Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Tarja Halonen Demokraatin haastattelussa – näin entinen presidentti kommentoi nyt Ukrainaa, Venäjää, Putinia ja Natoa

Nora Vilva
Presidentti Tarja Halonen.

Monien muiden asiantuntijoiden ja poliitikkojen tavoin myös presidentti Tarja Halosen yllätti, että Venäjä laajensi hyökkäystään Ukrainassa tavalla, joka nyt on nähty.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Uskon, että monet aktiivisestikin politiikassa mukana olevat kokivat sen yllätyksenä. Siitä huolimatta, että tiettyjä huolestuttavia merkkejä aggressiivisemmasta ulkopolitiikasta oli jo ollut pidemmältä ajalta olemassa, Halonen sanoo Demokraatin haastattelussa.

Halonen myöntää myös auliisti, että nyt eletään hyvin erilaisia aikoja verrattuna hänen presidenttikausiinsa (2000-2012).

– Olen katsonut hyvin vakavana ja huolestuneena näitä nykyisiä tunnelmia. Silloin, kun minä tulin yhtä aikaa presidentiksi kuin naapurimaan Venäjän presidentti Vladimir Putin, elettiin vielä aikaa, jolloin Putin halusi mielestäni Eurooppaan ja saada arvostusta sikäläisten kollegojen piirissä, myös transatlanttisissa suhteissa, Halonen sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi ympäristönsuojelussa pystyttiin rakentamaan asioita, jotka ovat jääneet pysyviksi.

Tällä hetkellä Putin käy kuitenkin asevoimineen raakaa sotaa Ukrainassa. Tämän päivän mediatietojen perusteella sota olisi saamassa yhä julmempia muotoja ja mahdollisista sotarikoksistakin on jo nostettu ilmoille kysymyksiä. Putinin persoonaa tai sen muutosta Halonen ei lähde entisenä valtionpäämiehenä kuitenkaan julkisesti spekuloimaan.

– Kyllä minä olen näitä miettinyt paljonkin, koska se henkilö, jonka minä tunsin, oli toinen, hän tyytyy toteamaan.

”Lämmin tuki tässä vaikeassa tilanteessa.”

Suomen valtiojohdon toimia vaikeassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Halonen toteaa seuranneensa suurella empatialla.

– Kiitos valtiojohdolle tämänpäiväisestä tiedotustilaisuudesta. Lämmin tuki tässä vaikeassa tilanteessa, hän toteaa tviitanneensa 24.2., jolloin Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.

Yhdeksi syyksi Venäjän hyökkäykselle Halonen näkee sen pyrkimyksen tavoitella korkeampaa profiilia.

– Se on sitten tapahtunut hyvin väkivaltaisella tavalla, hän suree.

Kovin pitkälle Halonen ei nykyasemassaan halua lähteä myöskään arvuuttelemaan Putinin perimmäisiä tavoitteita.

– Putin on Neuvostoliiton aikana syntynyt ja kasvanut. Varmaan kotimaan suuruuden ajat ovat tässä mielessä olleet hänen mielessään, että ne ovat takanapäin. Mutta minusta tuntuu, että tässä tilanteessa minun kannattaa välttää kovin pitkälle meneviä tulkintoja.

– Olen tahallisesti ollut hyvin vaitonainen näissä ulostuloissani. Minun mielestäni paras tuki meidän valtiojohdollemme, sekä presidentille että hallitukselle, on se, että koetan välttää mahdollisimman paljon erilaisia spekulointeja. Sen sijaan olen pyrkinyt olemaan valmis vastaamaan niihin asiallisiin kysymyksiin, miltä pohjalta aikoinaan on päätöksiä tehty ja miten näen esimerkiksi tämän tilanteen kansalaisjärjestötoiminnan kannalta tai kestävän kehityksen työssä, jossa olen edelleenkin mukana varsin paljon.

”Tällainen liike vanhasta uuteen aiheuttaa aina epävarmuutta.”

Halonen vaikuttaa myös yhä YK:ssa sen pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavassa paneelissa ja seuraa sen takia laajasti maailman turvallisuuspoliittista tilannetta.

Geopoliittiset mannerlaatat ovat tällä hetkellä raskaassa liikkeessä, mistä Ukrainan sotakin on heijastumaa.

