– Ei-kestävien halpatuotteiden vyöry Suomeen ei ole ongelmatonta. Kotimaan talous kärsii halpatavaroiden toimittajien välttäessä veroja ja tullimaksuja, mikä luo epäreilun kilpailuaseman kotimaisille yrityksille, jotka suorittavat velvoitteensa. Tämä hankaloittaa suomalaisten yritysten toimintaa ja johtaa jopa työpaikkojen menetykseen, Kiljunen sanoo tiedotteessaan.

Kiljunen huomauttaa, että erittäin halpa hinta on herättänyt huolta myös tuotantotapojen vastuullisuudesta ja tuotteiden turvallisuudesta. Hän nostaa esiin Eurooppalaiseen vaarallisten tuotteiden Safety Gate -hälytysjärjestelmään tehdyt ilmoitukset vuonna 2023.

– Pelkästään toissa vuonna löydettiin 3 400 vaarallista tuotetta. Halpatuotteiden valmistajat pyrkivät minimoimaan tuotanto- ja materiaalikulunsa, eivätkä noudata ja testaa tuotteitaan eurooppalaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Riski koituu kuluttajille, Kiljunen sanoo.

– Jätteiden määrä lisääntyy ja samoin ympäristökuorma, koska tuotteiden kuljetus eri puolilta maailmaa aiheuttaa huomattavia päästöjä.

– Tarvitsemme tiukempaa sääntelyä ja valvontaa, ja myös kuluttajia on ohjattava tekemään turvallisempia ja vastuullisempia valintoja, Kiljunen sanoo.

KIRJALLISESSA kysymyksessään Kiljunen kysyy ministeriltä, aikooko ministeri ryhtyä toimiin Suomeen eri puolilta maailmalta tulevan ei-kestävän kulutuksen halpatuotevirran rajoittamiseksi.

Hän kysyy myös, mitä toimia ministeri pitää tärkeimpinä kuluttajaturvallisuuden parantamiseksi ja niiden ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi.

Lisäksi Kiljunen kysyy, mitä toimia ministeri pitää kiireellisimpinä reilun yritystoiminnan periaatteiden ja kotimaisten markkinoiden suojelemiseksi ulkomaiselta halpatuonnilta.

HALPATAVARAA myyvät verkkokaupat ja niiden sääntely ovat olleet viime aikoina tapetilla. STT:n kyselyssä eduskuntaryhmille selvisi, että kiinalaisen halpatavarakaupan kasvu jakaa mielipiteitä hallituspuolueiden kesken.

Kokoomuksessa, RKP:ssä ja kristillisdemokraateissa kiinalaisten halpakauppojen suosiota pidetään selvänä ongelmana. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä on eri mieltä.

Kiinalaiskauppoja ovat esimerkiksi Temu, Aliexpress ja Shein. Näistä Temu on jo suosituin verkkokauppa yli 50-vuotiaiden keskuudessa ja maaseudulla, selvisi Postnordin kuluttajatutkimuksesta. Osa on alkanut kutsua ostelua leikkimielisesti ”temuttamiseksi”.

KESKUSTELU on ollut ”hieman tekopyhää ja kaksinaismoralistista”, sanoo perussuomalaisten Mäkelä STT:lle.

-  Kuitenkin lähes kaikki muukin tavara, mitä me ostamme kaupoista Suomessa ja Euroopassa, on enemmän tai vähemmän tehtyä Kiinassa, Mäkelä sanoo.

-  Tuleeko se mitä kanavaa pitkin, siitä me nyt käydään lähinnä keskustelua.

Mäkelä ei aja tiukempia sääntöjä kaupoille, mutta korostaa nykyisten sääntöjen noudattamista.

-  Kun ihmisten kulutustottumukset ohjautuvat kustannusten perusteella, on vaikea mennä sanomaan, että osta kalliimpaa, äläkä halvempaa.

Mäkelä pyrkisi pikemminkin eroon Kiina-riippuvuudesta niissä tuotteissa, jotka ovat huoltovarmuuden kannalta tärkeitä. Hän mainitsee esimerkiksi elektroniikan ja lääkkeet.

MUISSA hallituspuolueissa suhtaudutaan kiinalaisiin halpakauppoihin jyrkemmin.

