– Se johtuu pitkälti siitä, etten ole oppinut sanomaan ei, tänään 70 vuotta täyttävä Arajärvi naurahtaa.

Arajärvi nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2012 kuntavaaleissa. Lisäksi hän toimii SDP:n Helsingin piirin puheenjohtajana, puolueen eri työryhmissä ja lukuisissa järjestöissä.

Helsingin yliopistoakaan Arajärvi ei ole kokonaan jättänyt vaan toimii opinahjossa sosiaalioikeuden emeritusprofessorina.

Hän painottaa, että vaikka ei aktiivisesti politiikkaan osallistunutkaan, hän oli edelleenkin puolueen jäsen ja toimi ”näkymättömissä” paikoissa, esimerkiksi puolueosastonsa sihteerinä.

Samasta syystä jäi työ eduskunnassakin, ”ettei voi sanoa, että olisin ollut jonkinlainen sanansaattaja”.

Arajärvi toteaa, ettei ollut suorastaan ”lähtökuopissa” vaikuttamaan politiikan saralla.

– Tavallaan elämä palasi normaaliin uomaansa, hän pohtii vuoden 2012 jälkeistä aikaa, jolloin Tarja Halosen presidenttiys päättyi.

Sosiaaliturvaan perehtyneenä Arajärvi ei ole voinut muuta kuin kummeksua hallituksen tempoilua sote- ja maakuntauudistuksen syövereissä. Hän on ollut useammassakin valiokunnassa kuultavana asiantuntijan roolissa.

Nyt on jo varmaa, että syksylle kaavaillut maakuntavaalit siirtyvät – mitä Arajärvi pitää hyvänä asiana. Hallitus on kiirehtinyt sote-päätöksiä heinäkuun alkuun mennessä.

– Jos tulee lisäaikaa, eduskunta pystyy tekemään huolellisemmin työtään, Arajärvi arvioi.

Hallituksen esitys näyttää hänestä juuri päinvastaiselta kuin mitä tavoitteet olivat niin Helsingissä kuin muuallakin maassa. Tavoite oli yhtenäistää palveluja, mutta integraatio ei näillä keinoilla onnistu.

Halu yksityistää palveluita askarruttaa sosialidemokraatteja – myös Arajärveä.

– Kaikki kansainväliset tutkimukset varoittavat, että terveydenhoitoa ei pidä tuoda markkinoille.

Hän viittaa myös Ruotsin kokemuksiin: Tukholman alueella palvelut lisääntyivät sinänsä, mutta erityisesti hyvinvoivilla alueilla. Palveluita myös käytettiin ”turhaan”, ilman hyvää syytä.

– Eikä järjestelmä tullut aiempaa halvemmaksi.

Arajärven mielestä uudistuksen rakentaminen pitäisi aloittaa alusta.

– Nyt pitäisi tehdä kuten entinen alokas: asentoa ei kannata korjata. Tässä on niin paljon hyppyä tuntemattomaan. Jälkeenpäin korjaaminen on aina hankalaa, ja siinä ehditään ehkä tehdä isoa vahinkoa.

Arajärvi itse kannattaa mallia, jossa sote-alueet – joita olisi vähintään viisi ja korkeintaan 10–12 – huolehtisivat palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta.

– Varsinaisen palvelun tuottajina olisivat kunnat, joita yksityinen puoli täydentää. Näin toimivia ratkaisuja, joita on jo tehty esimerkiksi Helsingissä, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Forssaan seudulla, voitaisiin hyödyntää.

Suomalaisilla on lähivuosina edessään vaalisuma. Helsingin sosialidemokraattisessa piirissä on jo aloitettu strategiatyö, jonka pääkohde ovat vuoden 2021 kuntavaalit. Tavoitteita ja teemoja kerätään jo jäsenistöä ja kaupunkilaisia kuulemalla.

– Kaikki viisaus kun ei asu valtuustoryhmässä ja piirihallituksessa, Arajärvi huomauttaa.

Demarit ovat tätä nykyä Helsingissä kolmanneksi suurin ryhmä kokoomuksen ja vihreiden jälkeen. Sillä on omat ikävät sivujuonteensa.

– Demareiden aloitteet saadaan helposti näyttämään siltä kuin ne olisivat muiden tekemiä.

Esimerkkinä Arajärvi ottaa SDP:n ryhmäaloitteen, jossa esitetään, että kaupunki kustantaisi toisen asteen opiskelijoiden opiskelutarvikkeet. Hänen mukaansa julkisuudessa aloite on menossa hyvää vauhtia muiden piikkiin.

– Olemme pitäneet vahvasti esillä myös asumisen hintaa, mutta kun se ei muita kiinnosta, aihe ei näytä purevan, Arajärvi harmittelee.

Millä sitten SDP ottaa kaikissa tulevissa vaaleissa voiton? Arajärvellä on resepti:

– Olemalla aloitteellinen, aktiivinen ja osoittamalla, että esitettävät teot ovat koko kansan eduksi. Ei pidä julistautua tiukasti jonkun tietyn ryhmän edustajaksi.

Hänen mielestään SDP onkin tullut ulos viime aikoina useilla hyvillä aloitteilla, kuten oppivelvollisuuden pidentämisellä ja maksuttomalla varhaiskasvatuksella.

Arajärvellä on selvät sävelet omasta osallistumisestaan vaaleihin. Eduskuntavaaleissa hän ei ole mukana kisaamassa ehdokkuudesta, EU-vaaleissa ”tuskinpa” ja kuntavaaleihin on vielä niin pitkä aika, ettei hän ole asiaa kauheasti miettinyt.

– Mutta piirin puheenjohtajana koen velvollisuudeksi olla mukana maakuntavaaleissa ehdokkaana – jos ja kun ne joskus järjestetään, Pentti Arajärvi pohtii.