Halonen toteaa, että vanhasta kaksinapaisuudesta, joka jatkui kylmän sodan jälkeenkin, on siirrytty moninapaisempaan maailmaan. Esimerkiksi Kiina on noussut vahvana tekijänä esiin.

– Tällainen liike vanhasta uuteen aiheuttaa aina epävarmuutta. Siihen eri maat ja ihmiset vastaavat eri lailla. Luulen, että kansainvälinen yhteisö alkoi kiinnittää huomiota Kiinan lisäksi myös presidentti Trumpin aikana Putinin toimintaan sekä USA:n vaikutusvallassa tapahtuneisiin muutoksiin. Mielestäni myöskin presidentti Putinin ja Trumpin keskinäinen keskustelu oli omalla tavallaan myös ehkä vähän yritystä palata menneeseen kaksinapaisuuteen.

– On hyvä huomata, että Euroopan, USA:n, Venäjän ja Kiinan lisäksi maapallo on pyöreä ja on paljon muitakin alueita, jotka ovat nyt tulleet hyvin ajankohtaisiksi sen vuoksi, että meille on hahmottunut aikaisempaa selvemmin myöskin kuva ekologisessa mielessä kestävyyskehityksestä. Siihen kehityksen muutokseen tarvitsemme koko tämän planeetan. Tässäkin mielessä toivon, että rauha vallitsisi ympäri maailmaa.

Nyt kuitenkin soditaan Euroopassakin. Halonen näkee yritystä etupiirien rakentamiseen näkyvämmin tai hiljaisemmin ympäri maailmaa.

– Tässä mielessä me voimme tietysti vaikuttaa niin, että sellainen kehitys hidastuisi tai pikemminkin niin, että sen hidastaminen siirtyisi kansainvälisille organisaatioille. Tässä mielessä erilaiset kansainväliset organisaatiot ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Itse kuulun YK:n roolin voimakkaisiin tukijoihin. Mutta tämä ei ole mikään nopea tie.

”Se on kaikkien kansainvälisten sopimusten ja inhimillisyyden vastainen.”

Länsi on vastannut Ukrainan sotaan kohdistaen Venäjään ennennäkemättömän kovia taloudellisia pakotteita.
Lännen vastaus maailman polttopisteessä ja traagisessa tilanteessa olevan Ukrainan puolesta on on ollut huomattavan yhtenäinen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö onkin kommentoinut, että Putin yhdistää nyt Euroopan ja EU:n siinä missä vuonna 2014 hän yhdisti Ukrainan. Halonen toteaa olevansa Niinistön kanssa samaa mieltä.

– Voisi sanoa vielä niinkin, että sota yleensä yhdistää, mutta se ei ole riittävä pohja. Hyvin usein tiukoissa tilanteissa tapahtuu yhdistymistä. Se on näkynyt myös Ukrainan kohdalla hyvin voimakkaasti. Ukraina on paljon aikaisempaa vahvemmin nyt saanut yhtenäisen kansallisen profiilin. Hinta vain on ollut kovin kova.

Halonen toivoo, että EU:n ja samalla lännen yhdistymisestä jäisi myös pysyvät vaikutukset.

Venäjän kohdistettujen talouspakotteiden hän sanoo pyrkivän vaikuttavan maan talouteen sekä presidentti Putiniin, hänen hallinnontonsa sekä muidenkin mielipiteeseen. Kyse on
Halosen mukaan siitä, että päätöksentekoon saataisiin muutos.

– Minun nähdäkseni ne toimivat ajatellulla tavalla, hän ennakoi.

– Toivon, että venäläiset huomaavat sen, että tällä sodalla ei voida saavuttaa niitä tavoitteita, joita on julkisesti tuotu esille. Sota on tuhoisa, se on väärin. Se on kaikkien kansainvälisten sopimusten ja inhimillisyyden vastainen. Mitä pikemmin siitä päästään eroon, sen parempi.

Venäjän vastapakotteitakaan hän ei lähde arvailemaan, mutta sanoo, että koviin pakotteisiin pitää varautua.

– En usko, että Venäjä vain nielaisee yksipuolisesti sanktioita.

