Laiho päätti kyselytunnin pureutumalla vuoden alusta aloittavien hyvinvointialueiden rahoitusongelmiin. Hän huomautti hyvinvointialueiden aloittavan Helsingissä ja Uudellamaalla vahvasti alirahoitettuna.

– Hus (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) on nyt esittänyt leikkauslistan, jossa on mahdottomia leikkauskohteita. Väestöä on niin paljon ja tilat tulevat vastaan. Päivystyksiä ei yksinkertaisesti voi vähentää eikä synnytyksiä lopettaa Lohjalta, Laiho totesi.

Sitten Laiho esitti mielestään aiheeseen soveltuvaa säästökohdetta, joka löytyi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä parhaillaan olevasta paperittomien henkilöiden terveydenhuoltoa selkeyttävästä lainsäädännöstä. Laiho on sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) aloitti vastauksensa etsimällä sopivaa kielikuvaa.

– Meinasin sanoa, että tässä kysymyksessä menivät puurot ja vellit sekaisin, mutta oikeasti tässä menivät mannaryynit ja kurpitsat sekaisin, koska tämä on yhden miljoonan euron suuruinen rahoitus tämä paperittomien välttämätön, kiireetön hoito.

LINDÉN SELVENSI, että jos välttämätön kiireellinen hoito jätetään tekemättä, sairaudet muuttuvat kiireellisiksi ja tullaan hoitoihin, joihin paperittomat ovat jo nykykäytännössä oikeutettuja. Hallituksen eduskunnalle antama lakiesitys koskee ennen muuta odottavia äitejä, lapsia ja pitkäaikaissairaita.

– Uudenmaan alueella hyvinvointialueiden rahoitus on 6000 miljoonaa euroa, siis 6000 kertaa suurempi. Se on oikeastaan yhden tunnin rahoitusosuus, jos äkkiä lasketaan. Kyllä nyt nämä asiat täytyy nähdä kokonaisuutena eikä yrittää ottaa tällaisia pieniä asioita irti, Lindén totesi puheenvuoronsa lopuksi.

Twitterissä Lindén syytti kokoomusta myöhemmin “persuilusta” ja totesi puolueen seonneen kyselytunnilla. Myös opetusministeri Li Andersson (vas.) kommentoi Laihon kysymystä.

“Tunnen syvää myötähäpeää ja surullisuutta kokoomuksen puheenvuoroista, joissa koko suomalaisen sote-sektorin ongelmien ratkaisuksi esitetään luopumista paperittomien raskaana olevien äitien ja lasten välttämättömään kiireettömään hoitoon osoitetusta yhdestä miljoonasta”, Andersson tviittasi.

VALTIOILLA ON YK:n ihmisoikeussopimusten perusteella velvollisuus turvata oikeus terveyteen yhtäläisesti kaikille alueellaan oleville henkilöille, myös paperittomille. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ihmisoikeussopimusten valvojat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, ettei Suomen nykyinen lainsäädäntö takaa riittävällä tavalla tätä terveyttä koskevaa oikeutta.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevalla lakimuutoksella turvataan nykyistä paremmin Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja kansallisen perustuslain velvoittama oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin.

Mikäli eduskunta lain hyväksyy, paperittomat ryhtyvät saamaan kiireetöntä, välttämätöntä hoitoa 1.1. 2023 alkaen.

Kokoomus (!) sekosi: kyselytunnIlla tänään rinnastettiin Uudenmaan alueen yli 6000 miljoonan euron terveysrahoitus ja 1 (!) miljoonan euron paperittomien välttämätön hoito, mm lapset ja odottavat äidit. Ei kannattaisi ”persuilla” tällä tavalla.

— Aki Linden (@LindenAki) September 29, 2022

Tunnen syvää myötähäpeä ja surullisuutta kokoomuksen puheenvuoroista, joissa koko suomalaisen sote-sektorin ongelmien ratkaisuksi esitetään luopumista paperittomien raskaana olevien äitien ja lasten välttämättömään kiireettömään hoitoon osoitetusta 1 miljoonasta.

— Li Andersson (@liandersson) September 29, 2022