Trumpin vierailu Grönlannin on itsehallintoalueen viranomaisten mukaan yksityinen, eikä hänellä ole tapaamisia paikallisten poliitikkojen kanssa. Nuorempi Trump on kertonut vierailevansa maassa yksityishenkilönä ja keräävänsä materiaalia podcastiinsa. Julkisuudessa nuoremman Trumpin matkan Grönlantiin on arveltu liittyvän hänen isänsä toistuviin vaatimuksiin siitä, että Yhdysvaltojen tulisi ostaa Grönlanti. Tuleva presidentti kirjoittikin Truth Social -palvelussaan avoimesti aikeistaan.

-  Olen kuullut, että Grönlannin asukkaat ovat MAGA-mielisiä. Poikani, Don jr. ja useat muut edustajat matkustavat sinne käydäkseen katsomassa upeita paikkoja ja nähtävyyksiä. Grönlanti on uskomaton paikka, ja sen asukkaat hyötyvät uskomattoman paljon, jos ja kun siitä tulee osa kansakuntaamme, Trump kirjoitti.

-  Tulemme suojelemaan ja vaalimaan sitä vihamieliseltä ulkomaailmalta. Tehdään Grönlannista taas suuri, tuleva presidentti jatkoi.

Trumpin pojan vierailun aikaan Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kertoi ”Grönlannin kuuluvan grönlantilaisille”.

-  Minun lähtökohtani ja hallituksen lähtökohta on se, että Grönlannin tulevaisuus määritellään Grönlannissa, Frederiksen sanoi tanskalaisen televisiokanava TV 2:n uutisissa.

Trumpin Grönlanti-puheet heijastavat osaltaan sitä, että Yhdysvallat pitää arktista aluetta entistä tärkeämpänä, arvioi alueeseen erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtaja Harri Mikkola.

-  Arktinen alue ylipäätänsä on tulossa strategisesti yhä merkittävämmäksi. Tämä on jatkumoa sille, mitä Trump jo edellisen presidentinkautensa aikana teki, kertoo Mikkola.

Grönlannin ostaminen osaksi Yhdysvaltoja on ajatus, jota Trump väläytteli jo ensimmäisellä presidentinkaudellaan 2017-2021. Lapin yliopiston arktisen hallinnan tutkimusryhmää vetävä tutkimusprofessori Timo Koivurova pitää Trumpin ehdotusta yhtä outona kuin hänen ensimmäisellä kaudellaankin.

-  Ei nykyaikana valtiot enää ostele toistensa suvereeneja osia. Grönlanti on Tanskan suvereenia aluetta, joskin sillä on suuri itsemääräämisoikeus itsehallintonsa pohjalta, kertoo hän sähköpostitse STT:lle lähettämissään kommenteissa.

Mikkolan mukaan Trumpin ensimmäisellä kaudella Yhdysvaltain arktinen politiikka asettui ”uuteen asentoon”.

-  Trumpin kaudellahan esimerkiksi Yhdysvaltojen eri asehaarat julkaisivat omia arktisia strategioitaan, joissa tämä alue maalattiin suurvaltakamppailun ja vastakkainasettelun areenaksi, joka ei ollut kovin tavanomaista siihen aikaan arktisessa kontekstissa, Mikkola sanoo.

Donald Trump jr.:n Grönlantiin tekemän vierailun poliittista merkitystä on Mikkolan mukaan vaikea arvioida.

-  Vaikea arvioida, mikä heidän pelikirjansa on ja mihin tämä liittyy. Ajoituksen osalta tämä tietysti sopii yhteen tähän keskusteluun, mitä nyt on käyty.

GRÖNLANNIN pääministeri Mute Egede otti hänkin viime viikolla uudenvuodenpuheessaan esille itsenäistymisen Tanskan alaisuudesta. Pääministerin mukaan saaren on aika ”katkoa kolonialismin kahleet” ja ottaa itse vastuu tulevaisuudestaan. Yhdysvaltoja Egede ei maininnut.

Egede oli kuitenkin Ritzaun mukaan perunut yllättäen keskiviikoksi suunnitellun matkansa Tanskaan tapaamaan kuningas Frederikiä. Egeden mukaan peruutus johtui päällekkäisyyksistä pääministerin vierailuohjelmassa.

Trumpin väläyttelemää ajatusta Yhdysvaltoihin liittymisestä on vastustettu muun muassa pääministeri Egeden omassa Inuit Ataqatigiit -puolueessa. Kansanedustaja Aaja Chemnitzin mukaan koko idea on hylättävä heti.

-  Uskomatonta, että jotkut voivat olla niin naiiveja uskoakseen, että onnellisuus syntyy siitä, kun meistä tulee Yhdysvaltain kansalaisia. En halua olla pelinappula Trumpin kuumissa unelmissa imperiumin laajentamisesta, kansanedustaja kirjoitti Facebook-sivullaan.

ENNEN Trumpin kautta Yhdysvallat oli lähestynyt arktista aluetta enemmän rauhanomaisen yhteistyön ja ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmista. Kylmän sodan lopun jälkeen arktiset alueet jäivät Yhdysvaltain ulkopolitiikassa periferian asemaan, mihin Trump toi muutoksen, Mikkola kertoo.

Tutkijan mukaan Trumpin maailmankuvassa suurimpana uhkana nähdään Kiina, jonka vaikutusvalta myös arktisella alueella on kasvanut Venäjän kanssa tehdyn yhteistyön kautta.