”On erittäin mielenkiintoista nähdä, mikä on EU:n vastaus hakemukseen.”

Ukrainan tilanteesta on tuoreeltaan noussut esiin sen nopea jäsenyys EU:ssa. Maan presidentti Volodymyr Zelenskyi on jo allekirjoittanut jäsenhakemuksen.

– Minusta on erittäin mielenkiintoista nähdä, mikä on EU:n vastaus hakemukseen, Halonen sanoo muistuttaen, että kysymys on EU:n kannalta laaja myös turvallisuuspoliittisessa mielessä.

Tässä vaiheessa, kun katseet ovat hädänalaisen Ukrainan auttamisessa, voi tuntua hyvin ennenaikaiselta puhua siitä, mitä tapahtuu Ukrainan sodan jälkeen ja miten toimilleen laajan tuomion saaneen Venäjän kanssakin voitaisiin alkaa rakentaa joskus uutta alkua.

Tästä puhuttaessa Halosella nousee mieleen presidentti Mauno Koiviston kokemukset toisen maailmansodan päätyttyä. Halonen toteaa olevansa hyvin paljon samoilla linjoilla kuin Koivisto siinä, että naapureilla pitää olla muukin mahdollisuus kuin katsoa aseen takaa toista.

– Tietysti kaikkien, jotka haluavat kestävää kehitystä on pakko miettiä sitä, millä tavoin voidaan vähitellen palauttaa luottamus, kun sota jonain päivänä päättyy. Tässä mielessä on kyllä sääli ajatella, kuinka monta vuosikymmentä meillä kesti rakentaa luottamusta ja kuinka nopeasti luottamus särkyy. Sen uudelleenrakentaminen on taas pitkä prosessi, Halonen sanoo Venäjään viitaten.

– Kun samanaikaisesti katsotaan esimerkiksi Ilmastopaneeli IPCC:n tietoa siitä, millä tavoin maapallon ekologinen tilanne huononee, ei todellakaan ole yhdentekevää, mitä tässä on tapahtunut sen lisäksi kuinka paljon tämä aiheuttaa suuria menetyksiä ja tragediaa Ukrainalle ja sen kansalle.

”Me emme ole siinä ihan kahdestaan.”

Pohdittaessa Suomen Venäjä-suhteen muuttumista tulevaisuudessa Halonen painottaa, että ei ole kyse vain Suomesta ja Venäjästä.

– Me emme ole siinä ihan kahdestaan. Se on ”monimuuttuvainen” kokonaisuus. Suomella itselläänhän on aina ollut pyrkimyksenä saada aikaan rakentavat suhteet, mutta tämä on nyt tilanne, joka on monella tavalla uusi. Kyllä luulen, että meidän valtionjohtomme tätä miettii.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arveli tänään Twitterissä, että ”paljon sitä, minkä varaan vakauspolitiikka on rakennettu, on menetetty”.

Onko Suomen harjoittama vakauspolitiikka nykyolosuhteissa kuollut?

– Kyllä me vakauspolitiikkaa joudumme totta kai miettimään jatkossakin, mutta mitkä ovat ne perusteet, siihen sitten palataan, Tarja Halonen vastaa.

”Pitää varautua myöskin julkiseen keskusteluun.”

Suomen Nato-jäsenyyteen Halonen ei ota kantaa, vaan sanoo tämän olevan valtionjohdon tehtävä.

– Eivät ne tarvitse eläkeläispresidenttiä siihen sanomaan.

Halonen antaa ymmärtää, että Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja kannattaa miettiä todella huolellisesti ja myöskin niin rauhallisesti kuin tässä tilanteessa on mahdollista. Hän sanoo olleensa tyytyväinen valtionjohdon viime aikojen vastauksiin Natoa koskeviin kysymyksiin.

Ylen tuoreessa kyselyssä tapahtui historiallinen muutos, kun yli puolet suomalaisista liputti Nato-jäsenyyden puolesta. Kyselyn mukaan myös SDP:n äänestäjistä suurempi osa on Nato-jäsenyyden kannalla kuin sitä vastaan.

Halonen painottaa, että Suomella on pitkään ollut Nato-optio.

