä kertaa. Tampereella nähtävä Farm Fatale on surrealistinen visio työttömien linnunpelättimien ekovallankumouksesta.
Espanjalaisen koreografi Marcos Moraun perustama La Veronal -ryhmä tuo festivaalille tanssiteoksen Pasionaria, joka on kuvitelma tulevaisuudesta ilman tunteita. Huippuunsa hiottu liikekieli yhdistyy visionääriseen ja humoristiseen tarinankerrontaan. Esitys tuotetaan Tampereelle yhteistyössä Tampere-talon kanssa.
Belgialais-hollantilainen All Inclusive on esitys sodan estetisoinnista tarjoten myös satiirisen otteen taidemarkkinoiden maailmaan. Esityksen ohjannut Julian Hetzel on saksalaissyntyinen, nykyisin Hollannissa asuva esitystaiteilija, muusikko ja kuvataiteilija. All Inclusive on vieraillut aiemmin muun muassa Venetsian biennaalissa.
Kotimaisissa kuuluu pohjoista ääntä
Oulun teatterin Poikani joka katosi -esitys ei pelkää ottaa kantaa kertoessaan perheen hädästä ja häpeästä. Teoksen aihe kumpuaa Oulun synkkenevästä huumetilanteesta. Esityksen on ohjannut Heta Haanperä.
Rovaniemen Teatteri tuo festivaalille näyttämösovituksen Minna Rytisalon kiitetystä esikoiskirjasta Lempi. Tiheätunnelmainen draama sijoittuu Lapin sodan aikaan. Ohjauksesta vastaa teatterin taiteellinen johtaja Miika Muranen.
Juuriltaan kajaanilainen Vaara-kollektiivi kysyy Näyttelijän kuolema -esityksessään, kuinka voisimme katsoa hyväksyvästi piilossa olevia puolia sekä itsessämme että läheisissämme. Eino Saaren ohjaama teos tutkii näyttelemisen ja esillä olemisen tiedostamattomia motiiveja ja häpeää.
Turun Kaupunginteatterilta nähdään ranskalaisen Florian Zellerin nykydraama Äiti. Maia Häklin ohjaama esitys on intiimi lähikuva naisesta, jonka identiteetti murenee pala palalta, kun aviomies ja aikuistuneet lapset etääntyvät kodista.
Bolla pääsee isolle näyttämölle
Finlandia-palkitun Pajtim Statovcin Bolla-romaanin näyttämösovitus on ollut menestys Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Milja Sarkolan ohjaama esitys kielletystä rakkaudesta nähdään festivaalilla Tampereen Työväen Teatterin suurella näyttämöllä.
Suomen Kansallisteatterin dokumentaarinen esitys Sokea piste vaatii vastauksia kysymykseen, miksi ihmisten arkeen vaikuttavia poliittisia päätöksiä peitellään tai pienennetään. Esityksen on ohjannut Valtuusto- ja Eduskunta-trilogioista tunnettu ja noilla aiemmillakin töillään Tampereen festivaalilla esittäytynyt Susanna Kuparinen.

Niko Saarela ja Vilma Melasniemi Kom-teatterin Lou Saloméssa.
Pääkaupungin keskisuurten teattereiden kategorian valituista KOM-teatteri tuo Teatterikesään Lou Andreas-Salomén (1861-1937) tarinan. Riikka Oksasen ohjaama Lou Salomé on ylistys vapaudelle ja naiskirjoille, jotka on pyyhitty pois historiankirjoista. Q-teatterin Eriopis-esityksessä antiikin myytti kohtaa arktisen tragedian. E. L. Karhun kirjoittaman tekstin on sovittanut ja ohjannut Akse Pettersson. Teatteri Takomon Viiksi-instituutti toivottaa yleisön tervetulleeksi avoimien ovien iltaan, viiksekkäiden tutkijoiden luentojen ja löydösten pariin. Työryhmälähtöinen esitys on mykkäelokuvan, live-säestyksen ja esittävän taiteen hybridi.
Hurmaava klovniteatteri Red Nose Company tuo festivaalille Mary Shelleyn kauhuklassikosta ammentavan ja koko perheelle suunnatun komedian Frankenstein.
