Tarkastuslautakunta kiinnitti lausunnossaan huomiota erityisesti kaupungin talouteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun. Myös palveluista löytyy lautakunnan mukaan puutteita.

Tampereen kaupungin tilikauden tulos oli vuonna 2017 10,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Menojen tarkastelussa huolestuttavaa oli terveydenhuollon suuret asukaskohtaiset kustannukset ja kustannusten painottuminen erikoissairaanhoitoon. Sen sijaan esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen Tampere hoitaa alhaisin oppilaskohtaisin kustannuksin.

Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Esa Kanerva (sd.) totesi että kaupungin taloudenhoito ei ole noudattanut kuntalain 110 pykälää, jonka mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, ja että talousarvioon otetaan tehtävien ja tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Viime vuoden talousarvio ei ollut ajantasainen, vaan sote-menojen osalta tehtiin iso lisäbudjetointi.

”Investoinnit rahoitetaan lainalla”

Kanerva hämmästeli myös viime vuoden investointien määrää.

– Investointien taso on huomattavasti poistotasoa korkeampi. Vuosikate on alhainen sekä poistojen määrään että nettoinvestointitasoon nähden. Investoinneista vuosikate kattaa vain alle puolet. Investoinnit rahoitetaan siis lainalla. Lainakanta on selvässä nousussa sekä kaupungissa että konsernissa. Pitää muistaa myös lisääntyvät leasing-vastuut.

Kanerva kysyi, mitä tulee tehdä ja vastasi:

– Pitää pureutua ja selvittää vertailuilla kaupungin palveluiden kustannusrakennetta. Verrokkikuntiin nähden kalliit palvelut on läpivalaistava ja hintatasoa alennettava. Palvelurakennetta on selvitettävä ja järkevöitettävä.

– Erikoissairaanhoidon ja tiettyjen sosiaalimenojen kasvun perusteita on selvitettävä. Työ on tehtävä nopeasti. Kaikki kulut on arvioitava uudestaan ja tehtävä priorisointia. Tuottoja on saatava lisää ja sitä koskevat vastenmieliset päätökset on rohjettava tehdä. Verojen korottaminen ei ole pyhä asia, jos talous aiotaan tasapainottaa tällä vaalikaudella, Kanerva sanoi.

Talousmiehiä myös kiiteltiin

Kaikesta huolimatta Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilikauden tulos oli asetettua tavoitetta parempi. Tulos toteutui 12,8 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Nettomenojen kasvu onnistuttiin pitämään maltillisena.

– Vaikka vuosi 2017 toteutui tavoitetta parempana, tulos jäi edelleen harmillisesti alijäämäiseksi, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala murehti aiemmin tilinpäätöstä jukistettaessa.

Hänen mukaansa viime vuosi vahvisti entisestään jo aiemminkin tiedossa ollutta tarvetta toteuttaa tehokas ja pitkäjänteinen talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelma on käynnistysvaiheessa ja sen vaikutukset ovat tänä vuonna arvioitu kuudeksi miljoonaksi euroksi.

Tilinpäätöksestä käytiin pitkä keskustelu, jossa useampikin puhuja kiitteli kaupungin taloudesta vastaavia virkamiehiä hyvästä työstä.

Keskustelun avannut Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen totesi, että kun tilinpäätökseen tutustuu, huomaa, ettei kaupungin taloutta ole hoidettu huonosti. Talouden aljäämä ei hänen mukaansa johdu myöskään esimerkiksi Ratikan vaatimista investoinneista. Syynä on muun muassa valtio, joka on leikannut kaupungin valtionosuuksia. Jatkossa Aaltonen edellytti kaupungin tulojen kasvattamista.

Yrjö Schafeitelinkin (TaPu) mielestä tilinpäätös oli hyvä, vaikka ratkaisevat numerotiedot olivat pienen hakemisen takana. Samalla hän kiitti tarkastuslautakuntaa hyvästä työstä.

Pekka Salmi (sd.) totesi, että taloudellisesti viime vuotta huonompiakin vuosia kaupunki on nähnyt. Salmi viittasi tarkastuslautakunnan lausuntoon ja piti isona murheena Tampereen Veden Kaupinojan vedenottamon epäonnistunutta saneerausta. Kyse on niin taloudellisesta, toiminnallisesta, juridisesta kuin imago-ongelmastakin.

Toiminnallinen ongelma on siinä, että laitoksen kapasiteetti ei tällä hetkellä vastaa edes puolta siitä mitä aikaisemmin oli laskettu.

– Kun Ruskossa oleva laitos saneerataan, niin edessä on iso ongelma, jos Kaupinoja ei toimi. Mistä vettä? Kyseessä on ollut ainakin osittain myös johtamisongelmana, Salmi sanoi.

Ikäihmisten ravintoon annettava riittävästi rahaa

Anneli Kivistö (sd.) pohti tarkastuslautakunnan antamia nuhteita ikäihmisten asumispalveluista. Kivistö kommentoi tuntemiaan Koukkuniemen alueella asuvien ongelmia, etenkin heidän saamaansa päivittäistä ruokaa.

Ruuan valmistuksesta vastaavaa Tampereen Voimiaa hän ei joskus moititusta ruuan laadusta syyttänyt, vaan totesi laitoksen toimivan valtuuston antamien määrärahojen rajoissa. Vanhukset olisivat hänen mielestään tyytyväisiä lihapulliin ja silakkalaatikkoon, jos ne voitaisiin tarjota heille edes lämpimänä. Hän oli huolissaan myös ikäihmisten ulkoiluttamisesta.

Aila Dündar-Järvinen (sd.) kiinnitti valtuutettujen huomion myös tarkastuslautakunnan posiitiivisiin havaintoihin. Kaikki esille nostetut asiat eivät siten hänen mielestään olleet huonoja.

Jukka Gustafsson (sd.) korosti varhaiskasvatuksen laadun merkitystä.

– Laadun yksi tae on ryhmäkoko. Jos ryhmäkoko on suuri, jokainen ymmärtää, ettei varhaiskasvatuksen laatu ole parasta mahdollista.

Tarkastuslautakunnan havaitsemia puutteita:

Vaikeavammaisille ei ole järjestetty tarpeen mukaisesti palveluasumista ja asiakkaita jonottaa kuntouttavassa laitoshoidossa.

Opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut eivät toimi ennalta ehkäisevien mielenterveyspalvelujen osalta lain tarkoittamalla tavalla. Opiskelijoille ei ole hoitoon pääsyä odotellessaan riittävästi niin sanottuja kannattelukäyntejä.

Ikäihmisten asumispalveluista ei ole julkaistu puolivuosittain tietoja palveluun pääsyn jonotusajoista. Ikäihmisten asumispalveluissa myös asiakaspalautteen keräämistä ei ole tehty säännöllisesti, sillä palaute on useita vuosia vanhaa.

Arviointikohteina olleissa tytäryhtiöissä Tuomi Logistiikka Oy:ssä ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä ei ollut noudatettu tasa-arvolakia. Kummankin yhtiön hallitukseen oli valittu vain miehiä.