– Ei tämä ole mikään uusi asia. Tässä on optio, jota katsotaan aina vallitsevan tilanteen mukaisesti. Siinä voi toistaa sen, mitä meillä ovat Niinistö ja monet muutkin vastuussa olevat sanoneet, että tämä on monipuolisen harkinnan paikka.

Sen lisäksi, että valtiojohto pohtii keskuudessaan Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, Halonen kaipaa Nato-jäsenyydestä myös julkista keskustelua.

Hän toteaa, että jo Naton säännöstökin sanoo, että jäsenyyden hakemiseen pitäisi olla myös kansan tuki.

– Tässä mielessä ei ole kysymys, että haluammeko me, että on julkista keskustelua vai ei, vaan onneksi myöskin Nato itse on sitä mieltä, että prosessin pitää olla demokraattinen. Pitää varautua myöskin julkiseen keskusteluun.

Tarkoittaisiko tämä kansanäänestystä?

– Sanoin julkinen keskustelu.

”Tilanne, joka on käsillä, on ollut varsin yllätyksellinen ja shokeeraava.”

Niin Nato kuin EU:kin ovat parhaillaan päivittämässä puolustukseen liittyviä strategioitaan. Halonen summaa, että molemmat järjestöt ovat Euroopassa vaikuttavia organisaatioita. Suuri osa EU-maista on myöskin Naton jäseniä. Kuitenkin esimerkiksi Itävallassa on perustuslaissa kielletty sotilaallinen liittoutuminen.

– Eurooppalaisen turvallisuuden rakentaminen ja vahvistaminen on ollut koko tämän vuosituhannen ajan esillä ja uskon, että keskustelu nyt aktivoituu, hän toteaa strategioiden päivityksestä.

Saksan sosialidemokraatteja edustava liittokanslerin Olaf Scholz kertoi hiljattain maansa linjanmuutoksesta, kun se päätti lähettää aseita Ukrainaan, sodassa olevaan maahan.

Samalla Scholz ilmoitti 100 miljardin euron panostuksesta Saksan puolustukseen, mitä Halonen luonnehtii isoksi päätökseksi.

– Saksa on tähän asti ollut erittäin maltillinen vanhoista kokemuksistaan johtuen. Tässä mielessä tilanne, joka on käsillä, on ollut varsin yllätyksellinen ja shokeeraava. Sen vuoksi eurooppalaiset maat pohtivat omaa ja yhteistä tulevaisuuttaan.

Nato-keskustelu Suomessa käy tällä hetkellä todella kuumana. Some-keskustelun tuoksinassa Natoa kannattavat ovat jyrkästikin vastuuttaneet Halosta siitä, ettei Suomi aikoinaan jo hänen kaudellaan liittynyt Natoon, kun sinne menivät muun muassa Baltian maat.

– Sanoisin, että historiaa on aina kiva kirjoittaa uudelleen, Halonen vastaa.

– Kyllä me aikoinamme mietimme hyvin tarkkaan niin EU:n liittymisen kuin Nato-optionkin, joka on muotoiltu hyvin laajan kansalaismielipiteen pohjalta. Myöskin poliitikot ottivat siitä sen vastuun, mikä kuuluu. Totta kai myönnän sen, että minäkin olen joskus ajatellut, että minähän en ole suinkaan viimeinen Suomen presidenteistä, joka tätä asiaa käsittelee.

– Presidentti Niinistö on nyt ollut jo 10 vuotta Suomen tasavallan presidentti. Hän on myöskin ottanut aina tarvittaessa kantaa tähän asiaan. Minun mielestäni kysymykset pitäisi asettaa pikemminkin heille kuin meille aikoinaan vallassa olleille. Silloin Nato-optio arvioitiin yhdessä ja se oli käytettävissä olevista ratkaisuista paras.

Baltian maat ja tietyt muut maat liittyivät Natoon vuonna 2004. Halonen sanoo vääriksi sellaiset tiedot, joiden mukaan hän olisi vastustanut Baltian maiden Nato-jäsenyyttä tuolloin.

