Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri pohtivat rahaston roolia ja merkitystä Demokraatin D-STUDION haastattelussa SDP:n puoluekokouksessa Tampereella.

– Pihvi on se, että sopu syntyi. Se on suurin lisäarvo, että brexitinkin jälkeen, kaikkien paineiden keskellä, kun koko globaali monenkeskinen yhteistyö natisee liitoksistaan ja myös EU:n sisällä on ollut fragmentaatiota, silti kyettiin yksimieliseen päätökseen, jossa kaikki maat Suomi mukaan lukien tekee päätöstä yhdessä – jokaisella maalla on veto-oikeus – silti kyettiin tekemään tämä askel, joka turvaa sen, että EU vastaa ennenäkemättömään talousshokkiin, joka on seurausta globaalista pandemiasta. Nostan tämän ihan keskeiseksi asiaksi, että EU on toimintakykyinen ja se on tärkeä viesti suomalaisille, koska EU on suomalaisille myös turvallisuuspolitiikan ratkaisu, Tuppurainen tiivistää.

Kumpula-Natrin mukaan paketissa merkittävää on myös se, että julkisia varoja käytetään elvyttämiseen ja rakentamiseen.

Tuppurainen muistuttaa, että rahastosta jaettavat varat eivät ole lahjarahaa.

Tuppurainen sanoo toivovansa, ettei ”hätäjarrua” jouduta käyttämään, mutta hänen mukaansa on hyvä tietää, että sellainenkin on. Hän sanoo, että elvytyksen uhkana olevat konkurssiaallot voisivat auttaa valtaan häikäilemättömät populistit.

– Todella kansallismieliset populistit, joista osa suorastaan fasisteja ja kansallissosialisteja. Eurooppa voi ajautua tragedioiden kierteeseen ja tämä on, uskon, on nyt piirun verran kauempana, kun EU näyttää olevan toimintakykyinen ja vahva.

Kumpula-Natri pohtii, että myös Suomessa on ”faniklubeja” diktatorisille, oikeusvaltioperiaatteista välittämättömille johtajille.

– Kai ne pelaavat jonkinlaisen oman eliitin pussiin, että otamme vallan ja lopetamme demokratian.

Kumpula-Natrilla on selkeä kuva siitä, missä ryhmässä Suomi nykyään Euroopassa liikkuu.

– Ajattelen, että pääministeri Sanna Marin neuvotteli itsensä suomalaisten sydämiin, kun häneltä ei kuulunut kertaakaan puheenvuoroa, jossa hänen olisi tarvinnut solvata tai haukkua muita. Hänellä ja tällä maalla oli jo kypsän EU-maan itsetuntoa neuvotella itsenään, tehdä paketti, joka sopii Suomelle, parantaa pohjaesitystä meidän kannaltamme, mutta koko ajan olla rakentamassa eurooppalaista ratkaisua. Me olemme Suomi EU-porukassa.

Tuppurainen kuvaa keskustelua siitä, onko Suomi mukana ns. nuukassa nelikossa ”aika laiskaksi suoritukseksi kokoomukselta Eurooppa-politiikan opponoinnissa”.

– Odotan heiltäkin vähän enemmän. Suomi on EU-jäsenmaa, Olemme täysivaltainen jäsenmaa, meidän etu on EU, joka on yhtenäinen ja joka ei jakaudu yksittäisiin blokkeihin. Haemme kumppaneita sieltä, missä se on tarkoituksenmukaista.

Valko-Venäjän viimeaikaisista tapahtumista Kumpula-Natri sanoo, että jokainen avoimessa yhteiskunnassa elävä tuntee pahoinvointia siitä, kun näkee minkälaiseen tilanteeseen demokratia voi mennä.

– On tärkeää, että EU on voinut sanoa, parlamentti jo vähän aiemmin ja neuvostokin ottanut kanna, ettemme hyväksy tätä vaalitulosta, emmekä tunnusta Lukashenkon presidenttiyttä. Sen lisäksi pitää toivoa ja katsoa, että miten tukea sitä, että kansa voi siellä itse päättää minkälaisen poliittisen johdon valitsee ja mille tielle lähtee. Meillä on kokemuksia erilaisista väliintuloista naapurustoalueella. Yksi työkalu jonka EU antaa on taloudellinen ja poliittinen yhteistyö.

Se onko Lukashenkon aika ohi Valko-Venäjän johdossa, on Tuppuraisen mukaan valkovenäläisten omissa käsissä.

– Kaikista traagisista tapahtumista huolimatta tämä on tietynlainen valonpilkahdus, että demokratian eteneminen ei ole pysähtynyt viime vuosina todistetuista taka-askelista huolimatta. Ihmiset janoavat vapautta, vaikutusvaltaa ja osallisuutta ja demokratiaa.

Myös Tuppurainen toivoo, että Valko-Venäjä välttyy ulkovaltojen puuttumiselta.

Tuppuraisen ja Kumpula-Natrin haastattelu alkaa videolla noin kohdasta 28.00.