Jihadistiryhmien taistelijat pääsivät tunkeutumaan Aleppon länsiosiin perjantaina ja vaikuttavat ottaneen suuren osan kaupungista haltuunsa ilman suurempaa vastarintaa. Syrian Observatory for Human Rightsin johtaja Rami Abdul Rahman kertoi aiemmin, että kaupungissa ei käyty taisteluita hallituksen joukkojen vetäytyessä.

Myöhemmin aamulla järjestö kuitenkin kertoi, että Syyrian hallitusta tukeva Venäjä on tehnyt yön aikana kaupungissa ilmaiskuja ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016.

Syyriassa on käyty tällä viikolla kiivaimpia taisteluita neljään vuoteen. Jihadistiryhmät ja niiden kanssa liittoutuneet Turkin tukemat ryhmät ovat käyneet laajaan hyökkäykseen hallituksen joukkoja vastaan Aleppon ympäristössä. Perjantaihin mennessä koalitio oli ottanut haltuunsa yli 50 kylää ja kaupunkia, vaikka hallituksen joukoilla on tukenaan venäläishävittäjiä.

YK kertoi torstaina, että kolmen päivän sisään yli 14  000 ihmistä oli joutunut jättämään kotinsa paetakseen taisteluja.

TUOREET taistelut Syyriassa osuvat herkkään hetkeen Lähi-idässä, sillä Syyrian naapurimaassa Libanonissa astui tällä viikolla voimaan aselepo Hizbollahin ja Israelin välillä. Hizbollah tukee Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa. Israel puolestaan tekee säännöllisesti iskuja Syyriassa toimivia Iranin tukemia joukkoja vastaan.

Syyrian sisällissodassa taistelujen intensiteetti on vuoden 2020 jälkeen ollut varsin rauhallinen. Turkin ja Venäjän välittämä tulitauko Idlibissä maan luoteiskulmassa on enimmäkseen pitänyt.

Idlibiä pitää niin ikään hallussaan Hayat Tahrir al-Shamin johtama koalitio, joka on perustanut alueelle oman hallintonsa. Jihadistit ovat liitossa Turkin tukemien kapinallisryhmien kanssa, ja niille presidentti Assadin hallinto on yhteinen vihollinen.

Hallintoa vastustavat ryhmät kävivät aiemmin tällä viikolla yllätyshyökkäykseen Aleppon ympäristössä ja ampuivat tykistötulta kaupunkiin. Syrian Observatory for Human Rightsin mukaan hyökkäys näytti tulleen hallinnon joukoille täytenä yllätyksenä.

Kapinalliset katkaisivat torstaina myös Aleppon ja pääkaupunki Damaskoksen välisen maantien.

Asiantuntijoiden mukaan Turkki vaikuttaa näyttäneen tukemilleen ryhmille vihreää valoa yllätyshyökkäyksen tekemiseen.

SYYRIAN sisällissota sai alkunsa arabikevään aikana vuonna 2011, kun presidentti Assadin hallinto yritti tukahduttaa väkivalloin demokratiaa vaatineet mielenosoitukset. Sota muotoutui vuosien mittaan monimutkaiseksi konfliktiksi, joka veti mukaansa useita ulkovaltoja ja jihadistiryhmiä.

Assadin hallinnon tärkeitä tukijoita ovat Iran ja Venäjä. Kapinallisryhmiä puolestaan ovat olleet tukemassa muun muassa Turkki ja Yhdysvallat. Hallintoa vastustavien kapinallisten joukossa on monenkirjavia ryhmiä, muun muassa islamisteja, demokratiaa ajavia ryhmittymiä sekä kurdeja.

Venäjä tuli mukaan sotaan vuonna 2015, jolloin hallinto kontrolloi vain pientä osaa Syyriasta. Venäjän tuella Assadin hallinto sai suuren osan maasta takaisin hallintaansa. Merkittäviä osia Syyriasta on kuitenkin edelleen kapinallisryhmien hallussa.

Sodan vuoksi on 13 vuoden aikana saanut surmansa yli 500  000 ihmistä. Lisäksi miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan ja taistelut ovat tuhonneet merkittävän osan Syyrian infrastruktuurista.

UKRAINAN entinen ulkoministeri Dmytro Kuleba kommentoi viestipalvelu X:ssä, että kapinallisten eteneminen Aleppossa on “lupaavaa” ja kielii Venäjän presidentti Vladimir Putinin heikkoudesta maassa.

-  Putinin armeijan Ukrainassa kokeman hävityksen jälkeen hänellä ei todennäköisesti ole annettavaksi tarpeeksi joukkoja Assadin pelastamiseksi, Kuleba sanoo.

Kuleban mukaan Venäjän tuella käydyt Aleppon tuhoisat taistelut vuonna 2016 olivat esisoittoa Ukrainassa vuonna 2022 nähdyille Butshan, Mariupolin ja Bahmutin tuhoille.

-  Juuri Syyriassa Venäjän pilotit oppivat tuhoamaan ukrainalaisia kaupunkeja. Maailman epäonnistuminen Putinin ja Assadin vastustamisessa tuolloin avasi oven Putinille hyökätä Ukrainaan, Kuleba sanoo.

Kuleban mukaan sekä vuoden 2016 tuhot Syyriassa että vuoden 2022 tuhot Ukrainassa olisi voitu välttää, jos “demokratiat olisivat taistelleet tyranneja vastaan”.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 10.31.