– Olen ollut sitä mieltä, että Natolla on oikeus laajentua. Olen puhunut silloinkin julkisesti ja itään sekä länteen, että ne ovat niin pieniä maita verrattuna jopa Suomeen ja Ruotsiin, että heidän mahdollisuutensa täysin omaan itsenäiseen puolustukseen ovat aika pienet. Sen vuoksi, kun ne lisäksi ovat tottuneet siihen, että on kollektiivinen järjestelmä, minun mielestäni sen jälkeen, kun Nato sanoi, että ovi on auki, olisi ollut heidän asemansa huonontamista, jos heitä ei olisi sinne otettu.

– Ainoa, mitä olen sanonut kriittistä on ollut se, että Suomi ei liity sen vuoksi Natoon, että se varmistaisi heidän pääsynsä Natoon. Olin muutoin pyrkinyt auttamaan sen suhteen, että he pääsivät Nato-jäseniksi.

”Se on voimassa oleva sopimus.”

Suomessa keskustellaan tällä hetkellä myös Ottawan sopimuksesta, jolla Suomikin luopui maamiinoista eduskunnan päätöksellä vuonna 2011. Myös tästä on vastuutettu Halosta.

– Ajattelen edelleen samalla tavalla, että jalkaväkimiina oli hyvin laajasti kansainvälisesti tuomittu järjestelmä sen haittavaikutuksen vuoksi siviiliväestölle. Sen vuoksi Ottawan sopimus syntyi hyvin nopeasti. Se on myöskin ratifioitu, se on voimassa oleva sopimus. Kaikki EU-maat ovat siihen sitoutuneet.

Halonen toteaa, että päätös sopimukseen liittymisestä tehtiin aikoinaan myös ottaen huomioon oma puolustuskykymme ja korvaavat järjestelmät on suunniteltu yhdessä Puolustusvoimain kanssa.

– Se on useampi sata miljoonaa, jota siihen laitettiin rahaa.

Käytäessä läpi takavuosien politiikkaa Halonen oikaisee samaan syssyyn myös taas tuoreeltaan somessa voimakkaasti kiertämään lähtenyttä sitaattia, jonka mukaan hän olisi esittänyt Hakaniemen torilla vuonna 1976 vappuna Suomen liittymistä Neuvostoliittoon. Näin ei ole siis tapahtunut. Tämä tieto oiottiin muun muassa Helsingin Sanomissa vuonna 2006 (linkki artikkeliin).

Halonen sanoo, ettei usein lähde erilaisia väitteitä korjaamaan, koska niiden tarkoituskin on saada hänet reagoimaan.

– Olen jonkin verran tullut enemmän ulos sen takia, että osan ihmisistä huoli tai pahoinvointi kohdistuu siihen, että pitäisi löytää syyllisiä. Tietysti kaikki kannamme vastuumme, mutta kun siellä on ihan selkeitä valheita, niin niitä on hyvä korjata.

”Suomi on varautunut erilaisiin tilanteisiin.”

Palattaessa Ukrainan tilanteeseen, 12 vuotta tasavallan presidenttinä palvelleelta Haloselta on vielä kysyttävä, mikä on hänen viestinsä vallitsevassa tilanteessa suomalaisille, joita monia Ukrainan hätä ja maailmanpolitiikan tilanne kaiken kaikkiaan ahdistaa.

– Totta kai tuli kaikille meille shokkina tämä tieto, että sota on syttynyt keskelle Eurooppaa. Nimenomaan sen kehityksen seuraaminen myöskin on varmaan vahvistanut ihmisten huolta tulevaisuudesta, sekä meidän että myöskin eurooppalaisten laajemmin. Toistaisin vain sen, että Suomi on varautunut erilaisiin tilanteisiin. Meidän valtiojohtomme, sekä valtion päämies että hallitus ovat minusta hyvin hereillä ja hyvin asiassa mukana. Kaikki se tehdään, mitä on tehtävissä, Halonen sanoo.

Hän tuo mukaan jälleen myös kansalaisjärjestönäkökulman.

– Sanoisin niille ihmisille, joilla on suuri ahdistus, että meillä ovat sekä Punainen risti ja monet muut solidaarisuusjärjestöt avanneet mahdollisuuden auttaa Ukrainaa ja ukrainalaisia. Toivon, että tämä huoli kääntyy aktiviteetiksi, jotta näin myös tehdään.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE