Hallitus päätti kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän raporttiin nojaten maanantaina, että osasta rajoitustoimia aletaan vähitellen luopua.

Ennusteiden keskeinen tunnusluku on tartuttavuus, jota tutkijat kuvaavat niin sanotulla R0-luvulla. Kun luku on yksi, tarkoittaa se sitä, että yksi sairastunut tartuttaa aina yhden ihmisen lisää. Tällöin epidemia ei kasva eikä pienene. Rajoitusten voimakkuus vaikuttaa tartuttavuusluvun suuruuteen. Näin Hetemäen ryhmän raportissa arvioidaan eri skenaarioita:

Tartuttavuusluku noin 1,2. Tilanne, jos rajoitustoimia höllennettäisiin vain vähän. Epidemia laantuisi noin vuoden kuluessa, mutta rajoituksia pitäisi pitää voimassa ainakin ainakin vuosi tai pidempään. Riskiryhmien eristämistä ja matkustusrajoituksia olisi jatkettava vielä tätäkin pidempään, sillä noin 85 prosenttia väestöstä säilyisi alttiina virustartunnalle. Uuden voimakkaan epidemia-aallon todennäköisyys olisi hyvin suuri.

Tartuttavuusluku 1,6. Jos rajoitteita pidettäisiin voimassa sen verran, että tartuttavuusluku pysyisi 1,6:ssa viisi kuukautta, epidemia kestäisi noin vuoden ja kuukauden. Taudissa nähtäisiin vielä kaksi huippua, joista viimeinen ja eniten tehohoitoa kuormittava tautihuippu osuisi alkuvuoteen 2021.

Tartuttavuusluku 1,8. Valmiuslain mukaiset rajoitustoimet lopetettaisiin. Tartuttavuuslukua pidettäisiin aluehallintovirastojen rajoitusmääräyksillä 1,8:ssa neljä kuukautta. Epidemia kestäisi kaikkiaan reilut 10 kuukautta. Tilanne vaatisi erittäin tarkkaa seuraamista, ettei tehohoito kuormitu liikaa. Tautihuippu nähtäisiin syksyllä.

Tartuttavuusluku 2,4. Luku, jonka arvioidaan toteutuvan, kun kaikki rajoitukset puretaan. Jos kaikki rajoitteet purettaisiin kerralla touko-kesäkuun vaihteessa, lähtisi tartuntojen määrä voimakkaaseen kasvuun ja tehohoitoon voisi joutua tautihuipun aikaan loppukesästä–alkusyksystä liki tuhat ihmistä. Tehohoitokapasiteetti ei riittäisi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi maanantaina, että hallitus ei ole asettanut mitään yksittäistä seurattavaa lukua, vaan tautitilanteen kehittymistä seurataan laajasti ja tilanteeseen reagoidaan tarpeen mukaan uusilla linjauksilla.

Tehohoidon kapasiteetti Suomessa riittää kaikissa Hetemäen työryhmän esittelemissä skenaarioissa, joissa pidetään voimassa jonkinlaisia rajoituksia. Tartuttavuusluvun 1,6 mukaisessa skenaariossa tehohoidon maksimitarve olisi ensi vuoden keväänä noin 200 potilasta päivässä. Tartuttavuusluvulla 1,8 tehohoidon päivittäinen tarve olisi maksimissaan noin 300 tehohoitopotilasta päivässä.

Raportin mukaan huhtikuun puolessavälissä tehohoitopaikkoja oli pelkästään koronaviruspotilaille käytettävissä noin 262 kappaletta, sillä paikkoja on onnistuttu lisäämään.

Tällä hetkellä tehohoitokapasiteettia on tyhjänä ja ylimääräistä kapasiteettia aiotaan pienentää, koska se haittaa esimerkiksi normaalia leikkaustoimintaa.

Hallituksen käyttämissä julkistetuissa taustamateriaaleissa ei juuri ole käsitelty epidemian kuolleisuusarvioita. THL on huhtikuun puolessavälissä arvioinut, että koronavirukseen voisi kuolla Suomessa noin 5 000–6 000 ihmistä, jos puolet väestöstä saisi viruksen.

Koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti on kohtalokas erityisesti ikääntyneille ja monisairaille. Myös se tiedetään, että miesten osuus menehtyneistä on naisia suurempi.

Korkean iän lisäksi tupakointi, selkeä ylipaino, heikko toimintakyky ja jotkin yleiskuntoa sekä immuunivastetta heikentävät perussairaudet lisäävät Hetemäen raportin mukaan merkittävästi vakavan tautimuodon ja kuoleman riskiä.
Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin oli kuollut Suomessa tiistaihin mennessä 246 ihmistä.

Ihmisten elämän rajoittaminen on ainakin antanut lisäaikaa varautua terveydenhuollon kuormitukseen.

Huhtikuun puoliväliin mennessä sairaanhoitopiirit olivat lähes kaksinkertaistaneet tehohoitopaikkojen määrän, mistä sosiaali- ja terveysministeriö oli ohjeistanut.

Valmiuslain nojalla terveydenhoitoalan työvelvollisia eli jo eläkeiän ylittäneitä on valmistauduttu kutsumaan töihin. Tämän valmistelu on kuitenkin vienyt aikaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensimmäisiä työmääräyksiä voitaisiin tarvittaessa antaa toukokuun puolivälin paikkeilla.

Hallitus yrittää hidastaa koronaepidemian leviämistä tehostamalla testausta, jäljitystä ja eristämistä.

Rajoitusten aikana on kehitetty altistuneiden jäljittämiseen tarkoitettua mobiilisovellusta, josta toivotaan apua myöhemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on puolestaan suunniteltu toimintamallia, jolla kuntia ja sairaanhoitopiirejä tuetaan jäljityksessä. Testauskapasiteetti on nostettu noin 5 000 näytteeseen vuorokaudessa, ja tarvittaessa kapasiteettia voidaan viranomaisten mukaan kasvattaa yli 10 000 näytteeseen päivässä.

– Epidemiologinen tilannekuva osoittaa kiistatta, että rajoitustoimet ovat hidastaneet epidemiaa erittäin merkittävästi ja näin saavuttaneet sen tavoitteen, jonka perusteella ne käyttöön otettiin, Hetemäen ryhmän raportissa arvioidaan.

Maailman terveysjärjestö WHO on kannustanut maita testaamaan laajasti ja katkaisemaan tartuntatautiketjuja.
Yksittäisiä rajoitustoimia kannattaa WHO:n mukaan purkaa vaiheittain ja siten, että jokaista purkupäätöstä seuraa vähintään kahden viikon pituinen varoaika.

Myös EU-komissio suosittelee, että rajoittamistoimenpiteistä luopuminen toteutetaan vaiheittain. Laajoista rajoituksista on sen mukaan hyvä edetä kohti tarkemmin kohdennettuja toimia.

Hetemäen ryhmän raportissa arvioidaan, että tähän mennessä maailmalla julkaistuissa exit-strategioissa rajoituksia puretaan tavoitellen sitä, etteivät tartuntojen määrät tai kuolleisuus käänny nousuun. Yleisesti ennakkoehtona on, että tartuntaketjut tunnetaan.