-  Jos ja kun esimerkiksi Kiinan ydinsukellusveneet saavuttavat operointikyvyn siellä Pohjoisella jäämerellä, niin onhan se Yhdysvalloille merkittävä kansallisen turvallisuuden uhka.

Yhdysvaltain turvallisuuspoliittisessa ajattelussa lisääntynyt huomio arktisiin alueisiin on jatkunut myös presidentti Joe Bidenin hallinnon aikana, mikä näkyi kesällä maan puolustusministeriön julkaisemassa arktisten alueiden strategiassa.

Uusi linjaus on koskettanut myös Suomea. Yhdysvallat, Kanada ja Suomi ovat julkistaneet suunnitelmat tehdä yhteistyötä uusien jäänmurtajien rakentamisessa niin kutsutussa ICE Pact -hankkeessa. Asia julkistettiin kesällä, kun presidentti Alexander Stubb tapasi Washingtonissa Bidenin sekä Kanadan pääministeri Justin Trudeaun.

Kolmikosta virassaan jatkaa tänä vuonna ainoastaan Stubb, sillä väistyvän Bidenin ohella Trudeau ilmoitti äskettäin erostaan. Aloitteen kohtalo Trumpin toisella kaudella ja Kanadan seuraavan hallituksen aikana jää nähtäväksi.

-  Yhdysvallat ei ole kehittänyt arktista kapasiteettiaan kovin voimallisesti, heillä on esimeriksi vain kaksi käytössä olevaa jäänmurtajaa Alaskassa. Arktisia strategioita on nyt tehty liittovaltion toimesta ja eri puolustushallinnon haarojen toimesta, joten jenkkien aktiivisuus on lisääntymässä, kertoo Koivurova.

GRÖNLANTI on ollut Yhdysvalloille strategisesti merkittävä alue kylmän sodan päivistä lähtien. Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä sijaitseva arktinen saari on merkittävä ydinsukellusveneiden toiminnalle, minkä lisäksi siellä sijaitsi osa tutkajärjestelmästä, jolla Yhdysvallat tarkkaili Neuvostoliittoa ilmahyökkäyksen varalta.

Yhdysvalloilla on edelleen sotilaallista läsnäoloa Grönlannissa Nato-liittolaismaan alueella. Grönlannissa sijaitsee esimerkiksi Yhdysvaltain asevoimien pohjoisin tukikohta, maan avaruusvoimien Pituffikin tukikohta. Koska Yhdysvallat on jo nykyisellään alueella vaikutusvaltainen, ei Grönlannin suora hallinta välttämättä toisi sille välittömiä hyötyjä.

-  Yhdysvaltojen sotilaalliset intressit on jo turvattu Grönlannissa, ja Yhdysvallat pystyy vaikuttamaan myös Tanskan kautta päätöksiin Grönlannissa. En usko, että siitä olisi hyötyä, mutta kyllähän vuosien varrella tätä on aina väläytelty jenkkipresidenttien toimesta, lähiaikoina vain Trumpin toimesta, Koivurova sanoo.

Hän korostaa kuitenkin sitä, ettei Trump mitenkään voi ostaa Grönlantia Tanskalta, koska grönlantilaisilla on hyvin laaja itsehallinto.

Jos Grönlannin hankinta Yhdysvalloille jollain tapaa onnistuisi, olisi se Trumpille ennen kaikkea symbolinen voitto, arvioi Mikkola.

-  Kun ajattelee Trumpin maailmankuvaa, niin pelkästään se, että hän onnistuisi sieltä tuollaisen valtavan kokoisen saaren hommaamaan, olisi hänen maailmankuvassaan aikamoinen ulkopolitiikan voitto.

Tämän toteutuminen on kuitenkin Mikkolan mukaan hyvin epätodennäköistä.

GRÖNLANNISSA pyrkimykset kohti itsenäistymistä Tanskasta ovat viime vuosina voimistuneet, ja tutkijoiden mukaan hankkeen toteutuminen ei ole poissuljettua.

-  Heidän ylimmät poliittiset päätöksentekijänsä ovat sen linjanneet tavoitteeksi, ja sitä keskustelua on käyty jo pitkään. Grönlannin itsehallinto on tasaisesti koko ajan tullut vahvemmaksi, Mikkola sanoo.

Itsenäinen Grönlanti olisi tosin taloudellisesti hankalassa asemassa, sillä itsehallintoalue on ollut pitkään riippuvainen Tanskan rahahanoista. Mikkolan mukaan merkittävä osa saaren väestöstä haaveilee kuitenkin ”kolonialismin kahleista” irtautumisesta, kuten Grönlannin pääministeri asian muotoili uudenvuodenpuheessaan.

Koivurovan mukaan Grönlanti päättäisi tuolloin itse Yhdysvaltain-suhteestaan, mutta siteet Euroopan suuntaan pysyisivät tuolloinkin vahvoina.

-  Jos Grönlannista tulisi suvereeni valtio, se päättäisi siitä, haluaisiko se jonkinlaiseen syvempään suhteeseen Yhdysvaltojen kanssa. Tämä vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, koska aikojen saatossa Grönlanti on kasvanut osaksi Tanskaa ja Eurooppaa, arvioi Koivurova.

Lassi Lapintie, Hannu Aaltonen / STT