Klassisen kerronnan haastajat
Uusi, nuorten tekijöiden kollektiivi 4 Floors of Whores murtaa suomalaisen teatterin kuvastoa ja klassikkojen käsittelytapaa esityksessään niXXXavuori. Ryhmän työskentely muodostuu fyysisen teatterin, nykykoreografian, äänitaiteen ja performanssitaiteen vuoropuhelusta. Kollektiivin muodostavat Astrid Stenberg, Emilia Jansson, Herman Nyby ja Riku-Pekka Kellokoski.
Arni Rajamäen ja työryhmän Alku keskikohta loppu on itseironinen nykyteatteriesitys, joka tarjoilee uudenlaisen aristotelisen draamankaaren. Esityksessä näyttelijä tulkitsee yleisölle näytelmätekstin, jonka hän näkee itsekin ensimmäistä kertaa.
Tampereen yliopiston Nätyltä vuonna 2021 valmistunut näyttelijä Talvikki Eerola tuo festivaalille sooloteoksensa Mihin katosit? Se kertoo, miten roolit kääntyvät toisinpäin, kun lapsesta tulee vakavasti sairaan vanhemman huoltaja. Esitys on tehty yhteistyössä mielenterveysomaisten yhdistysten kanssa.
Kotiteatteri ottaa puolestaan näyttämökseen yksityiskodit. Ryhmän ensiteos Olohuoneessa aloittaa kodin eri huoneisiin sijoittuvan esityssarjan, jonka keskiössä on ventovieraanvaraisuus. Kuka tahansa Tampereen keskusta-alueen tuntumasta voi ehdottaa olohuonettaan esiintymispaikaksi ja kutsua Kotiteatterin kylään.

Taisto Reimaluoto on juhlaesityksessään onnellinen Elis Sinistö.
Teatteri Avoimien Ovien ja Lahden kaupunginteatterin yhteistuotanto Onnellisinta on olla onnellinen juhlistaa 60 vuotta täyttänyttä näyttelijä Taisto Reimaluotoa. Reimaluodon tulkitsema monologi kertoo ITE-taiteilijasta ja omintakeista ajatteluaan harjoittaneesta erakosta Elis Sinistöstä (1912-2004). Esitys sommittelee yhteen Reimaluodon ja Sinistön, kahden suuren elämänrakastajan, polkuja.
Elina Snickerin kirjoittama ja ohjaama Kun kissakin kuoli aloin nauraa on saanut innoituksensa Eeva-Liisa Mannerin havainnoista ja ajattelusta. Esityksessä kohtaavat näytelmäkirjailijan ja runoilijan pohdinnat siitä, miten olla oma itsensä ja säilyttää yhteys muihin. Näytelmä on Teatteri 2.0:n ja Eeva-Liisa Manner -seuran yhteistuotanto.
TelttaLabissa musiikkeja ja näyttelijöitä
Tampereen Teatterikesän TelttaLab täyttyy jälleen 2.-6.8. taiteilijoiden konserteista ja klubi-illoista sekä pienimuotoista näyttämöteoksista.
Konkariohjaaja Juha Hurmeen omaleimainen ote näkyy TelttaLabin molemmissa avajaispäivän esityksissä tiistaina 2.8. Miksi ihmisellä ei ole häntää? on Teatteri Vanhan Jukon kotimaista sanataidetta pursuava iltama, ja Sammon arvoitus osa Tuomari Nurmion ja Hurmeen masinoimaa, monitaiteellista KalevalaFest-projektia.
Festivaaliviikon muita esiintyjiä TelttaLabissa ovat Anneli Saaristo, Yona, Rajaton Iiro Rantala & Lotta Kuusisto, Nuutti ”Gootti” Vapaavuori, Hannu-Pekka Björkman kera Jukka Perkon Avara -trion, Timo Tuominen Jacques Brel-chansoneineineen sekä näyttelijät Pinja Hahtola ja Mari Lehtonen Ria Katajan ohjaamassa komediassa SuomiFilmin salaiset kansiot.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.