Politiikka
22.12.2018 22:21 ・ Päivitetty: 22.12.2018 22:21
Tapahtuuko tässä minkäännäköinen kohtuus? – Rovajärven ja Raaseporin onnettomuudet puhuttivat eduskunnassa
Asevelvollisena vammautuneiden tuki ry:n edustajat vierailivat tällä viikolla eduskunnassa. He kävivät tapaamassa kansanedustaja Arja Juvosta (ps.).
– Sen takia, että hän on tehnyt lakialoitteen, jonka mukaan sotilastapaturmalaki tulisi taannehtivasti voimaan ja että Raaseporin ja Rovajärven kuolintapaukset pääsisivät saman lain piiriin. Olemme tukeneet Arjaa tässä ja ihailleet hänen tahdonvoimaansa ja ponnistuksiansa, yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Kouri kertoo eduskunnassa.
Juvonen allekirjoitti aiemmin ensimmäisenä läpimenneen lakialoitteen, jossa varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa olevat pääsevät saman vakuutusturvan piirin kuin krisiinhallinnassa toimivat. Sitä tukivat lukuisat kansanedustajat. Laki astuu voimaan vuoden alusta.
Tämän jälkeen hän on esittänyt, että lakia sovellettaisiin taannehtivasti 1.1.2017 saakka, koska kriisinhallinnassa palvelevien vakuutusturvaa parannettiin lainsäädännöllä 1.1.2017. Tämä ei ole kuitenkaan edennyt, mistä Juvonen ja Asevelvollisena vammautuneiden tuki ry:n edustajat ovat murheellisia.
Nimittäin lokakuussa 2017 Uudellamaalla Raaseporissa tapahtui onnettomuus, jossa VR:n kiskobussi ja puolustusvoimien maastokuorma-auto törmäsivät toisiinsa. Kolme varusmiestä menehtyi ja moni loukkaantui vakavasti. Heidän läheisensä eivät nyt kuitenkaan ole oikeutettuja korvauksiin. Sama koskee myös muun muassa Rovajärvellä mönkijäonnettomuudessa joulukuun alussa kuollutta varusmiestä. Tämän jälkeenkin on jo sattunut vakava onnettomuus, ja toki niitä on sattunut ennen vuotta 2017:kin.
“Suomessa lähdetään siitä, että asevelvollisena selvitään hengissä.”
Ennen vuoden 2019 alkua sattuneissa onnettomuuksissa asepalvelusta suorittavien edunsaajat ovat kuolemantapauksessa oikeutettuja ainoastaan perhe-eläkkeeseen ja hautausapuun. Näin siis myös Raaseporin ja Rovajärven tapauksissa.
Alkavan vuoden alusta varusmiehellä on oikeus saada lisäkorvauksena sotilastapaturmalain mukaisen tai palvelussairautena korvattavan vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta kertakorvaus. Sen suuruus on enimmillään 210 000 euroa. Tämä koskee siis vain vuodesta 2019 eteenpäin sattuvia tapauksia.
Varusmiespalveluksessa sotilastapaturman tai palvelussairauden seurauksena kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus vuoden 2019 alusta henkivakuutusluontoiseen kertakorvaukseen, jonka suuruus edunjättäjän puolisolle olisi 200 000 euroa ja edunjättäjän lapselle 40 000 euroa. Jos kuolleella varusmiehellä ei ole puolisoa tai lasta, hänen vanhemmillaan on oikeus saada kertakorvauksena 20 000 euroa.
– Suomessa lähdetään siitä, että asevelvollisena selvitään hengissä, Ilkka Kouri ihmettelee sitä, että aiemmin lakia ei ole ollut ja sitä, ettei sitä ole saatu säädettyä taannehtivasti ulottumaan vuoden 2017 alkuun.
– Kun kriisinhallintalaki astui voimaan 2017 alussa, niin silloin olisi pitänyt laittaa varusmiesten asiat kuntoon samalla, Arja Juvonen toteaa.
Juuri ennen Rovajärven turmaa Juvonen oli käyttänyt eduskunnassa puheenvuoron, jossa hän oli toivonut, ettei mitään tapahtuisi ennen kuin laki astuu voimaan. Se kaikkein ikävin kuitenkin tapahtui Rovajärvellä.
– Se päivä oli siinä sitten. Aivan kauheata. Juuri edellisenä päivänä pöntössä sanoin, että toivottavasti ei tapahdu mitään. Se oli hirveä järkytys, ihan kauhea.
Pelkkä sympatia ei riitä.
Juvosta eduskunnassa tapaamassa käyneet Asevelvollisena vammautuneiden tuki ry:n puheenjohtaja Ilkka Kouri, hallituksen jäsen Juha Penttinen ja yhdistyksen projektipäällikkö Jan Johansson ovat kaikki vammautuneet varusmiespalveluksessa.
– Meillä on jokaisella kokemusta Valtiokonttorin kanssa tappelemisessa. Me olemme valitettavan hyviä ammattilaisia tässä, Johansson sanoo.
He antavat vastaavaa kokeneille vertaistukea.
– 90-luvun alusta tähän päivään asti 17 varusmiestä tai reserviläistä on kuollut palvelustehtävissä, Ilkka Kouri kertoo.
Penttinen sanoo, että he ovat yrittäneet tavoittaa kysymyksessä lain taannehtivuudesta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilaa (sin.).
– Emme ole oikein saaneet häneen yhteyttä. Olemme aika moneen tahoon ja poliitikkoon olleet yhteydessä vuosien varrella. Sympatiaa ja myötätuntoa on saatu, Penttinen sanoo – mutta se ei tietenkään riitä.
“Tähän asti on tullut vain hautajaiskuluja kuitteja vastaan.”
Ilkka Kouri kertoo lähettäneensä jokin aika sitten kaikkien eduskuntaryhmän puheenjohtajille viestiin, että jos ei taannehtivaa lakia pysty millään lailla Suomessa säätämään, onko jotain muuta tapaa laittaa Raaseporin ja Rovajärven omaisten asioita kuntoon.
– Ei tullut keltään vastauksia.
Arja Juvonen antaa noottia ministeri Mattilan ohella opposition vasemmistopuolueiden suuntaan, ettei toista, taannehtivaa lainsäädäntöehdotusta saatu läpi.
– Valtiovarainvaliokunnan niin kutsutuista joululahjarahoista olisi voinut antaa korvausta. Olen lähestynyt myös valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok.) vuoden ajan tiukasti ja sanonut, että ministeri muistaisi asian. Hän on tietoinen asiasta. Korvaus olisi 160 000 euroa yhteensä kaikille vanhemmille. Tähän asti on tullut vain hautajaiskuluja kuitteja vastaan.
– Ministeri Pirkko Mattila voisi antaa mahtikäskyn. Sanoa ääneen, että te olette oikeassa. Kun kysyin häneltä, mitä mieltä ministeri on, hän sanoi, että voisi puolustusministerin kanssa puhua.
Projektipäällikkö Jan Johansson sanoo, että korvauksen maksaminen myös Raaseporin ja Rovajärven uhreille on periaatekysymys. Kyse on yhdenvertaisuudesta siitä huolimatta, että jokainen ymmärtää, että mikään raha ei ihmistä tuo takaisin.
– Niin, arvokas kohtelu, Juha Penttinen lisää.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.