-  Näen valtavan ongelman tässä. Nykyinen kehitys ei ole millään tavalla kestävää. Se rasittaa ympäristöä ja logistiikkajärjestelmää, sanoo kokoomuslainen talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Ville Kaunisto.

Kilpailuasetelma on hänestä epäreilu suomalaisten yritysten kannalta.

-  Yrittäjät paiskivat töitä oman toimeentulonsa puolesta, maksavat veronsa, huolehtivat työntekijöistä ja pitävät huolen, että ympäristö ei rasitu. Ja samaan aikaan tietyt kiinalaiset toimijat vetävät ihan villin lännen säännöillä.

Kauniston kanssa samoilla linjoilla ovat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Otto Andersson RKP:stä ja Peter Östman kristillisdemokraateista. He kyseenalaistavat tuoteturvallisuuden, tuotteiden alkuperän ja työolot tehtaissa.

-  Se on todella vaikea paikka kotimaisille tuottajille, jotka vastuullisesti tuottavat kaikkien määräysten mukaan, sanoo Andersson.

KESKUSTA on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan, että Kiinan halpatavaratuonnille selvitettäisiin uutta ympäristöveroa, ”krääsäveroa”. Lisäksi keskusta haluaisi kieltää tällaisten yritysten mainonnan verkossa. Vihreiden kansanedustaja Tiina Elo puolestaan esitti tammikuussa ”krääsäkauppojen” kieltämistä kokonaan.

Siitä hallituspuolueissa ollaan suhteellisen samaa mieltä, että nämä ehdotukset eivät kuulosta toteuttamiskelpoisilta. Ainoastaan kristillisdemokraattien Östmanin mielestä veron selvittäminen olisi järkevää.

Östman myös toivoisi paremmin tietoa yritysten taustoista ja tuotteiden alkuperästä.

-  Uskon, että moni suomalainen jo silloin alkaisi ajatella, onko tässä mitään järkeä vai voisiko tehdä toisenlaisia valintoja.

JANI Mäkelän mielestä vihreiden kieltoehdotus on ”lapsellista politikointia” ja keskustan veroesitys populistinen heitto.

-  Jos me alamme asettaa jotain yksipuolisia veroja tai tulleja kiinalaisille tavaroille, siinä ollaan aika äkkiä ongelmissa maailmankaupan sääntöjen, EU-tullimääräysten tai vastaavien kanssa, Mäkelä sanoo.

Myös RKP:n Andersson kiinnittää huomiota siihen, että ehdotukset vaikuttavat kansallisen tason ratkaisuilta. Hänen mukaansa mitä toimenpiteitä tehdäänkään, niitä pitää tehdä EU-tasolla.

Kokoomuksen Kauniston mielestä tärkeintä olisi, että nykysääntöjen valvonta toimisi.

– Kuluttajansuojasääntely on ihan sinänsä kohdillaan, mutta se valvonta meillä sakkaa vahvasti.

EU-komissio tutkii parhaillaan, rikkooko Temu EU-lainsäädäntöä. Tutkinnassa on muun muassa, miten Temu estää niiden tuotteiden myymistä, joka eivät täytä EU-standardeja. Verkkokaupan pelimäisten palkitsemisohjelmien puolestaan epäillään aiheuttavan riippuvuutta.

TÄLLÄ hetkellä EU:n ulkopuolelta ostetuista lähetyksistä pitää antaa tulli-ilmoitus ja maksaa arvonlisävero.

EU:ssa tehdään parhaillaan tulliuudistusta, jossa myös alle 150 euron arvoisille verkkokauppatilauksille tuotaisiin tullimaksut vuonna 2028.

Tullimaksut ovat kuitenkin keskimäärin hyvin pieniä, huomauttaa tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä Tullista. Penttilän mukaan esimerkiksi noin yhdeksän euron t-paidan hinnaksi tulisi tullimaksun jälkeen reilut kymmenen euroa.

– Se ei kovin merkittävästi tulisi vaikuttamaan näiden henkilöiden verkkokauppaostoksiin, Penttilä sanoo.

Suomessa tai EU:ssa ei ole poliittisesti linjattu tavoitetta, että pieniarvoisia verkkokauppatilauksia edes haluttaisiin vähentää. Jos niin linjattaisiin, tavoitteen saavuttaminen vaatisi Penttilän mukaan isompia muutoksia.

Anni Keski-Heikkilä / STT
Kimmo Kiljusen osuus: Demokraatti