Työttömien aktivoituminen lisääntyi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen. Työttömät hakeutuivat palveluihin, joilla aktiivimallin aktiivisuuskriteerit täyttyivät. Työttömyysaikainen työnteko lisääntyi.

Aktiivimalli ei ole lisännyt heikoimmassa asemassa olevien eli peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavien työttömien työllistymistä. Sen sijaan ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien työllistyminen kasvoi. Sitäkään ei kuitenkaan tiedetä, nousiko ansiosidonnaisella olleiden työllisyys aktiivimallin takia vai hyvän talouskasvun takia.

Tärkein tutkimustulos onkin, että tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia luotettavasti. Raportissa ei siksi anneta työllisyysvaikutuksista tarkkaa lukua.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tänään selvityksen aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan.

Tutkijaryhmään kuuluivat tutkimusprofessori Tomi Kyyrä ja erikoistutkija Hanna Pesola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, tutkija Päivi Naumanen Turun yliopistosta, julkistalouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sekä sosiaalipolitiikan tutkija ja Kelan ryhmäpäällikkö Minna Ylikännö.

TE-toimistojen henkilökunnalle tehdyn kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan aktiivimallia ei nähdä työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä. Mallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua, minkä takia sitä pidettiin eriarvioistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana.

Aktiivimalli oli jopa aktivoinut ihmisiä siirtymään vanhuuseläkkeelle sen sijaan, että olisivat työttöminä työnhakijoina.

– On ollut eräänlainen illuusio siitä, että tällä pystyttäisiin vaikuttamaan jotenkin siihen, miten ihmiset osallistuvat palveluihin tai miten se edistää heidän työllistymistään, Minna Ylikännö sanoi ilmeisesti edellisen hallituksen toimiin viitaten.

TE-toimistojen asiantuntijoista enemmistö olisi halunnut lakkauttaa aktiivimallin, päällikkötason vastaajista ei ihan yhtä moni.

Toimistojen työntekijät olivat luoneet itselleen eräänlaisia kompromissistrategioita, joilla he pystyivät vastaamaan samalla niin asiakkaiden kuin lainsäädännön tarpeisiin.

Puhuttelevasti monessa haastattelussa loppukaneetti olikin, että haastateltava toivoi, että lainsäätäjät olisivat voineet tulla paikan päälle tutustumaan käytännön työhön.

Työministeri Timo Harakka (sd.) painotti tilaisuudessa, että tutkimus antaa osviittaa siitä, että työllistymisessä tarvitaan yhä yksilöllisempää palvelua, jotta päästäisiin parempiin tuloksiin ja samalla oikeudenmukaisemmalla tavalla.

Harakka oli viime kaudella oppositiossa hänen puolueensa SDP:n vastustaesssa aktiivimallin säätämistä.

– Sikäli kun seuraa sitä eduskuntakeskustelua, jota käytiin silloin jo kun aktiivimallia säädettiin, tiedettiin ja osittain jopa tunnustettiin, että tästä seuraa etuuksien menettämistä ehkä juuri sellaisilta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilta kuten esimerkiksi yli 50-vuotiailta työttömiltä ja varsinkin pitkäaikaistyöttömiltä. Harvoinpa Suomessa on säädetty sellaista lakia, josta tiedetään jo etukäteen, että vähintäänkin kymmenettuhannet voivat sen johdosta menettää etuuksia, Timo Harakka pohti tiedotustilaisuudessa.

Hallitusohjelman mukaan aktiivimallin leikkuri ja velvoitteet puretaan, kun ”työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.”

Hallitus on jo aiemmin linjannut, että leikkuri poistuu vuoden alusta.

Kun aktiivimallin työllisyysvaikutuksia ei voitu osoittaa, Timo Harakka totesi, että hallitus tavoittelee ensi vuonna yhä päätöksiä 30 000 lisätyöllisestä.