Talous
12.10.2025 09:31 ・ Päivitetty: 12.10.2025 09:31
Tätä herkkua ei voi enää ostaa lounasedulla – mikä säännöissä muuttui?
Lounasseteleiden tai -korttien käyttäjät ovat huomanneet, ettei kaupan kassa välttämättä enää anna ostaa suklaapatukkaa, hedelmää tai limsatölkkiä etumaksuvälineellä – vaikka esimerkiksi kipollinen salaattia hyväksytäänkin.
Kassa toimii aivan oikein, sillä verottajan perusohje on selkeä: ruokakaupoista saa ostaa lounasedulla mukaan otettavia annoksia, salaatteja ja täytettyjä patonkeja, jotka on tarkoitettu lounaaksi.
- Käytännössä sen pitäisi olla valmis annoskokonaisuus, sanoo erityisasiantuntija Marita Mäkeläinen Verohallinnosta.
Tulkinta ”aterian” määritelmästä on kuitenkin vaihdellut huomattavasti, ja moni ihminen voi mieltää pelkän välipalapatukankin lounaakseen.
K-Citymarketin sektorijohtaja Minna Wallenius Keskolta kertoo, että K-ruokakauppiaat päättävät, mitä lounasmaksuja he vastaanottavat omissa kaupoissaan, ja kauppias saa ohjeistuksen lounasmaksuja välittäviltä yrityksiltä.
Verottaja ja myös lounasmaksutoimijat ovat nyt tarkentaneet omia aiempia ohjeitaan ”ateriaksi” hyväksyttävistä ruokaostoksista.
- Edenred esimerkiksi on nyt omia ohjeitaan päivittänyt, ja me olemme tietysti päivittäneet niitä ohjeita eteenpäin, Wallenius sanoo STT:lle.
K-Citymarketeissa päivitetty ohje on toimitettu kassatyöhön.
STT pyysi haastattelua myös S-ryhmän keskusliikkeeltä SOK:lta, josta vastattiin sähköpostilla. Suunnittelujohtaja Mika Lyytikäisen mukaan SOK ei tee lounasetusopimuksia, vaan alueelliset osuuskaupat solmivat ne itse.
VEROTTAJAN päivityksillä on Marita Mäkeläisen mukaan lähinnä pyritty selkeyttämään aiempaa ohjeistusta. Ohjeeseen täsmennettiin loppukeväästä, että kaupan tulee puuttua asiaan, jos maksuvälineellä yritetään ostaa jotain veroedun piiriin kuulumatonta.
Lounasedun voi maksaa useilla eri tavoilla, kuten lähimaksulla tai sirulla toimivilla maksukorteilla, sovelluksilla tai paperisilla lounasseteleillä.
Henkilöstöetuja välittävän Epassin Suomen toimitusjohtaja Niklas Löfgren sanoo, että verottajan päivitetyissä ohjeissa selvennettiin maksun vastaanottajan eli kaupan vastuuta maksuvälineestä.
- Pitää varmistaa, että on kyse ravintoedusta. Ja kun kassa pystyy varmistamaan, että on kyse ravintoedusta, niin silloin he myös tietävät, mitä sillä saa maksaa, Löfgren sanoo STT:lle.
- Voi olla, että kassoille on sen jälkeen painotettu, että varmistakaa, mitä siellä myydään.
Löfgrenin mukaan itse ohje kaupoille on ollut koko ajan selkeä: suklaapatukat tai vastaavat eivät ole koskaan olleet sallittujen tuotteiden listalla.
TULKINNAT ovat yhä Keskon Walleniuksen mielestä haasteellisia. Kesko toivoo verottajalta ja henkilöstöetuja välittäviltä firmoilta vielä nykyistäkin selkeämpää yhdenmukaisuutta, jotta lounasedun käyttäjälle ei jäisi asiassa tulkinnanvaraa.
STT pyysi haastattelua myös henkilöstöetuja välittävältä Edenrediltä, jonka Suomen toimitusjohtaja Petteri Poutiainen antoi kommentit sähköpostitse. Edenred katsoo, että automatisoitu tekninen rajoittaminen on ainut kestävä tapa lounasedun käyttöön kaupoissa.
- Olemme myös ilmaisseet Verohallinnolle näkemyksemme, että teknisten rajoitteiden tulisi olla markkinastandardi ja ainut tapa valvoa ohjeistuksen toteutumista. Näin kassahenkilöstön ei tarvitsisi tehdä näitä päätöksiä, sillä nykyisellään kassahenkilöt tekevät viime kädessä päätökset siitä, mitä ravintoedulla saa ostaa, toki nojautuen ohjeistukseen sekä Verohallinnosta että Edenredistä, sanoo Poutiainen sähköpostissa.
Teksti: STT / Emmi Tilvis
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.