Tasa-arvolain mukaan ”valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä, hyvinvointialueen, hyvinvointiyhtymän ja hyvinvointialueiden välisen yhteistoiminnan toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä, lukuun ottamatta aluevaltuustoja ja kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu.”

Kokoomuksen puoluekokous päätti kantanaan täpärän äänestyksen jälkeen, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää edistämään yllämainitun kohdan poistamista tasa-arvolaista ”sukupuolineutraalin kohtelun turvaamiseksi”.

Kyseessä oli kokoomuksen nuorten liiton aloite. Nuorten liiton mielestä kyseinen tasa-arvolain kirjaus ”ei tosiasiallisesti aja kokoomuksen tavoittelemaa mahdollisuuksien tasa-arvoa”.

ÄÄNESTYKSESSÄ vastaehdotuksena oli puoluehallituksen vastaus aloitteeseen. Puoluehallitus näki, että
sukupuolikiintiöiden tavoitteena on vahvistaa sukupuolten tasapuolista edustusta.

Puoluehallitus näki käytännössä asian toisin kuin nuorten liitto.

”Naisten ja miesten edustus on tasapuolistunut edustuksellisessa päätöksenteossa sekä sellaisissa julkisissa toimielimissä, joita koskee tasa-arvolain kiintiösäännös. Tässä mielessä voidaan katsoa, että kiintiösäännös on edistänyt sukupuolten tasapuolista edustusta kunnanhallituksissa ja kunnallisissa lautakunnissa sekä valtionhallinnon valmistelevissa toimielimissä. Sukupuolten tasapuolinen edustus päätöksenteossa on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Kiintiösäännöksen tarkoituksena on, että naiset ja miehet tosiasiassa pääsevät tasapuolisesti mukaan yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon”, puoluehallitus totesi.

Puoluehallitus sanoi myös, että kokoomus on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta.

”Vaikka kiintiöistä aiheutuukin paikoin käytännön tasolla aloitteessakin kuvattuja ongelmia, niiden avulla toisaalta on siis pystytty myös edistämään tärkeitä yhteiskunnallisia päämääriä.”

Puoluehallitus esitti hävinneessä kannassaan (pdf-liite), että puoluekokous toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.

TASA-ARVOVALTUUTETTU Rainer Hiltunen lähtee kommentoimaan Demokraatin haastattelussa kokoomuksen päätöstä kehuen hävinnyttä puoluehallituksen vastausta.

– Se puolusti tasa-arvokiintiöitä hyvin vakuuttavasti ja moniargumentoivasti. Se hälvensi siltä osin huolia, että kokoomus olisi muuttamassa linjaustaan ja että tasa-arvo ei olisi niin tärkeä tavoite kokoomukselle, Hiltunen sanoo.

Nuorten liiton perusteluja Hiltunen kuvaa diplomaattisesti ”kiinnostaviksi”.

– Nuorten liiton kanta lähti vapaan ajelehtimisen teoriasta, että ihmiset hakeutuvat niihin tehtäviin ja aloihin, jotka heitä kiinnostavat ja se pitää hyväksyä sellaisenaan eikä kannata huolehtia siitä, jos alat ovat mies- tai naisvoittoisia. Ehkä nuorten liittoon sopii tällainen ajattelu, mutta ei se yhteiskunnan kehittämisen malliksi kyllä käy. Kyllä me tarvitsemme rakenteita, jotka varmistavat tasa-arvon toteutumista. Tätä mieltä kyllä puoluehallituskin oli, joten en usko tämän avaavan mitään uutta suuntaa suomalaiseen tasa-arvokeskusteluun, Hiltunen sanoo.

TOSIASIA kuitenkin on, että kokoomuksen kanta on nyt se, että sukupuolikiintiöistä on luovuttava.

– Kyllä, kyllä se varmasti näin on, mutta ehkä sitten jatkokeskustelussa on aivan selvästi tilaa vasta-argumentaatiollekin. Vielä tällä argumentoinnilla ei hommaa hoideta maaliin eikä argumentaatiosta ollut vakuuttunut kokoomuksen puoluehallituskaan. En usko, että tämä uhkaa tasa-arvon rakenteita, Hiltunen kommentoi.

– Uskon, että tämä kanta ei myöskään kokoomuksen piirissä ole muuttanut esimerkiksi puoluehallituksen näkemystä asiaan. Se on tietysti selvä, että puoluekokouksen kannalla on merkitystä puolueessa, mutta en usko, että kokoomus on tässä kokonaisuudessaan kääntynyt yhdessä yössä puoluehallituksen vastustavalta kannalta puoluekokouksen myönteiselle kannalle, tasa-arvovaltuutettu jatkaa.

Oliko kokoomuksen puoluekokouksen päätös sitten jonkinlainen vahinko?

– Se kuvastaa mielestäni johdonmukaisesti sellaista ajattelua, että yhteiskunnassa ei oikeastaan tarvita rakenteita, vaan ihmiset toimivat aina siinä hetkessä niin kuin toimivat ja sitä ei pitäisi yhteiskunnallisilla rakenteilla kovin paljon rajata. Tästä tällaisesta liberalismista se ehkä kertoo enemmän kuin siitä, että tasa-arvon tavoitteessa olisi mitään vikaa. Yhteiskunnan kehittäminen tarkoittaa usein kuitenkin sitä, että mietitään vähän moniulotteisemmin, mitä vaikutuksia erilaisilla toimintamalleilla on.

Miksi mielestäsi aloitteessa kyseessä olleen tasa-arvolain kohdan pitää pysyä laissa?

– On tosi tärkeää myöskin palvelujen laadun varmistamiseksi, että asiat eivät jakaudu siten, että miehet päättävät tekniikan asioista ja naiset sote-asioista. Miesten näkökulmaa ja ymmärrystä tarvitaan niin sote-puolella kuin naisten ymmärrystä tekniikankin puolella. Meillä on poikkeuksellisen segregoitunut ammattijakauma niin, että miehet toimivat tekniikan puolella ja naiset hoivan puolella. Kyllä se on tärkeää, että viimeistään päätöksentekovaiheessa varmistetaan, että ymmärrys tulee laveammalta pohjalta ja kaikkien näkökulmat otetaan huomioon. Tämä on varmaan kaikista tärkein syy.

Orpon hallituksen tasa-arvoasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei halunnut kommentoida Demokraatille kokoomuksen puoluekokouksen päätöstä.