– Katujengit ja alaikäisten lisääntynyt väkivaltaisuus ovat vakavia ilmiöitä, joihin on puututtava nopeasti ja päättäväisesti. Tässä kohtaa on tunnustettava tosiseikat: tarvitsemme uusia toimintatapoja ja toimenpiteitä, jotta vältymme vastaavalta kehitykseltä kuin Ruotsissa, valiokuntaryhmän vetäjä Eveliina Heinäluoma toteaa tiedotteessa.

Hän painottaa, että ennaltaehkäisevässä toiminnassa avainsana on viranomaisten mukaan nopeus – mitä aiemmin nuorten ongelmiin pystytään puuttumaan, sitä pienempiä rikosten uusimisprosentit ovat.

NUORTEN väkivaltarikollisuuden nouseva trendi on ollut nähtävissä jo ennen koronan vaikutuksia. Alaikäisten tekemien väkivallantekojen määrä on kasvanut ja tässä kasvussa ovat mukana niin törkeät ryöstöt kuin vakavat väkivaltarikokset aina henkirikoksiin asti.

Hänen mielestään on ensiarvoisen tärkeää, että oikeusvaltio kykenee näyttämään olevansa vahvempi kuin yksikään rikollinen.

– Jos yhteiskunta näyttää heikolta tai keinottomalta rikollisten edessä, se on omiaan nostamaan rikollisten statusta ja lisää jengien vetovoimaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten keskuudessa,

KESKUSRIKOSPOLIISIN selvityksen mukaan jengeissä liikkuu paljon ulkomaalaistaustaisia nuoria, mutta alaikäisten väkivaltarikollisuuden kasvu ei selity yksinomaan ulkomaalaistaustaisten nuorten rikollisuuden kasvulla.

– Jos haluamme aidosti puuttua jengirikollisuuden syihin, meidän on pystyttävä nykyistä tehokkaammin puuttumaan maahanmuuttajanuorten syrjäytymiseen ja eriarvoistumiskehitykseen. Tähän kuuluu vaikuttavampi ja velvoittavampi kotoutumistyö perheiden kanssa. Suomen kielen oppimisella on keskeinen rooli kiinnittymisellä yhteiskuntaamme, Piritta Rantanen kommentoi.

SDP:N kansanedustajat painottavat, että vaikka nuorten lisääntyneet väkivaltarikokset, katujengit ja järjestäytynyt rikollisuus linkittyvät toisiinsa, ne ovat erillisiä ilmiöitä ja siksi viranomaistoimintakin tarvitsee käyttöönsä laajan toimivalikoiman.

Eduskunta hyväksyi SDP:n esityksestä myös tälle vuodelle lisäresurssit poliisin ennaltaehkäisevään erityistoimintaan eli exit-toimintaan. Helsingin poliisi on toivonut voivansa kehittää mallia myös katujengitoimintaan soveltuvaksi.

Heidi Viljanen muistuttaa, että rikollisuuden laitamilla tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille on jo kehitetty hyviä toimintamalleja, kuten moniammatillinen Ankkuri-toiminta. Hänen mukaansa maahanmuuttajanuorille tarvittaisiin lisäresursseja samanlaiseen toimintaan.

– SDP:n esittämällä lisärahalla Helsingin ja Uudenmaan poliisit pääsevät keskittymään hyväksi todetun exit-työn laajentamiseen katujengeihin. Halukkaita tuetaan ja autetaan irtautumaan jengitoiminnasta esimerkiksi vahvistamalla rikoksetonta identiteettiä.

HALLITUKSEN lisätalousarviossa myöntämä lisärahoitus tulee jakautumaan laajasti eri toimijoiden kesken. Poliisin, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen tuottamaan ennaltaehkäisevään ankkuritoimintaan, opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistamiseen sekä kuntien nuorisotyöhön ehdotetaan yhteensä 11 miljoonaa euroa.

Oppilaitoksissa tapahtuvan nuorisotyön jatkamiseen ja laajentamiseen ehdotetaan 3,5 miljoonaa euroa. Poliisille ehdotetaan lisäksi 1,4 miljoonaa euroa muun muassa ennaltaehkäisevään toimintaan ja rikostutkintaan.

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan rikosprosessin tehostamistoimiin rikoskierteen katkaisemiseksi 2,5 miljoonaa euroa jakautuen useille toimijoille ja 350 000 euroa ennaltaehkäisevien hankkeiden avustuksiin.