Pitkään kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa vaikuttanut Reino Kanerva arveli, että Tampereen isojen hankkeiden “vienti eteenpäin” on hataralla pohjalla. Suunnittelemattomuus aiheuttaa hänen mielestään kaupunkilaisissa paniikkia.

– Tarvitaan pitkäjänteistä taloussuunnittelua. Mikäli esimerkiksi raitiotiehanke ei olisi saanut valtion rahaa, hanke olisi kaatunut.

Toiseen tilaisuuteen kiirehtynyt sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski ehti ennen lähtöään vastata, että valtion rahoitusratkaisu oli kyllä päättäjien tiedossa. Jos kaupunkilaiset eivät tätä ymmärtäneet, Aleksovski arveli vian olevan tiedotuksessa, jota hän lupasi parantaa.

Pormestari Lauri Lyly sai vastata moneen kommenttiin.

Hankkeeseen liittyvät 60 miljoonan euron investoinnit taas olisi pitänyt tehdä ennemmin tai myöhemmin. Paras hetki oli tehdä ne ratikan rakentamisen yhteydessä. Suurin ja näkyvin työ näistä oheisinvestoinneista on Hämeensillan remontti, joka olisi joka tapauksessa ollut edessä.

Lisää perheasuntoja oikeisiin paikkoihin

Talousarvioesitystä on luonnehdittu muun muassa perheystävälliseksi. Toinen kunnallispolitiikan konkari Anne Tervo kysyi, miten se näkyy asuntopolitiikassa. Hänen mukaansa pienten asuntojen rakentaminen on mennyt osin överiksi.

– Esimerkiksi Vuoreksen koulun ympäristöön rakennetaan yksiöitä ja pieniä reilun 40 neliön kaksioita. Kun perheet tarvitsevat pienille lapsille asuinpaikkansa lähellä olevia kouluja, miten vaikkapa nelihenkinen perhe voi asettua asumaan yksiöön? Kaavoituksella on tulevaisuudessa huolehdittava riittävästä määrästä perheasuntoja.

Antti Aalto puolestaan ihmetteli, miten kaupungin asuntoyhtiöt voivat rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, mikä niiden yksi tehtävä on, jos ne jatkossa joutuvat maksamaan kaupungille aikaisempaa suurempia osinkoja? Kaupungin talouden tasapainottamisohjelmissa kaupungin joidenkin muidenkin yhtiöiden osinkoja kaupungille on korotettu.

Pormestari Lylyn mukaan joissakin yhtiöissä menettely saattaa aiheuttaa ongelmia, mutta joillakin asuntoyhtiöillä on hänen mukaansa vahva tase, ja ne tekevät hyvää tulosta. Lisäksi hänen mukaansa esimerkiksi ikäihmisten asuntoihin satsataan niin, että panostukset parantavat muun muassa kotihoidon mahdollisuuksia toimia.

Miten henkilöstön saurauspoissaolohin voidaan vaikuttaa?

Keskustelussa nousi esiin myös tuoreet tiedot siitä, että kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat kasvussa ja miten niihin voidaan vaikuttaa?

Lylyn mukaan asiaa parhaillaan pohditaan. Ovatko kaupungin työntekijöiden työskentelytavat väärät? Esimerkiksi ikäihmisiä hoitavat joutuvat tekemään raskaita nostoja. Miten niitä voisi helpottaa?

Myös henkilöstön mielenterveysongelmiin on reagoitu.

– Prässäämmekö me omaa porukkaamme liikaa? Tähän kysymykseen haemme yhdessä henkilöstön kanssa vastauksia.

Kun kunnallisveroprosentti nousi keskusteluun, pitkän ja monipuolisen uran kaupungin virkamiehenä tehnyt Pekka Kivekäs palautti mieliin taannoin harrastetun veropolitiikan.

– Kun ongelmat ilmoittivat ensimmäisen kerran itsestään ja nousivat näköpiiriin, kaupunki kiristi verotusta. Nyt veroja nostetaan vasta, kun tavara on jo housuissa. Veroeuroja pitäisi olla sen verran selän takana, että yllätyksien tullessa rahaa voisi käyttää niiden hoitamiseen.

Lylyn mukaan nyt katsotaan ensinnäkin se, toteutuuko ennustettu verotulojen kasvu ja väheneekö työttömyys edelleen. Onnistuvatko talouden tervehdyttämistoimet? On tiedettävä toteutuuko sote-uudistus, ja mitkä ovat sen vaikutukset. Lisäksi kevään vaalien jälkeisen hallituksen nimenomaan kuntiin kohdistamat suunnitelmat on oltava selvillä.

– Jos korotamme heti veroja, ihmiset lyövät hanskat tiskiin, eivätkä motivoidu esimerkiksi työtapojen uudistamisesta. Toiseksi en usko, että työmieskään kiljuu rieumusta, jos verotusta heti ensimmäiseksi ongelmien tullessa kiristetään.

Pekka Kivekäs muistutti verojen keräämisestä myös “pahan päivän” varalle.

Miten käy työntekijöiden, kun rakennuksilla hiljenee?

Usko Rinkari taas katsoi rakennusbuumin ylikuumenneen. Miten käy työntekijöiden, kun rakennuksilla hiljenee? Hän kertoi huomanneensa, että kaupungin rakennuksilla puhutaan paljon muitakin kieliä kuin Suomea.

Lylyn mukaan rakennuksilla kovin vauhti on jo nyt hidastunut. Jos talonrakennuspuolella työt vielä jatkuvat, infranteossa saattaa ilmetä ongelmia. Teollisuudessa tarvitaan lisää tekijöitä, palveluissa tilanne on puolestaan sielläkin tasoittunut.

Eero Portaankorpi oli huolissaan ikäihmisistä. Kun työeläkkeistä on leikattu, on tärkeää tietää, miten korotetut palvelumaksut vaikuttavat eläkeläisten arkeen ja juhlaan.

– Hieman yli 1000 euron eläkkeellä kuukaudessa ei ole varaa suuriin korotuksiin.

Reino Kanervaa kiinnosti sekin, vedätetäänkö “meitä” uskottelemalla, että kaupungin ulkopuolelta tehdyt hankinnat ja tilatut työt ovat parempia ja halvempia kuin kaupungin oma työ? Tätä pitäisi hänen mielestään tutkia.

Lisäksi Kanerva piti kauneusvirheenä sitä, että taannoin luottamushenkilöiden kokouspalkkioita nostettiin väärin perustein. Kun Lyly kertoi palkkioita nyt lasketun viidellä prosentilla, Kanerva totesi vahingon jo tapahtuneen.

Harri Hurske kertoi aamulenkillään joku vuosi sitten törmänneensä naiseen, joka tyhjensi kaupungin roskalaatikoita kottikärryt apunaan. Hänet korvasi seuraavana vuonna iso auto ja kaksi miestä. Mutta seuraavana vuonna nainen palasi vanhaan työhönsä.

Eija Kamppuri totesi yksityisten varhaiskasvatusta antavien yrittäjien olevan nyt hyvällä tasolla. Hän kuitenkin varoitti, että jos yksityisten yrittäjien rooli kasvaa liian suureksi, he pääsevät sanelemaan hinnan.

Usko Rinkari kysyi, onko Tampereen kaupunkipuiston “rakentamiseen” varattu riittävästi rahaa.

Pormestari Lyly kertoi puiston olevan asianmukaisen työn alla.

Usko Rinkari kantaa huolta Tampereen kaupunkipuistosta.