Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

15.10.2019 11:42 ・ Päivitetty: 15.10.2019 11:42

Tässä on järjestys tuhannen uuden lääkärin palkkaamiseksi: ”Noin 300 perusterveydenhuollon vakanssia on auki, täytetään ne ensin”

Kuvassa Krista Kiuru ja Kirsi Varhila tiedotustilaisuudessa.

Hallitus myöntää ensi vuodelle noin 70 miljoonaa euroa lisää rahaa terveyskeskusten jonojen purkamiseen ja muun muassa uusien lääkäreiden palkkaamiseen. Tämä on osa hallituksen ohjelmaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustasoa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta tiistaina.

STM:n osastopäällikön Pasi Pohjolan mukaan tällä hetkellä on suurin piirtein kolmesataa perusterveydenhuollon lääkärin vakanssia auki.

– Tavoitteena on, että ne täytetään ensin ja sen jälkeen katsotaan, mikä on lääkäreiden tarve siinä vaiheessa, kun muita kehittämistoimia on tehty, Pohjola sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu seitsemän päivän hoitotakuu, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisen pitäisi päästä viikossa lääkäriin terveyskeskuksessa. Se vaatii noin tuhannen uuden lääkärin palkkaamista julkiseen terveydenhuoltoon.

”Vaivan takia ei tarvitse lähteä erikseen erikoislääkärille.”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan hallitus valmistelee hoitotakuusta eduskuntaan lainsäädäntöesityksen mahdollisimman nopeasti.

Lisää aiheesta

– Teemme sitä tällä hetkellä täällä ministeriössä kovalla vauhdilla. Se tulee toimimaan ensi vuonna ajurina sille, että kentällä tehdään oikeita asioita, kun on myös lainsäädännöllisiä velvoitteita ilmassa, Kiuru perusteli.

Ohjelman tavoitteena on perustaa laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla.

– Erikoissairaanhoidosta aiotaan pudottaa palveluita perustasolle, jotta erityisesti erikoislääkäreiden konsultaatiovoima olisi käytettävissä myös siellä. Eli vaivan takia ei tarvitse lähteä erikseen erikoislääkärille, vaan se tulisi heti katsottua, Kiuru sanoo.

Ministerin mukaan jo nyt lähes 43 prosenttia suomalaisista pääsee julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa viikossa lääkäriin.

– Mutta on sanottava, että meillä on paljon toimijoita, jotka eivät edes siedettävällä tavalla selviydy tästä haasteesta.

Kiurun mukaan kyse on pysyvästä rahasta.

Peruspalveluiden vahvistamista varten kunnille ja kuntayhtymille myönnetään valtioavustusta. Rahoituksen kokonaismäärä on noin 70 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Hallituksen sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on osa sote-uudistusta, ja siksi valtionavustusta haetaan ja jaetaan maakuntakohtaisesti. Ensimmäisen rahoitushaun on määrä alkaa joulukuussa.

Maakunnan alueen kuntien pitää yhdessä sopia, mikä kuntayhtymä tai yksittäinen kunta hakemusprosessia hoitaa, mutta kaikkien on oltava toiminnassa mukana.

Kiurun mukaan rahoitus jatkuu samantasoisena koko julkisen talouden suunnitelman ajan, mutta vasta ensi vuoden budjetti on hyväksytty.

– Kymmenessä vuodessa aikavälillä 2005–2016 on erikoissairaanhoitoon palkattu 3 700 sairaalalääkäriä ja samaan aikaan terveyskeskuksiin on palkattu 300 lääkäriä. Meno ei voi jatkua näin, sen takia tätä rahaa tulee.

Kiurun mukaan kyse on pysyvästä rahasta.

– Sitä jää myös jonojen poissa pitämiseen. Kauden lopussa on varmistettava, että ne jäävät pysyviin pohjiin, jotta toiminta saa vakiintuneen sijan.

Kiuru korostaa, että 60 prosentissa suomalaisista terveyskeskuksista ei ole lääkäripulaa. Nyt on tarkoitus houkutella lääkäreitä sinne, missä vajetta on. Mutta miten se tapahtuu?

Perushoukuttavuustekijöillä, vastaa STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Niitä olisivat muun muassa lääkärin työhön tukea antava moniammatillinen tiimi sekä mahdollisuus tutkimukseen ja kehittämistyöhön myös terveyskeskuksissa. Niiden vuoksi lääkärit haluavat Varhilan mukaan tehdä töitä yliopistosairaaloissa.

– Jos saamme sellaisia elementtejä perustason sosiaali- ja terveyskeskuksiin, ne ovat niitä vetovoimatekijöitä.

STT–SANNA NIKULA

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU